Kahdet agilityt, ravia ja varusteita

Tiistaina oltiin Maisan agitreeneissä, otin molemmat tytöt mukaan. Tänään käytiin sitten pennun kanssa kaksistaan hallilla treenailemassa. Treenien jälkeen käytiin Mustissa ja Mirrissä shoppailemassa Fisulle pari joululahjaa. Illemmalla käväistiin taas hölkkäilemässä pennun kanssa, kivalta tuntuu alkaa sitä ottamaan mukaan lenkeille.

Ti:
Meitä oli aika vähän treeneissä, joten ehdin ottaa vähän jotain pieniä harjoituksia myös pennun kanssa. Onneksi otin senkin mukaan. Maisan kanssa tehtin aluksi rataa, jossa oli kivoja kieputuksia, mm. poispäinkäännöksiä, takaakiertoja, takaaleikkauksia ja muita. Lopussa oli puomi, jonka M teki tosi hyvin. Se meni vauhdilla loppuun asti ja pysähtyi ihan ikeaan kohtaan. Varsinkin toisella kertaa suoritus oli lähes täydellinen; M pysähtyi juuri oikeaan paikkaan ja jatkoi melkein heti matkaa, eli hyvä, tarkka ja nopea suoritus.

Radalla oli yksi pitempi suora, jonka päässä oli hyppy pituussuunnassa, joka piti kiertää ohjaajan puolelta, jonka jälkeen matka jatkui ohjaajan suuntaan. Tähän kokeiltiin kahta eri tapaa, jotka molemmat toimivat ihan hyvin. Kiva aina välilä huomata, että jonkun kohdan voi tehdä useammalla tavalla, siinä oppii paljon.

Lopuksi tehtiin rata, jossa oli monta monta takaaleikkausta. Hyvin toimi, Maisa onneksi on sisäistänyt ne oikein hyvin. Vauhtia Maisalla riitti sopivasti, mutta onneksi myös keskittymistä. Jätin lelun tällä kertaa jäähylle, ja tehtiin pitkästä aikaa namupalkalla. Se olikin hyvä ratkaisu, M teki tosi hyvin ja tarkasti, eikä ollut liian ylikierroksilla, kuten lelun kanssa välillä.

Fisun kanssa nokittiin ja tehtiin pari pientä hyppyharjoitusta sekä otettiin pussia. Nokkiminen sujui alkuun ihan hienosti, en laittanut siivekkeitä alastulon ympärille ja silti pentu muisti oikean paikan ihan hyvin. Kohta se kuitenkin taas unohti mitä oltiin tekemässä ja tarjosi mm. makaamista puomin alastulolla (?), eikä ihan näyttänyt ymmärtävän. Väännettiin vähän rautalangasta, niin saatiin taas toimimaan ja jätettiin sitten onnistuneeseen suoritukseen.

Hyppytreenit (ilman rimoja) sujuivat aika kivasti, tuntuisi, että Fiz alkaa vihdoin saada vauhtia hommaan, ehkäpä se pikkuhiljaa syttyy lajiin.. Tosin, aina kun se on hiemankin epätietoinen siitä mitä haluan sen tekevän tai tekee väärin tms., vauhti hiipuu hyvin nopeasti. Mutta kun leikitään ja palkataan paljon + muistan kannustaa sitä, saadaan vire pysymään sopivana.

Pussi sujui hienosti. Krista piti alkuun kangasta vähän ilmassa, mutta lopulta otettiin ihan kangas maassa, mikä onnistui myös hyvin. Fisu ei näytä hommaa yhtään pelkäävän, vaan meni ihan reippaana pussin läpi. Hieno juttu. :)

Tänään, to oltiin siis Fisun kanssa kahdestaan Purinalla treenailemassa iltapäivällä. Tein pienen "radan", jossa oli kaksi putkea ja kolme hyppyä. Niillä sitten treenailtiin välistävetoja, takaakiertoja, poispäinkäännöksiä ym. sekä lopuksi eteenmenoja ja takaaleikkauksia.

Välissä käytiin taas puomin alastulopätkällä nokkimassa, mikä sujui tänään hienosti. Fisu meni oikeaan kohtaan, pysähtyi ja nokki niinkuin pitääkin. Hyvin näyttää siis toimivan. Nokittiin ekaa kertaa myös kenulla. Laitoin päähän pienen alustan ja pidin keinulautaa ylhäällä, kunnes F tuli päähän. Siellä sen piti nokkaista pari kertaa (minkä se tajusi heti) ja sitten laskin keinun alas. Hyvältä näytti tämäkin tapa, katsotaan, miten se tästä lähtee etenemään.

Takaaleikkaukset ei ihan vielä ole Fisulle selvä juttu, joten niihin otin namualustan tai lelun käyttöön, jotta saatiin onnistuneita suorituksia. Lätkän kanssa sujui hyvin, lelua Fisu ei aina huomannut, kun sen heitin palkaksi. Muut jutut sujuivat oikein kivasti, varsinkin eteenmenot on ihan Fiskarsin lempparijuttu, nissä on vauhtia ihan riittämiin! =)

Putkiin F irtoaa jo hirmu hyvin ja niillä pystyn takaaleikkaamaankin ongelmitta.


Iltapäivän treenien jälkeen poikettiin siis pennun kanssa eläinkaupassa. Päätin vihdoin käyttää lahjakortin, jolla sain Hurtan manttelin ilmaiseksi. Otin siis Fisulle talvimanttelin, sillä kun ei vielä takkia ole ollutkaan. Innostuin ostamaan sille myös valjaat, sävy sävyyn takin kanssa. Kyllä nyt pentusen kelpaa kun on ihan upouudet tyylikkäät releet. Muita joululahjoja ei Fisu taidakaan saada.

Pari poseerausta uusien varusteiden kanssa:

Uudet valjaat


Mantteli


Ja lopuksi tavis-poseeraus, ikää 9kk ja 2 päivää



Tänään illalla käytiin sitten vielä hölkällä Fisun kanssa. Hyvin se tuntui tajuavan, ettei kyseessä ollut tavallinen lenkki, jolla saa vähän väliä pysähtyä nuuskimaan, vaan nyt mentiin ripeästi eteenpäin. Se ravasi keveästi, eli ei ollut sille edes kovin rankkaa menoa. Hienosti se ohittaa vastaantulijat, koirat ja ihmiset ilman ongelmaa, helppo sen kanssa on mennä kun ei tarvitse keskittyä muuhun kuin etenemiseen.. Kiva lenkkikaveri siitä siis tulee. :]

Pennun tokoilut

Tänään oltiin taas pitkästä aikaa treenaamassa tokoa pienellä kimppaporukallamme. Mukana oli aussiet Dracu ja Dante ja bc:t Step, Sara ja Ruuti. Sekä Fisu tietysti.
Ilma oli mitä kamalin, mutta päätettiin silti treenata ja ihan hyvähän se on, että koirat tottuu moneen keliin..

Aloitettiin paikallaololla. Sitä ennen "tuomari" kävi kättelemässä ohjaajia ja vähän koskettelemassa koiria. Jokainen tuomaroi vuorollaan, joten joka koira sai kolmen tuomarin käsittelyn. Fisu pysyi mahtavan hienosti paikallaan mun sivulla. Se ei kiinnittänyt lähes mitään huomiota ihmisiin, vaan tuijotti mua. Ei myöskään väistänyt yhtään tms. vaan oli oikein mallikelpoinen suorittaja. :)

Sen jälkeen jätettiin koirat maahan paikalle. Hyvin Fisu makasi lätäkköisellä kentällä (valot sentään oli, eikä ihan pilkkopimeää (vaikka Fisulle sopisikin... (; )). Kerran se lähti mun perään kun kävin palkkaamassa ja muutaman kerran se taisi nousta makuulta ennen kuin sai luvan, kun olin sitä palkkaamassa. Mutta siihen nähden ihan hyvä suoritus, että nämä oli melkein ekat tokoilut yli kolmeen viikkoon.. :o

Sitten vähän odoteltiin, katseltiin muiden ruutuja ja tunnareita ym., Fisuhan ei näistä mitään ole vielä tehnyt.

Sitten otettiin Fiskarsin kanssa pitkästä aikaa vähän seuraamista, mikä sujui ihan kivasti. Fiz on vähän jäänyt mun käteen kiinni (ei kuitenkaan siis tee enää "imuttamalla", vaan tuijottaa mun kättä), joten aloitettiin sen häivyttämistä. Aloitin sillä, että otin namun koiran puoleisesta kädestä pois ja näytin sille ettei siinä ole palkkaa. Naksautin aina hyvästä paikasta ja sitten se sai namun mun oikeasta kädestä.

Heti meni liikkeellelähtö huonommaksi kun en käyttänyt sitä vasenta kättä (ilmeisesti sillä lähes huomaamamtta autan Fisun liikkeeseen), F joko lähti tosi hitaasti mukaan, tai jätätti tms. Kun vähän kannustin sitä tulemaan mukaan, se kuitenkin paransi heti -> naks ja palkka. Tätä siis jatketaan ja yritetään parantaa. Tehtiin sitten myös ympyrän muodossa seurausta, jolloin Fisun paikka ehkä pysyi vähän parempana.

Välillä leikittiin ja riehuttiin, sitten Fisu meni taas odottelemaan vuoroaan.

Pari kertaa otettiin ihan sivulletuloja. Näissä F oli taas niin ketku että! On se Huijarikoira-nimensä ansainnut! :D Vilkaisin vaan aina, että se otti hyvän asennon ja palkkasin sivulletuloista. Kun katsoin vähän tarkemmin, huomasin, ettei se ollutkaan käynyt istumaan, vaan joko seisoi paikallaan tai mukamas kyykisteli vähän kuin istuaallaan. Onneksi huomattiin etten montaa kertaa sitä palkannut näistä lusmuiluista..

Muutama vauhdikas luoksetulo otettiin vielä lopuksi, jätin Fisun Tiialle ja näytin sille lelua. Kävelin hyvän matkan päähän ja kutsuin sen luo. Se tuli hyvällä vauhdilla ja palkkasin sen lelulla ja leikillä. Loppuun leikittiin vielä ja sitten lähdettiin kotiin. Ihan hyvät treenit oli ja hauska oli treenata pitkästä aikaa.

Agilityt + Fisun ekat hölkät

Maisan kanssa käytiin tänään pitkän tauon jälkeen ohjatuissa agitreeneissä (viime to pienet omat treenailut). Maisalla riitti intoa ja vauhtia oikein hyvin, mutta ikävä kyllä keskittyminen jäi vähän vähemmälle..

Heti toisena esteena olleet kepit tuotti meille suuria vaikeuksia, ei meinattu millään malttaa pujotella loppuun asti. Lopulta väsättiin kujakepeistä vielä kaksi lisäkeppiä kepukoiden päähän, jotta a) minä muistaisin ohjata normaalisti loppuun asti hätiköimättä vikoilla kepeillä ja b) maisa tajuaisi pujotella niin pitkään kunnes kepit vain loppuu. No, kyllä me viimein saatiin ne onnistumaan, mutta kyllä oli taas hankalaa...

Loppurata meni ihan hyvin, keinulta Maisa ryntäsi alas vähän liian aikaisin (keinu ei ollut ehtinyt ihan laskeutua), joten se uusittiin. Puomin M teki hyvällä vauhdilla ja ekalla kerralla malttoi pysähtyä, jolloin päästin sen heti jatkamaan. Tokalla kerralla se ei sitten ihan pysähtynytkään, joten otettiin lopuksi puomi pari kertaa yksittäisenä.

Rata oli ihan kiva, ei liian vaikea etenkään taukoilun jälkeen. Yhdessä takaakiertokohdassa Maisa tulikin hypyn väärältä puolelta, joten otettiin uusiksi ja ohjasin selkeämmin, jolloin onnistui hyvin. ihan viimeiset hypyt otettiin kahdella tapaa, takaaleikaten ja valssaten+suoraan loppuun. Molemmat toimi ihan hyvin. Ihan kivat treenit loppujen lopuksi, vaikka Maisa oli kyllä suoraan sanoen ihan mahdoton.

En tiedä kävikö se lelun takia niin kierroksilla ettei voinut keskittyä, kun jos sile on esim. valeraskautta taas tulossa, niin voi olla, että lelut sekoittaa pään pahastikin. No, katotaan miten käy lauantain hyppärillä, toivottavasti vähän paremmin kuin tänään treeneissä.. :p

Fisun kanssa käytiin tänään ekaa kertaa pienellä hölkällä. olen vähän suunnitellut jos saisin siitä kaverin hölkkäilyyn ja vaikka canicrossiin, ja ainakin ensikokemuksen perusteella se voisi ihan tykätäkin hommasta. :) Sillä on sen verran pitkä askel, että se ravaa vaikka menisin ihan reipaaseen tahtiin. Välillä se jopa meni niin lujaa ravia, että mun piti vähän kiristää omaa vauhtiani..

Ihan alussa se meinasi villiintyä kun huomasi, että lisäsin vauhtia, mutta tajusi nopeasti (parin kiellon jälkeen..), ettei leikitä, vaan mennään. Nyt juoksujen jälkeen kasvun pitäisi olla lopussa, joten voidaan varmasti pikkuhiljaa alkaa totutella tylsään ja tasaiseen rasitukseen.

Mittoja

Fisua en ole muistanut ihan säännöllisesti enää mitata, mutta nyt taas muistin pitkästä aikaa punnita sen. Yllätyin, kun se painoi jopa 11,4 kg. Kuvittelin, että se olisi yhä jotain 10 kilon tienoilla kun se on nin hoikka rimpula. Olen miettinyt, pitäisikö sen syödä enemmän, kun sen luut tuntuu aika vahvasti, mutta uskoisin, että se on ihan sopivassa lihassa kuitenkin.

Pari viikkoa sitten mittailin Fisun korkeutta ja sain tulokseksi n. 42 cm. Nyt juoksun jälkeen sen ei pitäisi enää kasvaa, joten olen tosi positiivisilla mielin sen koon suhteen. Toki kotimittaus on aina vähän mitä on, mutta uskoisin, että se tosiaan jää mediksi. Mutta vielä on liian aikaista sanoa mitään varmasti. Virallisiin mittauksiin on vielä melkein vuosi aikaa, joten eihän siitä vielä kuitenkaan tiedä.. Kivan kokoinen se kuitenkin on, mikä se senttilukema sitten onkaan.

Maisan mittasin n. 28cm korkeaksi ja painoahan sillä on nyt vähän alle 6kg, mikä tuntuisi olevan aika sopiva sille. On se vaan niin pikkuinen. Nyt kun on isompi koira vieressä, niin sen vasta huomaa, miten pieni M oikeasti on.. :)

Agilitya tauon jälkeen

Tänään oltiin pitkästä aikaa Purinalla treenailemassa.
Molemmilla tytöillä on nyt juoksu ohi, joten päästään taas jatkamaan harrastelua. Hiljaista on ollut meidän treenipuolella, mutta ehkä nyt yritän taas ola ahkerampi. Kotitreenailut eivät oikein sovi mulle, saan huonosti aikaiseksi kun ei ole mitään ohjattuja treenejä.. :( Mutta nyt siis päästiin taas hommiin ja tytöt ainakin olivat ihan innoissaan.

Rakentelin pari pientä pätkää, joissa oli muutama hyppy ja putkia. Ihan perusharjoituksia tehtiin. Maisan kanssa tehtiin keppejä eri kulmista, meinasi jäädä viimeiset väliin pari kertaa. Sisäänmenot onnistui kuitenkin hyvin, mm. takaaleikaten ja erilaisista kulmista. Pari kertaa otettiin puomin alastulo, siinä M oli koko ajan jäädä liian ylös paikalleen, joten aina vähän kesti ennen kuin oikea paikka löytyi.

Maisa sai ottaa myös pari An matalaa alastuloa, mitkä nyt onnistuivat tosi hyvin. Kontaktipinnan kohdalla pidin vähän ääntä, jottei M hyppäisi liian korkealta alas ja se toimikin yllättävän hyvin. Jätettiin pariin toistoon kun sujui niin kivasti. Maisa teki hyvällä vauhdila, mutta hidasti sopivasti vähäsen kontaktipinnalla.

Fisu vuorostaan sai tehdä pikkuisia harjoituksia muutamalla esteellä. Pidin nyt rimat ihan alimmassa kohtaa, mutten ihan maassa. Täytyy miettiä, jos pikkuhiljaa alkaisi pitää niitä näin, tai sitten jatketaan vielä rimat maassa treenailua..

Otettiin muutamia ihan irtoamistreenejä ja sitten vähän kieputuksiakin, välistävetoja, sylkkäreitä, takaakiertoja ym. Hyvin F teki, ja nyt tuntuisi ehkä alkavan sitä vauhtiakin tulla jo pikkuhiljaa. Nämä lyhyet harjoitukset on kuitenkin siitä hyviä, ettei se ehdi kyllästyä ja pääsee palkkaamaan usein. Käytin lelupalkkaa, mikä Fisulla toimii tosi hyvin. Se oli ihan innoissaan päästessään taas kunnolla taistelemaan ja hommiin!

Putkeen se irtosi tosi hienosti, samoin hyppyjä se hakee jo oikein kivasti. On se paljon edistynyt ja ihan hyvällä pohjalla jo ollaan, vaikkei "tosissaan" vielä aletakaan treenailla vähään aikaan..

Sitten siirryttiin puomin alastulolle, jonka nostin matalan muurin palan päälle. Laitoin taas siivekkeet alastulon molemmille puolille sekä päätyyn maahan nokkimisalustan, joka nykyisin on ihan pieni purkin kansi. Lähetin Fisun puomin pätkän sivusta ja se meni heti oikeaan paikkaan nokkimaan. Ei se ihan kanteen koske, mutta nokkaisee sen verran hyvin, että se riittää ja palkkaan siitä. Välillä jos nokkaisu meinaa jäädä puolitiehen, en naksauta, vaan vaadin paremman suorituksen.

Näitä toistettiin useaan otteeseen ja saatiin paljon onnistumisia. Nyt pystyin jo lähettämään Fisun ihan alasmenon päädystä ja silti Fiz ei juossut suoraan läpi, vaan malttoi pysähtyä niin kuin pitääkin. Lopussa se pariin kertaan oli hämillään mihin sen piti mennä, mutta suurimmaksi osaksi muisti homman oikein hyvin.

Lopuksi otettiin pari eteenmenoa niin, että jätin kahden hypyn taa lelun ja lähetin Fisun putken kautta eteen lelulle. Hyvin sujui ja lopetettiin treeni näihin onnistumisiin.

Kivaa oli treenailla pitkästä aikaa. :)

Päivityksiä

Viikon aikana ei olla tehty mitään kovin erikoista. Pennun kanssa ollaan vähäsen tokoiltu ja makkararuutuja tehty ahkerasti. Maisa oli eilen heelereiden erkkarissa.

Maisa aloitti myös juoksunsa tällä viikolla, eli varmastikin johtui pennun juoksusta, että Maisa oli niin myöhässä. Toisaalta se on ihan kätevää, jos ne tulevat samaan aikaan, mutta toisaalta sitten ei ole parin viikon aikana yhtäkään koiraa treeneihin vietäväksi... On siinä puolensa.

Maisa näyttelyssä:
Eilen oli siis Myyrmäen palloiluhallissa heelereiden erkkari, johon Maisa osallistui taas lähes vuoden näyttelytauon jälkeen. Mentiin paikalle jo yhdeksäksi, mutta kehään päästiin vasta kolmen aikoihin. Ihan kiva oli kuitenkin seurailla tuomarin arvostelua ja valintoja. Heelereitä oli paikalla huimat 80.

Tuomarina oli Enid Lord Englannista. Tuomarointi vaikutti aika tiukalta, yllättävän moni sai Tyydyttäviäkin ja Hyvä taisi olla melkeinpä yleisin maininta. Odotinkin jännityksellä, mikä olisi Maisan tuomio, ERI kun ei ollut mitenkään itsestäänselvyys monella hyvälläkään koiralla.

Toinen jännitettävä asia oli Maisan käyttäytyminen kehässä. Parin vuoden takainen pöytäkammo on jo historiaa, mutta eihän siitä silti koskaan tiedä miten se kehässä "viihtyy".

Maisa oli kuitenkin levännyt rauhallisesti boksissaan, ja vaikutti ihan pirteältä. Kehässä se oli iloinen ja ihan parhaimmillaan. Meillä oli hauskaa ja Maisa esiintyi aivan mielettömän hyvin. Pöydälle asetin sen jo hyvissä ajoin, jolloin tuomarikaan ei päässyt sitä "yllättämään", vaan oltiin hyvin valmistautuneita. M näytti hampaat ja antoi tutkia itseään mallikelpoisesti. Se oli hirmu reipas.

Liikkuminen oli hyvää, pari kertaa se aivasteli tai meinasi alkaa laukata, mutta tosi hyvin meni kuitenkin. Seisominen sujui myös hienosti ja ylipäätään tosi mahtavasti M käyttäytyi. Sain olla siitä hirmu ylpeä. ERIn Maisa sitten sai, mikä oli jo tosi hieno saavutus. Valionartuissa Maisa ei kuitenkaan sijoittunut, eikä siten päässyt PN-kisaa mukaan.

Arvostelu oli kuitenkin oikein hyvä:
Typey(?) bitch quality overall prefer more bone & substance. Nice & balanced. Good rear movement. Rather wide in front. Good tailset & carriage. Super temperament. Nice tight feet.

Erityisesti mieltä lämmitti maininta temperamentista, Maisa todella esiintyi edukseen. Ja luuta/massaa arvelinkin, että jotkut tuomarit haluaisivat vähän lisää. Mutta oikeastaan mulle Maisa on juuri täydellinen, itse en haluaisi sille yhtään lisää massaa. Hyvä näyttelykäynti siis, mutta kyllä meile taitaa tämä kerta vuodessa -tahti riittää tätä lajia. On se sen verran hidastempoista ja aikaa vievää. Ehkä pennun kanssa innostutaan kuitenkin käymään jonkun verran.

Pennun kanssa ollaan vähän kertailtu tokojuttuja, mm. maahanmenoa ilman käsimerkkiä, sivulletuloja (yhä pienempi apu kädellä), seuraamista lyhyissä pätkissä, paikallaoloa ym. Ihan hyvin sujuu, seuraamisessa olaan ehkä vähäisen taas edistytty.

Tiistain agilityt:
Tiistaina otin vain Maisan mukaan treeneihin, pennulla oli silloin jo juoksu, Maisalla ei ollut alkanut vielä.

Tehtiin kivan haastava rata, jossa oli pari samanlaista kohtaa kuin mm-kisaradoilla.
Alku oli suht suora, hyppy, rengas ja kepit. Kepeiltä käännyttiin melkein 180 asteen kulmassa muurille, jonka jälkeen tuli vähän pimeähkö pukikulma.

Sen jälkeen tiukka käännös ja parin hypyn kautta putkeen, joka meni puomin ali siten, että itse joutui kiertämään puomin, kun taas koiran linja oli suora seuraavalle esteelle putken läpi. Sai siinä aika lujaa pinkoa, mutta ihan hyvin ehdin kuitenkin ottaa Maisan kiinni.

Sitten oli 5 hyppyä osa samassa linjassa, joilla mm. välistäveto jotain muuta. Sen jälkeen mentiin puomille, josta käännyttiin takaisinpäin pituudelle, josta jälleen putkeen puomin alle. Sain Maisan lähetettyä pituuden jälkeen hienosti putkeen, jolloin ehdin juosta takaisin samaa reittiä puomin ympäri ja ottamaan sen vastaan putkelta. Hyvin siis meni ja Maisa oli tosi huippu. Hyvät irtoamiset siltä ja hauskaa oli muutenkin. Tästä on taas hyvä jatkaa juoksutauon jälkeen. :)

Juoksu

"Pentu" aloitti nyt sitten ensimmäisen juoksunsa!
On se vaan jo isoksi tytöksi kehittynyt, ei oikein jaksa uskoa, miten nopeasti aika on sen kanssa mennyt. Vastahan se oli ihan vaaveli. Mutta toisaalta, ollaan me aikalailla ehditty jo kaikkea tehdä ja kokea, vaikka nuorihan se vielä on. Saa nähdä mitä tulee näistä parista viikosta kun ei päästä agilityä treenaamaan hallille vaan pitää yrittää keksiä ihan kotosalla kaikki aktivointi. :o

Katsotaan ostetaanko tytölle pöksyt. :)
Ja Maisan juoksuja odotellaan yhä, ne on kohta 2kk myöhässä.

Agia ja tokoa

Maanantaina oltiin Fisun kanssa Purinalla treenailemassa, tiistaina Maisan kanssa treeneissä ja tänään taas pennun kanssa tokoilemassa.

Maanantaina oli siis taas Fisun vuoro agiliitää Rasselin kanssa. Tehtiin niille kolmen hypyn suora, jossa 1. ja 3. hyppy olivat samassa linjassa, kun taas keskimmäinen oli vähän sivummassa. Niillä sitten harjoiteltiin ihan hypyn hakemista sekä mm. takaaleikkauksia.

Takaaleikkaukset sujui ensin pariin kertaan Fisulla hyvin, mutta yhtäkkiä tulikin stoppi. Se ei vain halunnutkaan mennä hyppyä kun jäin sen taa. Hinkattiin sitten sitä yhtä samaa kohtaa niin pitkään kunnes onnistui. Lopulta totesin lelun heiton siinä parhaimmaksi avuksi ja saatiin vihdoin onnistunut suoritus ja jätettiin siihen.

Muuten meni ihan mallikkaasti, F haki aina keskimmäisen hypyn oikein hyvin, eikä ohittanut sitä kertaakaan. Mun ei tarvinut edes viedä sitä hypylle, vaan se tajusi hakea sen itse, vaikka mun juoksulinja pysyi lähes suorana.

Otettiin myös pimeitä putkikulmia, mitkä alkoivat sujua ihan kivasti. Ensin Fisu tuli kerran putken ohi ulkokautta, mutta tajusi homman kuitenkin nopeasti.

Nokittiin myös puomin lankuilla, hyvin meni sekin. Nyt päästiin jo ihan päästä tulemaan kosketusalustalle asti ja Fisu alkoi tajuta pysähtymisen, ei enää lopussa juossut ohi, vaikkavauhtia olikin jo vähäisen. Hyvältä näyttää. :)

Lopuksi tehtiin keppejä vähän ajan tauon jälkeen. Laitettiin kanaverkot ja 12 keppiä. Lopussa Fiz alkoi saada jo tosi kivasti vauhtia ja hyvin onnistui!

Tiistaina Maisan treeneissä tehtiin yksi ihan kiva ja hyvin etenevä rata. Alussa oli kahden hypyn suora ja kepit, sitten kolme hyppyä vähän kuin Y:n muodossa, sitten sarjaeste, pussi, sylikäännöskohta, puomi, putki, A ja loppusuora, joka loppui keinuun.

Alku meni kivasti, En ottanut paljoa etumatkaa Maisaan vaan yritin saada sen vauhdilla mukaan. Kepit hienosti, joiden jälkeen M irtosi mielettömän hyvin kauemmalle hypylle, jolloin ehdin itse valssaamaan seuraavaan kohtaan (koira tuli siis takaisinpäin hypyn jälkeen). Sarjaesteen Maisa teki aika hitaasti, mutta ihan hyvin kuitenkin kuulemma hyppäsi.

Ensin yritin erääseen kohtaan takaaleikkausta, mutta sylkkäri osoittautui siihen paljon paremmaksi. Mun piti siis vähän irrota sivusuunnassa ja ottaa koira vastaan+sylikääntää se. Hyvä irtoaminen putkeen ja puomi tosi hienosti. Maisa tuli tosi vauhdikkaasti alas ja muisti kuitenkin myös pysähtyä. Päästin sen jatkamaan melkein samantien, lähes pysähtymättä, eli hyvä ja nopea suoritus saatiin.

Normaali A jätettiin vieläkin välistä. Lopussa keinu tuotti vähän ongelmia, kun se oli lähellä seinää ja koira kulki suoraan seinää kohti, itse jouduin jäädä vähän sivuun. Ensin M tuli liian aikaisin alas sivusta, mutta väähn kun sitä hinkattiin, saatiin se taas onnistumaan.

Muuta ei ehdittykään ohjatusti tekemään, mutta hyvä harjoitus tämä oli ja kivasti meni Maisalta.

Mentiin vielä pihalle tekemään matalaa A:ta ja mm. keinua+keppejä yksittäisinä.

Tänään (ke) oltiin taas Fisun kanssa treenaamassa tokoa pienellä porukalla. Tällä kertaa mukana olivat pennut bd Ruuti (7,5kk), aussie Dracu ja kääpiövillis (Dico, n. 1v) sekä "vanhukset" Dante ja Rasmus. Treffattiin Kilossa koulun hiekkakentällä, missä oli hyvin vähän häiriötekijöitä ympärillä, lapsia ja muita lenkkeilijöitä.

ALoitettiin paikallaololla, Fisukin osaa nyt maata paikallaan. Keran F lähti tulemaan mun luo, mutta toruin ja palautin ja kohta pääsin heti taas palkkaamaan. Kävin muutenkin usein antamassa sille namuja ja aika hienosti se pysyi. Nykyään F osaa myös mennä maahan ilman käsimerkkiä, mutta sivulla se toisinaan käy vielä vinoon maahan. Nyt kuitenkin ihan hyvä suoritus, josta ensin palkka ja siitä "paikka"-käsky.

Sitten F sai seurata ensimmäisenä. Ollaan nyt viikon aikana sitä jonkun verran treenailtu, ja nyt voidaan ottaa jo useampia askelia. Olen palkannut oikeasta kädestä, jottein se tuijota vain namukättä, eikä sen asento vielä ainakaan tunnut kärsineen siitä. Saatiin jälleen hyviä vinkkejä ja seuraavaksi aletaan jälleen treenaamaan lyhyitä seurauspätkiä pysähdysten kanssa. Eli istumistä seurauksesta harjoitellaan.

Sitten katseltiin muiden seuraamisia.

Kohta tehtiin sitten kaikki vähän aikaa omia juttuja. Harjoittelin Fisun kanssa kaukkareiden alkeita. nyt se tosiaan osaa ja käydä maahan käskystä muttei osaa siitä vielä istua ilman käsimerkin apua.

Treenattiin myös luoksetuloja, ihan vauhdin saamiseksi vielä palkkasin "lennosta" ja heitin välillä lelun taakse, jotta vauhti pysyy loppuun asti. Shanti myös näytti, miten lelulla voi palkata esim. jalkojen välistä, mitä joskus voitaisiin myös kokeilla.

Sitten otettiin vielä yksi luoksetulo niin, että avustaja piti Fisua paikallaan ja mä juoksin poispäin ja sitten kutsuin sitä. F tuli hirmuisela vauhdilla ja sai taas kunnon repimisleikit palkaksi. Se on jännä kun se on välillä niin kamalan rauhallinen treenatessakin, mutta lelun kanssa se on ihan tulta!

Otettiin vielä pieniä seuraamispätkiä. Muutamaa askelta kerrallaan ja yritin ottaa siihen nyt pysähtymisen mukaan. Vielä täytyy aikalailla auttaa vasemmalla kädellä, jossa on namu, jotta paikka säilyy hyvänä ja pentu istuu. Mutta tästä taas jatketaanb harjoittelua.

Hyviä vinkkejä saatiin jälleen, on ihan hyvä välillä treenailla niin että joku katsoo ja osaa neuvoa. Omia virheitä kun aika huonosti näkee... Myös häiriötekijät olivat tosi hyvä juttu, ne tosin eivät Fisua yhtään haitanneet.

Lopuksi pennut pääsivät juoksentelemaan kentälle. Fisu jälleen joutui komentamaan muita ja juoksemaan perässä kun Ruttilla ja Draculla oli niin kivaa keskenään. Fisua otti vähän päähän kun sitä ei huomattu! :D

Pari kuvaa Fisusta odottamassa vuoroaan:





Kuvat Tiia Hämäläinen

Tokoa ja agia

Torstaina pidettiin ekaa kertaa yhteiset tokotreenit parin muun nuoren koiran kanssa. Paikalle pääsivät Fisun lisäksi bc Step (10kk) ja aussie Dracu (5,5kk)sekä "vanhukset".
Treffattiin Puolarmetsän jossain nurtsikentällä, mikä olikin aika kiva paikka.

Aloitettiin paikallaololla. Fisuahan en ole vielä opettanut makaamaan paikalla (jep, laiska kun olen), joten se istui. Se pysyi ihan hyvin, kävin usein palkkaamassa. Muutaman kerran se oli lähdössä käppäilemään, jolloin kielsin, laitoin uudestaan paikalle ja tulin kohta palkkaamaan.

Sitten katsottiin yksitellen pentujen seuraamista. Fisuhan ei vielä oikeastaan seuraa, se joko tulee namussa kiinni "imuttamalla" tai sitten ihan parin askeleen verran seuraa ilman nakkia naamassa, jolloin paikka ei ole niin hyvä. Tässä on siis paljon harjoiteltavaa, mutta saatiin myös ihan hyviä vinkkejä. Kokeilen esim. ehkä palkata oikeastan kädestä, koska nyt Fisu tuijottaa vaan mun namukättä (vasempaa) eikä katso mua niin kuin pitäisi.

Muut teki ruutua, mutta me ei olla sitä tehty vielä ollenkaan, joten ei vielä nytkään sitä kokeiltu. Mun pitäisi miettiä millä tyylillä alan sitä opettaa.

Fisun kanssa otettiin sitten vähän kaukokäskyjen alkeita, ihan maasta istumaan ja toisinpäin. Yritän pikkuhiljaa häivyttää maahanmenosta käsimerkin, jota nyt myös harjoiteltiin. Aika vähällä avulla se jo käy maahan, tosin yhdessä vaiheessa taisi mennä vähän sekaisin mitä tehtiin; se alkoi nimittäin nokkia maata! Hetken piti miettiä mitä se tekee, kunnes tajusin, että se toteutta nose touch -toimintaa, jota ollaan aika paljon viime aikoina harjoiteltu. Tosin ennen se ei ole sitä ilman kosketusalustaa tehnyt...

Sitten otettiin pari luoksetuloa, otin ne lelun kanssa ja Fisu sai ainakin triplasti virtaa edelliseen verrattuna. Lähdin ekalla kerralla kuulemma liian aikaisin liikkumaan, joten keskityin sitten seuraavilla kerroilla odottamaan paikallani. Fisu tuli ihan hurjaa vauhtia ja oli tosi innokas.

Lopuksi pennut sai riehua keskenään, mihin Fisu meni innolla mukaan. Se komensi muita minkä kerkesi, taisi olla vähän nyreissään kun muut painivat ilman sitä...
Täytyy siis yrittää nyt treenailla noita meidän "läksyjä", saa nähdä miten onnistuu.

Ainiin, ihan lopuksi tehtiin vielä koirille iso makkararuutu ja kaikki saivat mennä imuroimaan namuja. Shanti meni vähän matkan päähän ja ampui muutaman kerran. Olin odottanut, että Fisu reagoisi ääneen, mutta se ei melkein huomannut koko asiaa. Toisella kerralla se vilkaisi vähän äänen suuntaan mutta muuten ei tuntunut oikeastaan välittävän ollenkaan.

Dracu ja Step pääsivät vielä harjoittelemaan viestiä ja menin mukaan katsomaan touhua. Hauskaltahan se näytti, koirat tuntuivat tykkäävän kovasti. :)


Perjantaina pidettiin agitreenit Rassen ja Miinan kanssa Purinalla. Mentiin sisälle kun siellä oli tyhjää ja tehtiin siellä valmiina olleista esteistä rata aikuisille ja toinen pennuille.

Pentujen vuoro oli nesin. Tehtiin niille hypyistä neliö ja siinä kokeiltiin erilaisia kuvioita, mm. takaakiertoja, takaaleikkauksia ym. Fisulla oli taas vähän vähän vauhtia, mutta muuten sujui ihan hyvin. Takaaleikkaus ei alkuun meinannut onnistua, mutta lelun kanssa se toimikin paremmin.

Tehtiin myös ihan suoria pätkiä vauhdin saamiseksi, pari hyppyä ja S-putki, joko putkesta hypyille tai päinvastoin. Sellainen onnistui myös tosi kivasti, että jätin lelun maahan hyppyjen taa ja mentiin sitten toiseen päähän putkelle, josta siis hypyille ja lelu lopusta palkaksi.

Fisu teki myös muutaman kerran hypyltä pimeän putkikulman, mikä myös sujui hyvin. Hienosti se putkeen jo hakee muutenkin.

Fiz sai myös jälleen nokkia puomin alastulopätkällä, joka oli vähän koholla. Alastulon molemmilla puolilla oli siivekkeet, joten sivulle ei ollut mahdollisuutta päästä. Pari ekaa kertaa sujui oikein hyvin, mutta sitten F keksi ettei osannutkaan enää pysähtyä lätkälle nokkimaan, vaan juoksi suoraan läpi. Otettiin sitten vain uudelleen ja jouduin lopulta vähän avittamaan sitä pysähtymisen kanssa jotta se muistaisi. Sitten alkoikin taas toimia.

Hienosti Fisu on tämän nokkimisen kuitenkin tajunnut. Se ei ihan lätkään aina osu, mutta tekee nokkaisuliikkeen kuitenkin. Otin tähän nyt käskysanan "osu" mukaan. F kun menee päähän seisomaan 2on-2off -asentoon, se alkaa nokkia maata ja saa jokaisen nokkaisun jälkeen naksauksen ja palkan. Välillä se meinaa jättää nokkaisun vähän puolitiehen, niistä en palkkaa vaan vaadin kunnollisen suorituksen joka kerta.

Nyt kokeiltiin pariin kertaan jo myös lähteä alastulolankun ihan päästä, muuten olen lähettänyt Fisun ihan kontaktin takaa lankun sivusta. Hyvin sujui myös niin, vaikka vauhtia myös tuli lisää.

Lopuksi myös kokeiltiin minirengasta kai ekaa kertaa. Jätin Fisun istumaan renkaan taa ja kutsuin sen läpi. Ei mitään ongelmaa, hyvin pentu osasi. Kokeilin myös parin kerran jälkeen niin etten ihan toiselle puolelle mennyt renkaan läpi kutsumaan, vaan lähetin sen vähän sivummasta. Hyvin onnistui myös niin. Reipas tyttö.


Aikuisten kanssa tehtiin lyhkäinen rata. Siinä oli keskellä puomi, jonka molemmissa päissä oli putki osittain puomin alla siten, että putken suut olivat puomin alastulojen molemmilla puolilla. Yhdessä kohtaa piti koira kuljettaa puomin ohi putkeen ja toisessa päässä mentiin suoraan putkeen, kun taas toisessa puomille. Aika haastavia kohtia olivat, kun putken päät olivat ihan puomin ylösmenojen ympärillä, etenkin puomille meno oli vaikea.

Laitoin Maisalle ekan riman 35:een ihan että se tottuisi siihen korkeuteen kun nyt on muutamia kertoja ensimmäinen rima tippunut. Muut laitoin kuitenkin 30:een, kuten normaalistikin. Putkeen menot sujuivat hyvin, mutta Maisa meni myös siinä kohtaa putkeen kun oli tarkoitus mennä puomille. Vasta kolmannella kerralla onnistui tämä kohta.

Puomin kontaktit Maisa teki tosi hienosti. Näitä oltiin harjoiteltu pariin kertaan erilisenä lelun kanssa ja se varmasti auttoikin asiaa. Maisa tuli hyvällä vauhdilla alas asti, ei alkanut hidastella liian ajoissa.

Mentiin lopuksi tekemään matalaa A:ta ulos, joka oli ihme kyllä vielä pystyssä. Maisa meni lujaa, mutta hyppäsi aika korkealta kun en sitä pysäytä alastulolla. Mutta ehkä tämä ongelma vähän helpottuu korkealla A:lla, siltä Maisa tuskin hyppää ihan yhtä ylhäältä pois. Tai ainakin toivon ettei hyppää.. :/

A:ta Maisa suoritti vielä pariin otteeseen ihan itsenäisesti kun koko jengi pääsi vielä pihalle riekkumaan.

Tiistain treenit

Tiistaina otin vain Maisan mukaan agilitytreeneihin. Kouluttajamme ei päässyt paikalle, joten tehtiin yhdessä rata. Tutustumisen jälkeen päätettiin kuitenkin Kristan kanssa tehdä ulos oma rata, tämä kun oli liian helppo, josta tuskin oppisi mitään.

Kristalla oli joku Jaakon rata taas mukana, josta me kasattiin pätkä ulkokentälle. Radalla oli poispäinkäännöksiä pari, jaakotus, hankalia keppikulmia ja mm. kohta, jossa kannatti jättää koiran ja ohjaajan väliin yksi este, jota ei suoritettu.

Rata oli tosi hyvä ja haastava, siinä sai todella kokeilla kaikkea uutta ja kehittävää. Yllätyin jälleen, miten hyvin Maisa tekee, vaikka monet jutut olivat sille ihan uusia. Mm. siinä ei ollut mitään ongelmaa, että jätin mun ja Maisan väliin yhden hypyn ja ohjasin sen ohi seuraavalle esteelle. Maisa meni suoraan sinne minne pitikin, eikä ollut ollenkaan menossa mua lähimmälle hypylle. Myös jaakotus onnistui tosi kivasti, vaikka niitäkään ei olla kuin pariin kertaan tehty.

Kepit onnistui aivan mielettömän hyvin joka kerta. Tuntuu, että Maisa olisi vihdoin oppinut hakemaan oikeaan keppiväliin ihan mistä vain. Kepeille jouduin esim. leikkaamaan takaa aika vaikeassa kulmassa, mikä sujui hienosti.

Maisalla riitti taas intoa enemmän kuin hyvin, en kyllä vinkuankasta luopuisi enää millään kun se toimii treeneissä niin tehokkaasti!

Saatiin myös kasattua matala A ulos, toivottavasti sitä ei nyt kukaan heti purkaisi. Laitettiin sitä nyt jo hieman korkeammaksi kuin aiemmin. Tein taas lelun kanssa ja innostin Maisan juoksemaan sen läpi hyvällä vauhdilla. Vauhtia riittikin aika mukavasti, mutta todennäköisesti tässä tulee jossain vaiheessa ongelmaksi, että Maisa hyppää suht korkealta... En kuitenkaan haluaisi (ainakaan vielä) alkaa taas pysäyttää sitä kun uskon, että vauhtia katoaisi siten liian paljon. Nyt kun ollaan saatu taas nopeutta suoritukseen lisää.

Mutta katsotaan nyt miten tässä edetään...

Viime päivien tapahtumat

Viikonloppuna oltiin pennun kanssa "nokkimassa", Maisan kanssa kisaamassa ja molempien kanssa koettiin taas kamalia hetkiä metsässä..

Lauantaina oltiin siis Fisun kanssa nose touch -koulutuksessa. Kouluttajana oli Eva Partida ja oltiin siis Purinalla kolmisen tuntia oppimassa nokkimaan.

Fisun kanssa ollaan siis jo opiskeltu kosketusalustan tökkäämistä, joten meillä oli ihan hyvä pohja lähteä oppimaan lisää ja käytännön asioita kontaktitavan opettamiseen. Kurssin muut koirat (5kpl) oli myös aika nuoria suurin osa, joten esteitä ei kokonaisina tehty.

Aloitettiin ihan paikallaoloharjoituksella. Eva otti koiran hihnan (kaikki siis teki yksitellen) ja koira jätettiin paikalle. Eva vähän nyki hihnasta ja oli tarkoitus, että koira todella ymmärtää paikallaolon merkityksen sekä vapautuskäskyn. Fisu oli hienosti paikallaan ja pikkuhiljaa vaikeutettiin siihen tilanteeseen, että itse hölkkäsin poispäin ja tulin takaisin palkkaamaan.

Kun päästiin siihen vaiheeseen, että lähdin pois pennun luota ja vapautin sen tulemaan mukaani, Fiz jäi vain istumaan paikalleen, ei hievahtanutkaan mihinkään suuntaan. Kun avitin vähän vartalon liikkeella, se vihdoin älysi tulla. Kyseessä ei siis ollut luoksetulo vaan paikalta vapautus mukaan.

"Vapaa"-käskyä täytyy siis harjoitella lisää, saatiinkin siihen pari vinkkiä, mm. että käsken koiran istumaan ja pidän kädessä namua ihan lähellä sen kuonoa. koira saa ottaa namun vasta kun saa vapaa-käskyn. Näitä siis aletaan treenata. Fisu sai kuitenkin paljon kehuja hyvästä paikallaolosta, etenkin kun se oli koulutuksen nuorin koira ja kieltämättä toimi aika hienosti. ;)

Seuraavaksi nokittiin, ensin kosketuskepin näköistä esinettä, jossa oli pallo päässä ja joka seisoi paikallaan. Hyvin Fisu tajusi homman nimen, ja seuraavana nokittiin metallista purkin kantta tms. Aika hyvin pentu kosketusta tarjosi, pääsin melko tiheästi sitä palkkaamaan. Käytettiin näissä tietenkin aina naksutinta.

Seuraava harjoitus olikin puomin irrallisella alastulolla, jonka päässä olivat hypyn siivekkeet molemmilla puolilla estämässä koiran liikkumasta sivuttain väärään kohtaan. Kosketusalusta ja Eva jäivät päähän odottamaan ja me juostiin Fisun kanssa lankun yli (siis pentu, en minä) päätyyn nokkimaan (siis tässäkin vain Fisu.. ;P). Eva nakssutteli kosketuksista ja palkkasi koiraa. Sitten kutsuin sen mukaan ja sama uudestaan.

Huomasi, että kun Fisu tiesi, mitä sen pitää tehdä, sillä oli ihan mieletön hinku päästää nokkimaan ja se ei olisi halunnut millään lähteä pois alustan luota. Tosi hyvältä siinäkin mielessä siis vaikuttaa tämä nenäkosketus-tyyli, että koiralla on jokin päämäärä kontaktin päässä, eikä sinne mennä vaan turhan takia seisoskelemaan..

Sitten mentiin kokonaiselle puomille, jonka alasmenon päähän koiran tuli hypätä minipöydän kautta, ikään kuin siis vauhdista oikeaan kohtaan. Tämä olikin jo vähän vaikeampi juttu, parilla ekalla kerralla Fiz menikin vauhdilla oikean kohdan ohi tai ei oikein tajunnut hypätä pöydälle. Tämäkin alkoi kuitenkin sujumaan ja saatiin monta onnistunutta kertaa. Tässäkin oli siiveke toisella puolella apuna.

Lopuksi käytiin vähän käytännön asioita läpi nose touch'iin liittyen ja sitten mentiin vielä alastulolankulle ottamaan muutama toisto.

hirmuisen hyvä koulutus oli ja todella vakuutuin tästä tavasta. Nyt aletaan sitten itsekseen treenailla näitä samoja juttuja kun on tiedot hallussa. Oli hauskaa, miten innokas Fisu oli. Se selvästi tykkäsi kun oli asia, minkä se periaatteessa jo osasi, ja nyt saatiin siihen vähän actionia mukaan!

Keinulla Eva suositteli, etten opettaisi Fisua pysähtymään 2on-2off -tavalla kun se on kuitenkin aika kevyt koira. Tullaan siis varmaan liimaamaan kosketusalusta keinin päähän, siten etä koira oppii hakeutumaan sinne odottamaan keinun laskeutumista.

Hyvä ja tosi antoisa koulutus siis ja tästä sitten jatketaan hyvillä eväillä eteenpäin! =)


Eilen meillä oli taas kisat Maisan kanssa.

Oltiin Purinalla hyppärillä. Tuomarina oli Leena Rantamäki-Lahtinen ja rata oli ihan mukava, vähän jotenkin erilainen kuin useimmat radat. Alussa oli tiiviisti useampi hyppy, keskivaiheilla aika tyhjää ja suoraa, sitten parit kieputukset ja taas pitkä loppusuora. Radalla oli pituutta 130m ja ihanneaika oli 33s.

Meidän rata meni pieleen taas heti alussa kun Maisa tiputti ensimmäisen riman. En taas ymmärrä mistä se johtui. Jätin mielestäni Maisan ihan tarpeeksi kauas ekasta hypystä, mutta se lähti ehkä jotenkin hitaasti vauhtiin ja jostain syystä taas tiputti riman.. Ehkä se on liiaksi tottunut 30cm:n hyppyihin treeneissä ja siksi 35:t tipahtelee etenkin radan alussa kun se ei ole vielä tottunut siihen korkeuteen. Enpä tiedä, mutta jotain tällaista arvelen.

Ensimmäisen hypyn jälkeen Maisa sitten taas hyppäsi kauhean varovasti ja sitä sai vetää perässä seuraavat4 hyppyä. Putkella päästiin vauhtiin ja loppurata meni ihan hyvin. Ainakin yhdessä valssissa olin hieman myöhässä ja yksi pakkovalssi olisi voinut olla vähän tiukempi, mutta muuten ihan kivasti loppu sujui. Kepit meni hienosti ja loppusuora ihan hyvällä vauhdilla. Yliajalle meni kuitenkin reilun sekunnin verran.

Täytyy varmaan alkaa pitää välillä treeneissäkin rimoja 35:ssä. Nyt kuitenkin meidän neljästä kolmosen startista kahdella on tipahtanut eka rima, eikä sitä ennen Maisa ole varmaan koskaan rimoja tiputellut. 35 tuntuu vaan niin kauhean korkealta pikku Maisalle, että sitä mieluummin treenaa 30:llä...


Eilen oltiin vielä metsässä kun alkoi jo hämärtää. Koirat kulki vielä vapaana jonkin matkaa mun edessä ja huomasin, että Fisu pysähtyi yhtäkkiä paikalleen ja alkoi tuijottaa eteensä. Samalla näin vähän matkaa edessäpäin ryhmän ihmisiä, huusin tytöille etteivät ne lähde sinne juoksemaan ja samassa huomasin, että ihmisten luota syöksyi iso koira haukkuen meitä kohti.

Ryntäsin hirveää vauhtia koirien luo samalla karjuen koiralle ja sen omistajille että hakisivat koiran pois. Koira oli iso sakemanni, eikä todellakaan ollut mikään mukava näky juostessaan täysillä meitä kohti. Ei siinä muu auttanut kuin huutaa ja hätistellä sitä pois, se ei onneksi ollut kuitenkaan aggressiivinen tai käynyt päälle.

En ihan muista tarkalleen mitä kaikea siinä hässäkässä tapahtui, mutta huomasin, että Fisu oli mun vieressä, joten kyykistyin sen viereen ja otin siitä kiinni ettei se lähtisi juoksentelemaan mihinkään. Maisa raukka juoksi häntä koipien välissä isoa körilästä pakoon, joka tuli sen perässä yrittäen haistella Maisaa. Seuraavaksi se tulikin jo mun ja pennun luo. Huusin sille vaikka mitä törkeyksiä ja huidoin sitä lähtemään muualle. Mun käsi kolahti sen leukaan ja se onneksi vähän perääntyi meidän luota.

Vihdoin se lähti takaisin omistajiensa luo, jotka eivät olleet tulleet millään tavalla "apuun", huutelivat koiraansa vain vähän matkan päästä. Nappasin pennun syliin ja jatkoin matkaa, ihmettelin itsekin jälkikäteen, että menin ihan sanattomaksi ja lähdin vain pois paikalta kommentoimatta ihmisille mitään. Mutta oikeastaan se on varmaan aika sama mitä niille huutaisi, tuskin tuollaisiin ihmisiin sillä on mitään vaikutusta...

Maisa oli jo mennyt vähän matkaa kotiinpäin, haukkui vielä matkalla, mutta ei se kovin järkyttyneeltä onneksi vaikuttanut. Pentu oli myöskin ihan rauhallinen, ei sekään onneksi tuntunut pelkäävän tai kauhistuneen tapahtumaa.

Harmittaa silti ihan hirveästi kun tuollaista päsee käymään. En tiedä vaikuttaako tämä nyt Fisuun jotenkin, sillä kun vihdoin ollaan päästy metsässä huutamisesta eroon, niin vihoviimeisenä haluaisin samojen ongelmien palaavan. Mutta toivon mukaan Fisu sai käsityksen että pystyn jotenkuten pitämään "laumasta" huolta, olinhan kuitenkin sen tukena. Toivottavasti se huomasi kun mamma "mottasi" saksalaista...

Pistää vain suututtamaan tuollaiset ihmiset. Ei tuollaisia ihmisiä pitäisi (etenkään pimeässämetsässä) pitää irti, jotka lähtevät ryntäilemään toisten luo eivätkä ole hallinnassa. Etenkin kun koira on niin jumalattoman suuri ja juoksee täyttä laukkaa kohti, niin tuntemukset eivät ole kaikista parhaimmat. Mistä sitä voi tietää meinaako se syödä pienent koirat suuhunsa vai mitä sillä on mielessä...?

Onneksi nyt selvittiin kuitenkin ilman vammoja, henkisistä sellaisista ei tosin voi mennä sanomaan. Toivottavasti tällaisia tilanteita ei tulisi enempää vastaan..


Tänään oltiin taas Rassen kanssa Purinalla pitämässä pentutreenejä. Maisaa en vitsinyt jättää yksin kotiin, joten sekin pääsi mukaan.

Mentiin ulkokentälle, nyt osattiin laittaa valotkin päälle.
Pennut saivat taas nokkia, laitettiin puomin pätkä maahan ja kontaktialueen sivuille siivekkeet. Ensin tehtiin niin, että ohjaaja tuli koiran kanssa siihen paikalle ja naksutteli apuohjaajan syöttäessä koiraa. Koira siis nokki kosketusalustaa 2o-2o -asennossa.

Tämä sujui hyvin, Fisu tajusi hyvin pysähtyä oikeaan kohtaan kun siinä oli apuohjaaja vieressä syöttämässä. Välillä oli tosin vaikea naksauttaa oikeassa kohdassa kun ei aina tiennyt, milloin koira vain haisteli namujen jämiä ja milloin se todella nokki.

Seuraavana tein taas Maisan kanssa A:n alastulon pariin kertaan nostamalla Maisan kontaktin yläpäähän ja päästämällä sen juoksemaan alas, samalla lelulla innostaen. Maisa teki hyvällä vauhdilla, hyppäsi tosin aika ylhäältä jo. Thetiin myös parit pimeät putkikulmat ja jotain hyppyjuttuja, Maisalla oli taas ihan hirveä into päällä!


Pennun kanssa mentiin paria hyppyä ja putkea tekemään. Tein parit takaakierrot ja välistävetoja yhdistellen niitä toisiinsa ja putkeen. Putkelle Fisu haki jo tosi hyvin ja kaukaa, takaaleikaten myös. Fisulla oli mielestäni paljon enemmän vauhtia nyt kuin yleensä, se oli paljon innokkaampi nyt. Leikittiin lelulla ja pidettiin hauskaa, oli kivaa kun pennulla riitti virtaa niin hyvin.

Tehtiin taas myös pari ihan suoraa vauhtiharjoitusta ja eteenmenoa. Fisu hakee nyt esteitä jo aika kivasti. Myös pari paikallaoloa tehtiin esteen takana, joista palkkasin hyvin. Fisu lähtee kyllä paikaltaan paljon huonommalla vauhdilla kuin jos sen innostaa ennen lähtöä ja ottaa suoraan mukaan. Kenties siitä tulee lentävien lähtöjen koira..? No, eipä siitä vielä voi tietää miten se innostuu, vauvahan se vielä on kuitenkin.

Lopuksi tehtiin vielä kontaktiharjoituksia puomin ylös- ja alasmenojen kanssa. Niiden alla oli pieni koroke, eli siinä oli pieni nousu ja lasku. Nyt yritettiin ilman apuohjaajaa, sillä haluttiin, ettei pennut kuikuilisi niin kovasti sitä vieressä olevaa "namuautomaattia". Fisun kanssa ongelmaksi tuli se pysähtyminen. Se juoksu lankkua pitkin, mutta painelikin päästä vain ohi pysähtymättä.

Jouduin sitten itse pysäyttämään se fyysisesti, jolloin se tajusikin taas nokkimisen. Kun se oli pysähtynyt, se pysyi hyvin oikeassa paikassa ja nokki. Palkkasin ja naksutin siis itse, mikä toimi ihan hyvin.

Samaa sanoi itse asiassa kouluttaja Eva, että Fisu ei oikein vauhdin kanssa näitä hommia hallitse, eli kannattaisi vielä toistaiseksi tehdä aika helppona ja ilman suurempaa vauhtia mukana. Oli kuitenkin hyvä, miten hienosti Fiz tajusi mitä kontaktilla tehdään, kunhan sen ensin oli auttanut pysähtymään.

Fisu kyllä selvästi tykkää tästä hommasta, mikä on tosi kiva. :)

Eiliset agit

Eilen käytiin päiväsaikaan Purinalla treenailemassa. Otin molemmat tytöt mukaan. Hallilla ei ollut alkuun muita, joten mentiin sisään. En tehnyt mitään rataa, vaan parin hypyn pätkiä ym. jotka oli jo valmiina. Putket oli kivasti A:n ja puomin alla.

Aloitin Maisan kanssa. Se kävi taas ihan kierroksilla lelunsa kanssa, mutta psytyi jotenkuten silti keskittymäänkin. Kokeilin parilla hyypllä mm. jaakotuksia ja treenattiin käännöksiä, yritin saada Maisaa tiukemmin kääntymään, mikä tosin ei onnistunut kovin hyvin. Uskoisin, että se on lelun takia sen verran ylikierroksilla, ettei keskity kovin tarkkaan mun ohjaukseen.

Tehtiin myös keinua yksittäisenä, pientä hidastelua siinä kun ei olla vähään aikaan tehtykään. Sitten kokeilin normaali-A:ta siten, että nostin Maisan alastulon n. puoleen väliin, sitten vapautin tulemaan alas ja vedin lelulla sen vauhdilla mukaani. Tosi hyvin Maisa tuli, nopeasti, eikä yhtään arkaillen tai hidastellen. Ehkä jossain vaiheessa uskaltaudun taas tekemään jo A:ta ihan kunnolla. Puomia treenattiin taas erikseen. Taaskin Maisa meinasi pysähtyä jo ennen kuin etujalat on maassa. :/

Sitten tehtiin erilaisia takaakiertoja, lähetyksiä putkeen mm. pimeässä kulmassa ja puomin ja A:n alla oleviin putkiin. Kokeilin myös siten, että tehtiin puomi ja sitten lähetin Maisan puomin alla olevaan putkeen jääden itse toiselle puolelle puomia. Yllättävän hyvin onnistui, olin ihan ihmeissäni! Fiksu koira Maisa on. =)

Seuraavaksi hain Fisun treenailemaan.
Sen kanssa tehtiin rimat maassa mm. eteenmenoja, kupin kanssa tai heittämällä lelun. Pyrittiin yhä pitämään yllä hyvä vire ja vauhti, joten mitään kovin kiemuraisia juttuja en tehnyt, ihan vain paria hyppyä ja putkia. Yhä olisi parannettavaa pennun vauhdissa, mutta ehkä se tulee jossain vaiheessa kun pentu enemmän "syttyy" lajiin ja muutenkin ehkä ymmärtää paremmin mitä siltä vaaditaan.

Takaakierrot Fisu osaa jo hienosti, niitä myös otettiin pariin kertaan. Myös takaaleikkaukset putkilla alkavat sujua. Putkiin se myös hakee jo aika hienosti, nytkin lähetin välillä kauempaa ja hyvin onnistui.

Pariin otteeseen tehtiin taas syli-/poispäinkäännöksiä hypyllä. Ne pentu tekee hyvin, mutta aika hitaasti. Enää se ei kuitenkaan pyri hyppimään näissä mun käteen kiinni, mikä on erittäin positiivista. :D Hypyillä Fisu kääntyy muutenkin aika hyvin, mutta se varmaan johtuu ihan siitä, että vauhtia on niin vähän.

Välillä tehtiin taas keinua maksipöydän kanssa. Ensimmäinen kerta oli
vähän ongelmallinen, pentu hyppäsikin pois ennen keinun keskikohtaa. Jostain syystä sitä tuntui jännittävän. Ajattelin, että olin ollut liikaa edellä, joten jäin seuraavalla kerralla ihan pennun viereen ja tuin sitä vähän. Nyt oli vähän parempi, mutta silti vähän varovainen suoritus.

Kohta Fisu alkoi kuitenkin taas saamaan lisää vauhtia ja rohkeutta, välillä se meni niin vauhdilla päähän, että tipahtikin keinun yli maksipöydälle. Siitä en palkannut. Ihan hyvin tämäkin kuitenkin sujui. En oikein tiedä, milloin tätä kannattaisi alkaa vaikeuttamaan kun aina tuntuu alussa olevan vähän ongelmaa.

Sitten tehtiin putkille lähestyksiä, mm. kontaktien alla olevia putkia ja myös pimeitä putkikulmia, jotka myös onnistuivat pennulta hyvin vaikkei niitä erityisemmin olla harjoiteltu.

Lopuksi treenattiin takaaleikkauksia, ensin namukupilla, sitten lelun kanssa. Molemmat onnistuivat ihan hyvin, mutta lelun kanssa Fisu tuntui erityisen hyvin tajuavan homman nimen. Se kääntyi jo hienosti ennen kuin heitin lelun, ja tuntui siis ymmärtävän mistä on kysymys.

Hyvät treenit jälleen, molempien kanssa saatiin kivasti harjoiteltua.
Maisalla on sunnuntaina seuraava hyppäri, katsotaan miten menee.

Nokkimista

Ollaan nyt treenattu vähän useammin nokkimista (eli hienommin nose touch'ia) Fisun kanssa. Tarkoituksena olisi siis opettaa agilityn kontaktiesteet nenäkosketuksen avulla.

Hyvin pentu on jutun juonen ymmärtänyt, nyt voin jo olla pennun vieressä namujen kanssa ja saadaan monta toistoa peräkkäin, ketjulla nokkaisu->naks->namu. Ja heti sama uudestaan, enää pentu ei ala haikailemaan namujen perään vaan ymmärtää että sellaisen saa vain nokkimalla. :) Varmaan pitäisi alkaa liittää tähän jo käskysana kun homma sujuu niin hyvin.

Lauantaina mennään Eva Partidan pitämälle kontaktikurssille, joka käsittelee juuri tätä nose touch'ia. Jenkeissä kuulemma monet käyttävät tätä menetelmää 2on-2off -tyylin opettamisessa.
Hyvältä näyttää. =)

Metsäkuulumisia

Nyt ollaan saatu jo monia hyvin tilanteita metsässä, vastaan on tullut ihmisiä koiria ja aina ollaan päästy ohi hienosti ryntäilemättä ja huutamatta (tai siis minä olen saattanut huutaa, koirat eivät. 8) ). Välillä Fiz on kerran sanonut "pöh", mutta aina ei edes sen vertaa. Tosi hyvältä siis vaikuttaa.

Kunnes tänään lenkillä pentu karkasi naapurin koirien luokse... Ei tosin haukkuen, vaan leikkimään. Se taisi meinata pysähtyä kun kielsin, mutta houkutus oli liian suuri. Kun pääsin paikalle, nappasin sen niskasta mukaani ja toruin. Komensin sen sitten istumaan, vaadin kontaktin ja vapautin leikkimään. Oli kuitenkin ihan hyvä, että pääsin puuttuman karkaamiseen ja sinänsä paljon parempi tällainen tilanne on kuin ne ikävät haukkumisryntäykset..

Mutta yleisesti ottaen hienosti menee, pentu on kyllä viisastunut ihan huomattavasti. Ja ilmeisesti oppinutkin jotain. :)

Makkararuutuja ollaan tehty lähes päivittäin, hyvin sujuu ja pentu tykkää!

Kahdet agilityt

Tällä viikolla ollaan taas jo pariin otteeseen käyty Purinalla treenailemassa.

Maanantaina lähdettiin Fisun kanssa hallille pitämään pienet pentutreenit, Rasseli liittyi myös seuraan.

Tehtiin Fiskarsin kanssa lähinnä vauhtiharjoituksia; laitettiin rata, jossa oli 2 hyppyä peräkkäin, päässä mutkaputki ja takaisinpäin toiset 2 hyppyä. Aloitettiin hyppy, putki, hyppy -sarjalla ja pikkuhiljaa edettiin tekemään koko homma. Yritin saada Fisua innostettua parempaan vireeseen, mutta välillä siitä vähän kärsi keskittyneisyys... Kun tehtiin vauhdilla, pentu saattoikin välillä tulla vain mun perässä hyppyjen ohi.

Saatiin kuitenkin myös paljon hyviä onnistumisia. Välillä veinkin pennun vastakkaiseen putkensuuhun, valssaten tai takaaleikkaamalla, mitkä molemmat sujuivat hyvin. Samalla treenattiin myös lähdössä paikallaoloa, mikä on edelleen Fisun ihan bravuuri"temppu". Se ei hievahdakaan ennen kuin saa luvan. Mutta nykyään se jopa tajuaa myös lähteä liikkeelle käskyn saatuaan, toisin kuin aiemmin.. ;)

Välillä otettiin taas keinua maksipöydän kanssa. Yksi liukastuminen taas tapahtui, mutta ihan reippaana pentu aina keinua kiipesi, ihan ylös asti. Välillä se oli jo lähdössä itse keinulle vaikkei vielä ollut käskyä saanutkaan. Se ei kuitenkaan vielä niin varman oloisesti suorita, että vaikeutettaisiin hommaa, vaan vielä toistaiseksi mennään tällä tyylillä.

Otettiin vielä parit välistävedot sekä poispäinkäännökset, mitkä sujuivat hienosti. Vauhtiakin riitti välistävedoissa tosi hyvin, ilmeisesti parilla esteellä mielenkiinto sujuu paremmin. Myös pussia treenattiin muutaman toiston verran, Krista piti kangasta vähän ylhäällä. Tässä ei mitään ongelmaa, pentu viiletti pussin läpi vauhdilla kuin vanha tekijä!

Fisulle kyllä on lelupalkka selvästi tosi mieluisa. Se taitselee ja repii innoissaan, ottaa vauhtia ja hyppää lelu suussa mua vasten äristen ja muristen. Hauska koira. Nykyään se ei myöskään lähde lelun kanssa omille teilleen, vaan tulee nimenomaan mun kanssa leikkimään, eikä yksin. Voin siis päästää lelusta irti tai heittää sitä palkaksi pelkäämättä että koira lähtee lelun kanssa. Ilmeisesti olen saanut tehtyä itsestäni mielenkiintoisemman mm. sillä etten ole jahdannut pentua kun sillä on lelu, vaan juossut itse karkuun innostaen pennun tuomaan lelua takaisin.

Tiistaina (eilen) oli Maisan treenit, hyvät treenit olivatkin. Ehdittiin taas tehdä vain yksi rata ( =( ), mutta minkäs teet! Rata oli tällä kertaa sopivan haastava, oli mm. takaakiertoja, takaaleikkaus kepeillä, tiukkoja käännöksiä ja kaikenlaista muuta kivaa.

Keppien sisäänmenot onnistuivat ihan täydellisesti, saatiin niistä oikein kehuja. Tosi helpottavaa kun koiraa pystyy pikkuhiljaa lähettämään vaikeammista kulmista kepielle, eikä sitä tarvitse kuljettaa nenästä oikeaan väliin. Ehkäpä verkkotreeneistä on ollut apua.

Alussa oli kohta, jossa yhden hypyn jälkeen oli (ensimmäiseen hyppyyn nähden) 90 asteen kulmassa kaksi hyppyä peräkkäin. Toinen hyppy koiran tuli kiertää takaa, ja kolmas taas suoraan. Maisan kanssa tämä onnistui oikein hyvin. Otin aika reippaasti sivuetäisyyttä Maisaan, jolloin pystyin omalla liikkeelläni ohjata koiran tekemään hypyt oikein päin menemättä itse sen tielle heilumaan.

Pari takaaleikkauskohtaakin oli, mitkä onnistuivat tosi hyvin. Kiva kun näitäkin uskaltaa jo käyttää melkein missä vain, aiemmin takaaleikkaus oli vähän meidän (=mun) ongelmakohta.

Sain palautetta, että muutamassa kohdassa suoristan Maisan linjaa hypylle vähän turhankin paljon, tai ohjaan sen tulemaan itseäni kohti ennen kuin päästän sen esim. hypylle, mikä on turhaa. Turhien haltuunottojen sijaan mun tulisi pyrkiä ohjaamaan Maisa suoremmassa linjassa hypylle ja saada menosta vähän sujuvampaa. Turhaan siis varmistelen kohdissa, joissa se ei ole ihan tarpeen. Tästä on tainnut Nanna meille aiemminkin sanoa..

Radan loppu tehtiin pariin kertaan vielä uudelleen ja viimeisenä esteenä olleet kepit tuottivat jälleen vähän hankaluuksia. Yritin ottaa vähän sivuetäisyyttä Maisaan kepeillä, mutta se jättikin taas viimeisen välin tekemättä. :( Otettiin siis uudestaan nyt kai sujui, ellei vielä tullut yhtä virhettä.. Kuulemma itse liikahdan vikojen keppien kohdalla vähän eri lailla, mikä vaikuttaa Maisaan. Harmi vain kun en itse yhtään tiedosta tätä liikahdusta. Täytyy siis kiinnittää tähänkin huomiota. "Muista ajatella sinne loppuun vielä pari ylimääräistä keppiä..." Niinpä niin.... Ei siis suinkaan ollut ensimmäinen kerta tämän ongelman kanssa.

Loppuun otettiin vielä puomia yksittäisenä, tein taas lelun kanssa. Parila ekalla kerralla Maisa hidasti taas jo ennen kuin tuli maahan ja pysähtyi kontaktiosan ihan loppuun (miksi aina niin!?). Kehotin sen siis "alas" ja sitten se taas hipsi jalka kerrallaan etujalat maahan asti. Ja heti vapautus lelulle. Vikalla kerralla se tuli jo itse loppuun asti, mikä oli ihan positiivista. Ärsyttää vain nämä ainaiset ongelmat kontakteilla. A:ta ei olla vieläkään päästy aikoihin tekemään, enkä tiedä milloin päästään.. :/

Huomenna taas molempien tyttöjen kanssa hallille, siitä myöhemmin.

Rasmusta ja Ruutia tapaamassa

Tänään lähdettiin taas Tiialle treffaamaan bc-Ruutia ja tolleri-Rasmusta (+norwich-Viliä). Lähdettiin kunnon lenkille neljän koiran kera. Pysähdyttiin välillä heittämään palloa nurtsikentälle ja välillä otettiin kuvia koirista. Pidettiin myös pienet tokotreenit koulun hiekkakentällä. Penuilla oli taas hirmu hauskaa ja vauhtia riitti! Maisa osallistui myös riehumiseen poliisin roolissa ja komensi muita minkä kerkesi.

Koululla käytiin myös jännällä ritiläsillalla, mikä oli aika korkealla. Tyttöjä vähän jännitti ja aluksi molemmat kävelivät ihan matalina. Fisu oli vähän enemmän peloissaan, eikä suostunut ensin edes syömään namuja kun niin jännitti. Oltiin hetki siinä paikoillaan, silittelin pentua ja sitten se uskalsi jo syödäkin. Ihan hyvää harjoitusta Fisullekin olla vähän erikoisemmilla alustoilla.

Hiekkakentällä otettiin tosiaan vähän tokojuttuja. Fisun sivulletuloa alettiin harjoitella vähän eri tavalla, koska nyt asento onkin aika huono, koska olen yrittänyt saada Fisun lähelle jalkaa siten että käännän sen päätä ulospäin. Onhan se toiminutkin, mutta Fisun asento on jotenkin jännä eikä se ole kovin hyvä, että sen pää on väärään suuntaan kallellaan.

Kamalan vaikeaa yrittää itse tehdä erilailla, mutta ehkä se alkaa sujumaan. Tähän pitää kiinnittää huomiota. Sitä vain jää itse tosi helposti kiinni samoihin liikkeisiin mitä tekee (väärinkin) ja niitä on hankala muuttaa. Sain myös Tiialta vinkkejä, miten pääsen seuraamista harjoittelemaan muutenkin kuin "imuttamalla".
Maisan kanssa otettiin pienet tanssitreenit ja treenailtiin temppuja.

Koirat on vieläkin ihan poikki, vaikka kotiin tultiin vajaa 3h sitten. :)

Kiitos jälleen Tiialle kuvista!











(Kuvat: Tiia Hämäläinen)

Pentuagia

Tänään lähdettiin vielä illalla Purinan ulkokentälle ottamaan pienet treenit Fisun kanssa. Maisan jätin kotiin ja voi miten säälittävänä se jäi yksin odottelemaan.

Heidi ja Milou tulivat myös treenailemaan. Oli aika hämärää jo, mutta ihan hyvin saatiin silti tehtyä jotain. Kuulemma kentälle saisi valotkin, en vain tiedä mistä. :?

Fisun kanssa otettiin S:n muotoisen putken kanssa paria hyppyä, putken molemmilla puolilla. Hypyt olivat keskenään vähän eri linjassa, jotta pentu oppisi hakemaan niitä paremmin. Vähän hankaluuksia tämä tuotti, etenkin jos laitoin namukipon viimeisen hypyn taa, Fiz saattoi juosta yhden hypyn ohi.. Tähän auttoi, että otin Fisun haltuun putken jälkeen ja vein sen selkeämmin hypylle, jonka ohi se meinasi mennä.

Takaakiertoja tehtiin taas, kuten myös poispäin- ja sylikäännöksiä. Kaikki sujuivat suht hyvin, takaakierrot ovat jo kuin leikkiä vain, muissa on vielä enemmän hiomista. Noi käännöksetkin alkavat kuitenkin jo hahmottua pennulle paremmin, nykyään se ei enää pomppaa mun kättä kohti kun sen käännän..

Sitten siirsin 2 hyppyä vierekkäin ja otin niillä välistävetoja ja eri tavoilla takaakiertoja. Kaikki onnistuivat oikein hyvin, on se pentu jo jotain sentään oppinut. :)

Nyt yritin keskittyä siihen, että Fisulla olisi vähän parempi vire ja vauhtia radalla enemmän. Se yleensä tuppaa hölköttelemään aika verkkaisesti, joten vauhtia tarvittaisiin lisää. Siksi otin myös aika paljon pelkkiä helppoja suoria juttuja ja eteenmenoja namulle.

Sain Fisun myös aika hyvin innostettua lelun kanssa, ja tämä toimikin ihan hyvin esim. välistävetoharjoituksessa. Vauhtia oli paljon normaalia enemmän. Kas kummaa; mun täytyy tosiaan itse tehdä sen eteen jotakin, että pentu tsemppaisi vähän paremmin. Lelun kanssa Fiz kyllä tekee muutenkin tosi mielellään, jotenkin namupalkka on vain mulle helpompi. Mutta yritän kyllä käyttää enemmän lelua näissä.

Lopuksi tehtiin keinua pariin kertaan. Viime kerrasta olikin jo aika pitkä aika, mutta hyvin tuntui Fisu muistavan mistä on kyse. Laitoin taas maksipöydän keinun alastulon alle, joten heijaus ei ollut kovin suuri. Tein siis taas niin, että houkuttelin Fisun ihan ylös asti ja sitten vasta laskin alas samalla namua syöttäen. Onneksi Fisu on kokoonsa nähden aika kevyt, joten tämä onnistuu ihan hyvin ilman avustajaa.

Ekalla kerralla Fisu vähän liukastui keinulla, mutta tuli kuitenkin loppuun asti eikä kauhistunut sen enempää. Pelkäsin, että seuraava kerta olisi hankalampi, mutta ei Fiz välittänyt ollenkaan ikävästä kokemuksestaa, vaan tuli ihan reippaana ylös asti. Tehtiin tätä pariin otteeseen. Kun keinu laski alas, syötin aina parit namut 2on-2off -asennossa ja sitten vasta vapautin. Ehkä aletaan seuraavalla kerralla tekemään heijausliikkeen vähän nopeammin. Nyt vielä olen laskenut keinun aika hitaasti alas, mutta tämä sujuu jo hyvin.

Hyvät lyhyet treenit taas. Tosi kivasti ihan muutaalla esteellä saa tehtyä kaikenlaista pientä.

Kotimatkalla Fisu taas oksensi pitkästä aikaa. :( Siinä menivät nekin treeninamut....
Heitin Heidin ja Miloun kotiin ja ajettiin vähän pienempiä teitä, joten varmaan siitä tuli taas pennulle paha olo. Harmillista, näiden takia Fisu ei edelleenkään haluaisi millään tulla autoon. =(

Jäljestystä

Tänään päätin tehdä pitkästä aikaa makkararuudun pennulle. Enpä se ole vissiin kuin kerran tai 2 aiemmin selaisia Fisulle tehnyt.

Otin siis erikoishyviä herkkuja lenkille mukaan ja sidoin koirat kiinni odottelemaan kun tallasin pienen ruudun ja kylvin namut sinne. Kun hain Fisun ruudun luo, se alkoi heti pistämään vastaan eikä halunnut ollekaan tulla namujen luo. Yritin vielä houkutella sitä etsimään namuja, mutta se halusi vain pois paikasta. olin tosi ihmeissäni, ajattelin että ehkä se pelkää että sidon sen taas johonkin kiinni tms.

Hain sitten Maisan samaisen ruudun luo, mutta sekin haisteli vähän matkan päästä eikä halunnut myöskään tulla sen lähemmäs. Tajusin, että nyt jotain on pielessä ja huomasinkin, että ihan mun tallaaman ruudun lähellä oli ällöttävä kakkaläjä, mikä siis oli varmasti syy tyttöjen outoon käytökseen. Hyvä minä! Kuka nyt haluaisikaan jäljestää p*skan hajussa.... Tunsin itseni ihan vähän tyhmäksi..

No, ei siinä muuta kuin jatkettiin matkaa ja pysähdyin sitten taas vähän ajan päästä tekemään uuden makkararuudun. Sidoin Fisun taas odottelemaan puuhun kiinni. Nyt kun olin saanut namut laitettua ja hain pennun, se oli ihan innoissaan jo menossa herkkuja etsimään. Annoin sille käskyn "jälki" ja annoin sen työskennellä itsekseen. Se haisteli tosi intensiivisesti ja teki hyvin hommia ruudussa. Pari kertaa se kävi ulkopuolella, mutta palasi heti takaisin. Kun namuja oli vielä vähän jäljellä, otin pennun pois ruudusta ja jatkettiin matkaa.

Pentu näytti tykkäävän hommasta ja päätinkin alkaa tehdä näitä ruutuja useammin. Olen vaan hirveän laiska tekemään mitään itekseni, mutta yritän nyt ryhdistäytyä tässä asiassa. Mutta helppoahan ja nopeaa toi on lenkin yhteydessä äkkiä tallata ruutu ja heitellä namut sinne, kysymyshän on vain viitsimisestä.. ;)

Tehtiin pitkästä aikaa tietty pitkä lenkki eräiden peltojen kautta ja tytöt juoksentelivat taas itsensä uuvuksiin. Jopa hienohelma Maisa innostui juoksemaan mutaisella pellolla ja vesi vain roiskui. Kun käveltiin yhden pellon poikki, Fiz alkoi yhtäkkiä tuijotella taivaalle. Katsoin mitä se ihmettelee ja huomasin kaksi isoa haukkaa lentävän meidän yli. On se sitten tarkkaavainen tyttö.

Lähdettiin lenkille kun ei satanut, mutta takaisin tultiin ihan läpimärkinä. Pentu "pääsi" taas suihkuun ja vastusteli kyllä melkoisesti sinne menoa. Jouduin kantamaan sen pesuhuoneeseen, sen verran sitä touhu inhottaa. Tosin aika pitkä aika taas oli mennyt viime suihkukerrasta.

Hyvä lenkki

Eilen lenkillä tuli paljon hyviä tilanteita, joista voisi päätellä, että Fisun huonot metsätavat olisivat jäämässä historiaan. :)

Aiemmin ei ollut pitkään aikaan tullut metsässä koiria vastaan, joten olin vain voinut arvella, miten Fiz nyt niihin reagoisi kun ollaan jo ilman liinaa lenkkeilty. Eilen sitten pääsin toteamaan, että Fisuhan tottelee, ei ryntäile, ei hauku! Jes!

Ihmisiä tuli useamman kerran eilen vastaan, koirien kanssa tai ilman. Pariin kertaan Fisu haukahti kun yllättäen jostain ilmestyi joku näkyviin, mutta ei ollut edes lähdössä kenenkään luo ryntäämään, kuten joskus aiemmin tapahtui. Kielsin pentua menemästä, ja se tuli joka kerta nätisti mun luo.

Olin taas tosi iloinen ja tyytyväinen Fiskarsin käytökseen, selvästi alkaa senkin päässä tapahtumaan jotain muutoksia... ;P Jotenkin hirmu helpottavaa kun ei tarvitse koko ajan olla varuillaan tuleeko jostain joku, vaan voi pikkuhiljaa luottaa siihen, että pentu on hallinnassa vaikka joku tulisikin.

Kuvia

Kaivoin puhelimesta sekalaisia kuvia tytöistä, tässä muutama:


Pötkö


Laiskiaiset



Tappajahai



P.s. Ei ole parempaa tekemistä, ei. =P

Agitreenit eilen ja tänään

Eilen oli taas Maisalla treenit parin viikon tauon (hallin talkoot + mulla kirjotukset) jälkeen. Ehdittiin tehdä vain yksi rata, joka tosin oli ehkä vähän normaalia haastavampi, tosi sujuva kuitenkin. Tehtiin Maisan kanssa se pariin kertaan ja kokeiltiin muutamia kohtia aina eri tavoilla. Todettiin, että takaaleikkaus jonkin verran hidastaa Maisan menoa, joten tällä radalla valssi toimi paremmin ainakin yhdessä kohtaa.

Hankaluuksia tuotti putki A:n alla. Sinne tultiin kepeiltä siten, että piti kuljettaa koira kokonaan A:n ylösmenon ohi ja putkeen sen alla. Moni koira oli menossa A:lle. Maisa ei tosin niin tehnyt, vaan tyssäsi juuri ennen kuin olisi mennyt putkeen. Taisin itse siis jo liikkua toiseen suuntaan, joten Maisa pysähtyi No, toisella kertaa tämäkin jo onnistui. Radalla oli myös pussi pitkästä aikaa, mikä sujui hyvin. Puomin kontaktit menivät ihan kivasti, Maisa jäi vain aluksi tuijottamaan alastulon vieressä olevaa puun lehteä, jota taisi raukka luulla namulätkäksi... Mutta kun käskin sen alas, se meni oikeaan kohtaan ja pysähtyi. Hienoa.

Nyt ollaan treenattu melkein aina vinkulelun kanssa, mikä nykyään onnistuukin, Maisa kyllä käy kuumana, muttei liian. A:ta ei vieläkään tehty, yritetään päästä joku kerta taas matalaa harjoittelemaan...

Lopuksi kävin ulkokentällä tekemässä pennun kanssa vähän jotain pientä. Tehtiin taas mutkaputken kanssa, pari hyppyä vähän eri linjassa sen jälkeen tai ennen putkea. Hyvin pentu jo hakee hyppyjä, eikä tule niistä enää ohi.Takaaleikkaus hypyllä oli vielä liian haastava, mutta putkella onnistui. :) Putkeen Fisu hakee muutenkin jo tosi hyvin.

Tänään mulla oli vapaapäivä, joten käytiin aamupäivällä Kristan ja russeleiden kanssa treenaamassa. Mukaan tuli myös Kristan kaveri pyrtsinsä kanssa.

Tehtiin taas yhtä Jaakon rataa, samaa, jota joskus vähän aloitettiin Kristan kanssa. Nyt tehtiin se ihan loppuun asti, tosin pätkissä. Rata oli tosi hyvä, siinä oli paljon hirmu hyödyllisiä kohtia, missä kokeiltiin kaikenlaisia "vaikeampia" ohjauskuvioita.

Aloitettiin siis "aikuisten" koirien radalla. Tehtiin sylkkäreitä, poispäinkäännöksiä, persjättöjä ja kaikkea "kivaa" radalla. Maisan kanssa tehtiin taas ihanan vingun kanssa, joten vauhtia ja intoa riitti tosi hyvin. Maisa irtoaa nykyään hirmu hyvin, välillä liikaakin. Nytkin pariin kertaan tiukissa kohdissa se irtosi väärälle hypylle, mitä se harvoin tekee.

Vaikea oli putken jälkeen kohta, missä koira näki suoraan puomin, mutta olisi pitänyt mennä hypylle puomin vieressä. Hyppy piti vielä koiran mennä takaa, joten ohjaaminen sinne oli aika haastavaa. Ensin Maisa meni aina suoraan puomille. Kun sain sen sitten puomin ohi, se teki hypyn väärin päin. Ei helppoa. Lopulta saatiin kohta onnistumaan ja päästiin jatkamaan.

Yhteen kohtaan tein hyppyjen väliin persjätön, jota en oikeastaan koskaan ole tehnyt paitsi putkilla. Hyvin onnistui ja Maisa tuli heti oikeaan käteen, eikä hakenut väärin mun selän taa, mitä vähän pelkäsin.

Kepeille tein poispäinkäännöksen, mikä onnistui tosi hienosti, Maisa kääntyi hyvin ja haki heti oikeaan väliin. :) Myös yhdellä hypyllä tuli poispäinkäännös, mikä myös toimi hyvin.

Keppien jälkeen oli myös aika tiukka kohta, jossa Maisan olisi pitänyt tulla yhden hypyn ohi, mikä aiemmin radalla mentiin jo kahteen kertaan siinä kohtaa. Ensin Maisa teki siis väärän hypyn, mutta kun otettiin uudestaan, se kääntyi hyvin sen ohi. Lopussa oli myös sylikäännöksen paikka, mikä myös muutaman kerran jälkeen onnistui. Tosi hyvä treeni, oli kiva kokeilla kaikenlaisia vaikeampia juttuja. Tuntuu, että normaaleissa treeneissä radat on sen verran helppoja ettei niissä pääse mitään ihmeellisempiä tekemään...

Puomi otettiin pariin kertaan erillisenä. Maisalla toimii tosi hyvin lelupalkka puomilla. Se on sen verran kuumana vinkujen kanssa, että se menee hyvällä vauhdilla alas asti, mutta malttaa kuitenkin pysähtyä. Sitten heti vapautus ja palkka. Saapa nähdä miten kontaktit sitten taas kisoissa toimii kun joskus lähdetään jälleen agiradoille. Toistaiseksi kuitenkin mennään vielä hyppäreitä A-ongelmien takia. En tosin tiedä, miten Maisa nyt tekisi normaalin A:n kun ei olla sitä otettu niin pitkään aikaan..

Sitten oli Fisun vuoro. Tehtiin ensin verkkokeppejä pari kertaa, niitä ei ollakaan vielä muualla kuin kotipihassa päästy tekemään. Alkuun ei tajunnut mistä oli kyse ja hyppäsi verkon yli. Jo toisella kerralla se meni kuitenkin jo hyvin kun vähän kädellä avustin. Kolmannella kerralla se pujotteli jo ihan itse, ilman apuja. Muutaman viimeisen kepin kohdalla se rupesi vähän ihmettelemään, "eikö nää lopu koskaan?", mutta teki sitten loppuun asti kun autoin taas vähän.

Seuraavaksi tehtiin pari eteenmenoaputken ja hypyn kanssa, hyvin meni. Fisu hakee edelleen hyvin namukupille eikä jää katselemaan missä mä tulen.

Seuraavaksi mentiin tekemään pari pätkää siitä radasta, jota oltiin "isojen" (=pienien) koirien kanssa tehty. Otettiin taas kupin kanssa siten, että kuppi jäi esim. kahden peräkkäisen hypyn taa ja sitä ennen tehtiin pari hyppyä jotenkin, sylkkärillä tms. ja sitten lähetys kupille.

Putkilla kokeilin taas takaaleikkauksia, jotka onnistui jo hyvin. Tehtiin kaikenlaisia parin hypyn "ratoja" erilaisilla munnelmilla. Takaakiertoja, josta putkelle, sylkkäreitä ym. Hyvin Fisu tosiaan hakee jo hypyt. Vaikka itse olisin jo vähän edellä ja suorin linja mun perään olisi hypyn ohi, Fiz tekee kuitenkin hypyn, mikä on huimaa edistystä aiemmasta.

Jätin aina välillä Fisun paikalle hypyn taa ja kävin sitten palkkaamassa. Ja Fisuhan istuu kuin tatti, tosi hienosti! Lopuksi otin vielä pari peräkkäistä hyppyä innostin lelun kanssa Fisua vauhtiin. Fiz ei vielä tee mitenkään kovin nopeasti, mutta toivottavasti vauhtia tulee pikuhiljaa lisää. Ehkä mun kannattaisi tehdä sen kanssa nyt enemmän suoria pätkiä, jos sillä saisi vähän paremmin vauhtia pentuun. Se on kuitenkin ihan älyttömän nopea, joten toivottavasti saman vauhdin saisi myös agilityyn...

Hyvä treenipäivä siis tänään, molemmat tytöt saivat taas kunnolla tehdä kaikennäköistä uutta.

Melkoinen lenkki

Tänän ehti taas jo alkaa hämärtää kun oltiin lenkillä tyttöjen kanssa. Oltiin jo kävelty pitkään ja lähestymässä kotia. Espoossa hiekkateillä pidin vielä tytöt vapaana, mutta kun tuli koira vastaan, laitoin ne kiinni ja mentiin nätisti ohi pentu namuja syöden. Ajattelin kävellä sitten vielä metsän reunaan asti koirat hihnoissa, onneksi.

Kun oltiin jo lähellä metsää, Fisu rupesi vähän tuijottelemaan yhteen pihaan ja vetämään. Pysähdyin ja odottelin, että hihna löystyy, johon meni nyt vähän kauemmin aikaa kuin yleensä. Kun taas jatkettiin, näin yhdellä pihalla liikkuvan jonkin eläimen. Kurkottelin katsomaan paremmin ja tajusin sen olevan kettu. Olin niin keskittynyt eläimen bongailuun, että Fisun remmi pääsi irti mun kädestä kun se yhtäkkiä haukahti ja kiskaisi (oli siis myös huomannut ketun).

Fisu ryntäsi pihalle, mutta ehti vain muutamien metrien päähän, kunnes karjaisin. Huusin sille niin lujaa, että ihmettelin itsekin, miten paljon ääntä tarvittaessa lähtee. "EI MENE!!" kaikui varmaan kilometrin päähän... Ihme kyllä Fiz pysähtyi. Kutsuin sen äkkiä luo taskusta namuja kaivaien ja pentu onneksi totteli. Palkkasin sen tosi helpottuneena. Kettu oli jo ehtinyt kadota kun sitä yritin vielä nähdä. No, ei mikään ihme jos sekin mun huutoa pelästyi.

Loppulenkin tytöt saivatkin mennä hihnoissa. oikaistiin vielä metsän läpi, mikä ei tosin siinä vaiheessa enää kamalasti houkutellut hämärässä kettujen reviirillä. Olen toki repolaisiin ennenkin ihan meidän lähistöllä törmännyt, mutta viimeisestä kerrasta oli varmaan jo vuosi aikaa. Mutta ilmeisesti ne vieläkin tällä alueella liikuskelevat.

Muuten lenkki sujui hyvin. Ollaan jo useasti lenkkeilty ilman liinaa ja ei ole enää pitkään aikaa huutoryntäyksiä tapahtunut kenenkään luo. Tänäänkin tuli silloin tällöin ihmisiä metsässä ja peltojen laidoilla vastaan, mutta F pysyi hienosti hallinnassa ja tuli heti luo kun kustuin. Muutenkin voin luottaa siihen jo vähän enemmän, eikä tarvitse olla enää heti sitä huutamassa luokse vaikka joku olisikin näkyvissä. Pari koiraakin tuli vastaan kun tytöt olivat vapaana ja päästiin niistä ohi hienosti ilman huutoa tai huonoa käytöstä.

En tosin tiedä miten Fisu reagoisi jos metsässä tulisi yllättäen koira vastaan ja se olisi vapaana. Mutta paikoissa joissa näkee vähän pidemmälle, ei enää tuntuisi olevan mitään ongelmia. Metsässäkin on nyt paljon kivempi kulkea kun ei tarvitse koko ajan vilkuilla joka suuntaan ja vahtia pentua silmä tarkkana.

Tänäänkin pennun läheltä metsästä ilmestyi yhtäkkiä mies, kun itse olin kauempana takana. Fisu heilautti häntää pari kertaa, ei haukkunut tai huutanut ja tuli taas heti kutsusta takaisin. Reipas tyttö. =)

Välillä otin aina sivulletuloja lenkin lomassa, jotka sujuivat ihan kivasti. Vieläkin käsi tarvitaan tosin mukaan avuksi, pelkkä sana ei vielä riitä.

Kuvia lenkiltä:



Pentu vaanii Maisaa


Maisa poseeraa




Tytöt pellolla


Fisu tähystää


Kuvat saa klikkaamalla isommiksi

Pantaostoksilla

Tänään innostuin mm-kisoissa ostamaan tytöille uudet pannat. Ajattelin ostaa molemmille tyylikkäät mustat pannat, mutta kuinkas sitten kävikään.....


Mut ylipuhuttiinkin ostamaan vähän värikkäämmät. :D Musta etenkin toi Fisun panta on tosi makee. Nyt näkyy tytöt pimeässä, kun on kunnon heijastimelliset pannat!

Ostin myös Maisalle ihanan pienen lammaspehmolelun, minkä sisällä on vinku. Maisa rakastui heti ja lähti kirputtamaan uutta ystäväänsä.

Tuhma pentu

Fisu käyttäytyi tänään ihan uskomattoman törkeästi.
Olin lähdössä agi-MM -kisoja katsomaan ja heittelin namuja Fisulle etsittäväksi mun huoneeseen, jonka ovella koiraportti oli kiinni. F siis ulkopuolella odottamassa pääsyä huoneeseen. No, Maisakin tietysti huomasi mun aikeet ja tuli myös portille kuikuilemaan.

Ja mitä tekee pentu? Irvistää ja ärähtää Maisalle! :O Siinä vaiheessa mä näin niin punaista etten varmaan koskaan ennemmin.. Mä en yhtään voi sietää tollaista käytöstä ja kerroin myös Fisulle mielipiteeni asiaan. Aika nöyrää koiraa oltiin vähän sen jälkeen ja ihan syystä.

Aiemmin F ei ole vielä kenellekään (etenkään Maisalle!) koskaan ärähdellyt, joten olin ihan ihmeissäni. Fisun huone ja Fisun lelut....

Viime viikkojen kuulumisia

Vihdoin on taas aikaa muullekin kuin nenä kirjassa pänttäämiselle...
Noin viikkoon en ole ehtinyt koirien kanssa lenkkeilemään lähes ollenkaan, mutta onneksi ne ovat sentään äitini kanssa päässeet ulkoilemaan, muu aktivointi sitten onkin ollut aika vähäistä. :( Mutta nyt siihen taas panostetaan sitten sitäkin enemmän.

Harmillisesti meidän pentutoko siiryi samalle päivälle (ja samaan aikaan) kuin Maisan agility, joten täytyy miettiä siirrytäänkö kotitokoiluun vai keksitäänkö joku muu paikka treenaamiselle. :/ Harmi, tuo kurssi on ollut mukavan rento meille matalien tavoitteiden sunnuntaitokoilijoille, mutta samalla kuitenki aika monipuolinen ja kiva.

Maisan juoksuja ei vielä kuulu, joten päästiin viikonloppuna osallistumaan jälleen kisoihin hyppyradalle. Tällä kertaa onni suosi vähän paremmin; tuloksena 0 virhepistettä ja yliaikaa 0,73s eli nollaksi tuo tulos laksetaan (0-0,99). Olin tosi tyytyväinen suoritukseen ja oikeastaan ihmeissäni ettei saatu enempää yliaikaa. Rata oli melko lyhyt (n. 104m, 17 estettä), oten ihaneaika oli vain 31sekuntia. Aika vähän siis, ja sitä kaikki tuntuivat ennen kisaa kauhistelevan... Meidän sijoitus oli viides.

Rata oli peruskiva, aika paljon suoraakin etenemistä, mutta pari haastavampaa kohtaa ja mm. kepeille mentiin aika hankalasta kulmasta. Vähän tiukemmilla käännöksillä aikakin olisi vähän tuosta parantunut. Mutta: ensimmäinen kolmosluokan nolla kasassa! Ei siihen voi olla kuin tytyväinen.

Lähiaikoina olen jotenkin alkanut luottaa Maisaan enemmän radalla. Tuntuu, että ainainen varmistelu on jäänyt vähemmälle ja on jotenkin tosi helpottavaa kun voi luottaa siihen, että koira todella osaa. Se on mieletön tunne kisoissakin. :)

Pennun kanssa (mitä nyt olen ehtinyt sen kanssa aikaa viettämään) on myös sujunut hyvin. Tottelemattomuuskohtauksia pihassa ei ole tapahtunut moneen viikkoon (kop kop) ja jotenkin se tuntuisi olevan helpompi ja yhteistyöhalukkaampi kuin ennen. Ikään kuin se alkaisi vihdoin oikeasti kunnioittaa mua. Muutenkaan sitä ei enää koko aikaa mieti, että mitäköhän tästä tulee, osaanko toimia oikein pennun kanssa ja onnistunko saamaan siitä kelpo koirakansalaisen. Fisu tuntuisi olevan jo ihan fiksu tapaus.

On myös ihanaa voida luottaa pentuunkin. Voin päästää sen irti ilman liinaakin ja luottaa siihen ettei se karkaa tai lähde omille teilleen ja tulee takaisin kutsuttaessa. Luottamus helpottaa aika lailla jokapäiväistä elämä.

Hyllyilemässä

Eilen otettiin Maisan kanssa hylly piirimestaruuskisojen hyppäriltä. Agiradalle ei vieläkään osallistuttu eikä siis kilpailtu piirimestaruuksista sen koommin.

Maisa suoritti tosi hyvin, ei voi muuta kuin olla tyytyväinen. Alku oli sen verran hankala, että ohjasin Maisan heti ekan esteen jälkeen väärälle hypylle. Mun keho osoitti suoraan sinne ja olin ilmeisesti ihan myöhässä ohjauksen kanssa, joten Maisahan suoritti niinkuin mun ohjeet tulkitsi. No, ei siinä mitään, jatkettiin rata loppuun ja loppu menikin hienosti. Maisa oli mun mielestä myös aika nopea, varmaan pieni vinkukana mun taskussa nosti sen virettä sopivasti. ;)

Vaikka virheeseen kului varmaan parisen sekuntia, niin ihanneaika (45s, radan pituus n. 170m) alittui silti melkein sekunnilla. Olin oikeastaan aika yllättynyt ja tietysti tosi iloinen, kiva tietää että meidän nopeus ihanteeseen riittäisi. Rata ei mikään kamalan vaikea ollut, mutta muutama aika kinkkinen kohta löytyi. Kepeille mentiin 90 asteen (umpi?)kulmassa ja se onnistui tosi hyvin. Parissa kohtaa käännökset meni vähän pitkiksi, mutta muuten aika sujuva suoritus mun mielestä. Ei mitään läheltä piti -tilanteita vaikka joissain kohdissa oli hämääviä esteitä lähellä lisäämässä vaikeuskerrointa...

ALkuun tietty harmitti aika paljon kun kuitenkin 0 oli aika lähellä, mutta täytyy kuitenkin olla tyytyväinen hyvään suoritukseen. Etenkin Maisalta hyvään.
Nyt purikin sitten kisakärpänen, ja tekisi mieli ilmoittaa kaikkiin mahdollisiin kisoihin, mutta täytyy varmaan kuitenkin vielä vältellä niitä A-esteitä ja sallistua siis vain hyppyradoille. Harmi kun niitä on niin vähän.

Mutta kohta tulee Maisalle juoksu (olisi pitänyt alkaa jo), joten taukoa joudutaan ottamaan kuitenkin.

Nyt blogi elää hiljaiselämää reilun viikon kun kirjoittaja keskittyy muihin kirjoituksiin. ;) Eli siis tiiviiseen lukemiseen vielä vähän aikaa...
*huoh*

Järkeä päähän

Nyt pain päivän ajan on tuntunut, että pentu alkaisi vähän järkevöityä. Muutaman kerran olen tosiaan joutunut kovistelemaan Fisua vähän kovemmin ja ehkä vain kuvittelen, mutta sen jälkeen F on tuntunut jotenkin vähän kiltimmältä. Esim. pihassa ei ole tällä viikolla muistaakseni kertaakaan tullut ongelmia sisäänmenon kanssa. Fisu on tullut nätisti perässä, eikä ole yrittänytkään heittäytyä hankalaksi.

Fisulla on myös aiemmin ollut tietty ilme, mistä on nähnyt että se aikoo alkaa ärsyttää. Sellainen en-muuten-varmasti-tee-niinkuin-haluat -ilme. Mutta nyt tätä kyseistä ilmettä ei ole näkynyt vähään aikaan. Sen tilalle on tullut ajoittain olen-ihan-pieni-kiltti-tyttö -ilme. Tuntuisi myös vähän siltä, kuin Fiz olisi alkanut kunnioittaa mua vähän enemmän. En tosin tiedä onko näillä tuntemuksilla mitään perää, mutta n. viikon ajan on ollut jollain tavalla helpompaa.

Sen jälkeen kun kahdesti jouduin turvautumaan Fisulle ilmeisesti tähän mennessä pahimpaan rangaistukseen, sen luotani pois häätämiseen, F on tarkkaillut mua vähän enemmän ja ollut aiempaa vähän herkempi jos olen vaikka joutunut sitä nappaamaan poskivilloista tai torunut kovemmin. Itse asiassa olen pari kertaa nyt huomannut, että F on myö ihan selvästi reagoinut pelkkään sanalliseen kieltoon/torumiseen, aiemminhan se ei ole niistä välittänyt yhtään.

Pari kertaa se on lenkillä jäänyt musta vähän matkan päähän varmistelemaan etten aio taas häätää sitä pois laumasta, jos olen sille korottanut ääntä tms. Aluksi ihmettelin mitä se pentu jäi odottelemaan mua tuijottaen, mutta sitten tajusin, että se oli huolissaan olenko sille taas vihainen. Kun sanoin sille että se vi tlla, ei mitään hätää, sehän tuli oikein iloisena hätnä heiluen mua "halaamaan", selvästi huojentuneena siitä etten ollutkaan sille suuttunut. Muutenkin siitä on tullut ihanan halittava koira, se istuu mielellään ihan lähellä ja tulee välillä suukottamaan ym. :)

Eilen oltiin vähän normaalia myöhemmin (kuitenkin suht valoisaan aikaan) lenkillä. Kaikista synkimmässä kohdassa metsässä tuli yhtäkkiä maastopyöräilijä vastaan. Fisu huomasi tämän ensimmäisenä ja lähti haukkuen tätä kohti. Liina oli musta muutamien metrin päässä, joten en siihen heti ylettynyt. Karjaisin siis todella kovaa "EI!" ja pentuhan pysähtyi heti ja tuli takaisin mun luo! :o Kehuin tästä oikein kovasti ja palkitsin namulla. Pyöräilijäkin oli pysähtynyt, varmaan pelästyi mun huutoa ( :D ), joten otin koirat kiinni ja sanoin pyöräilijälle että tämä voi mennä ohi. =)
Olin mielettömän tyytyväinen pentuun, se totteli kyllä hienosti ja liinaa ei tarvittu ollenkaan.

Myöhemmin samalla lenkillä meidän edellä metsässä kulki n. 100 metrin päässä 2 ihmistä ja koira. Fisu meinasi aina välillä vähän pöhistä näille, muttei ollut missään vaiheessa lähdössä haukkumaan heille tms. Ja Fisu myös tuli aina luokse kun pyysin.

Selvästi siis ainakin hetkellistä parannusta pennun tapoihin on tapahtunut. Toviottavasti nämä muutokset ovat myös pysyviä...