Fisu aloitti juoksunsa alkuviikosta, joten tulee vähän taukoa harrastamisista. Valitettavasti myös tokokurssin vika kerta jää väliin. :(
Katsotaan milloin Maisa aloittaa omansa.
perjantai 26. helmikuuta 2010
maanantai 22. helmikuuta 2010
Kisaura korkattu!
Eilen käytiin Fisun kanssa aloittamassa virallinen kisaura. Oltiin Masalassa KKK:n kisoissa hyppärillä. Tuomarina oli Esa Muotka, ja rata näytti melko vaikealta minien kisaa katsoessa. Erityisesti keppikulma kauhistutti, umpikulma joka oli aika vaikea ohjauksen kannalta. Pari haastavaa putken päätäkin näytti radalla olevan.
Fisun vuoro tuli tosi äkkiä tutustumisen jälkeen. Meidän piti olla viidensiä, mutta välistä puuttui ainakin yksi koira, ehkä parikin. Ehdin vain vähäsen leikittää sitä ennen rataa, enkä hetsata ja kuumentaa ehkä ihan niin paljoa kuin normaalisti olisin tehnyt. Juuri ennen meidän vuoroa F rupesi pitämään toista korvaa ihan kumollaan ja pysähtyi rapsuttelemaan, myös ravisteli päätään. Onneksi koira lähti kuitenkin hyvin radalle, vauhtiakin oli aikalailla tarpeeksi.
Rata alkoi ihan hyvin, mutta keppeihinhän se kaatui. ;-) Mitenköhän arvasin... Olin ajatellut ottaa Fisun kunnolla haltuun ennen kepukoita, ja lähettää sen huolellisesti, mutta vauhtia oli kohdassa niin paljon, että F paineli ihan itse suoraan kepeille ja aloitti ihan väärin. Kutsuin takaisin ja lähetin uudestaan, nyt sujui hienosti. Vikalla kepillä F vilkaisi mua tyyliin "onko tääkin vielä pakko kiertää", mutta jatkoi onneksi loppuun kun kehoitin.
Loppurata meni oikein mallikkaasti, vaikeaksi luulemani putken ohituskin oli ihan piece on cake ja muutenkin Fisu suoriutui radasta tosi hienosti. =) On se vaan pätevä tyttö!
Tuloksena siis 5vp ja aika -5,86. Tämä riitti kolmanteen sijaan kisassa ja saatiin palkinnot kotiinviemisiksi. :)
Olipa hauskaa!
Kamera ei valitettavasti kestänyt kylmyyttä, joten video jäi saamatta. Ehkä sitten ensi kisoista.
Täytyy kehua Masalan hallia, kisapaikkana se oli tosi miellyttävä. Hallissa oli hyvin tilaa ja lämmitys oli ehdoton plussa -15 asteen kelissä. Tänne tullaan uudestaankin!
Mielenkiintoinen juttu sattui kisassa toisiksi tulleille, nimittäin oikeasti suoritus olisi ollut hylätty. Koira ei pujotellut vikaa väliä, ja ohjaaja jatkoi seuraavalle esteelle. Tuomari ei kuitenkaan tätä huomannut, joten tulos nolla hyvällä ajalla. :D Mutta niinhän se on; mitä tuomari ei nää, ei ole tapahtunut...
Joten oikeastihan Fisu olisi sijoittunut toiseksi 8)
Fisun vuoro tuli tosi äkkiä tutustumisen jälkeen. Meidän piti olla viidensiä, mutta välistä puuttui ainakin yksi koira, ehkä parikin. Ehdin vain vähäsen leikittää sitä ennen rataa, enkä hetsata ja kuumentaa ehkä ihan niin paljoa kuin normaalisti olisin tehnyt. Juuri ennen meidän vuoroa F rupesi pitämään toista korvaa ihan kumollaan ja pysähtyi rapsuttelemaan, myös ravisteli päätään. Onneksi koira lähti kuitenkin hyvin radalle, vauhtiakin oli aikalailla tarpeeksi.
Rata alkoi ihan hyvin, mutta keppeihinhän se kaatui. ;-) Mitenköhän arvasin... Olin ajatellut ottaa Fisun kunnolla haltuun ennen kepukoita, ja lähettää sen huolellisesti, mutta vauhtia oli kohdassa niin paljon, että F paineli ihan itse suoraan kepeille ja aloitti ihan väärin. Kutsuin takaisin ja lähetin uudestaan, nyt sujui hienosti. Vikalla kepillä F vilkaisi mua tyyliin "onko tääkin vielä pakko kiertää", mutta jatkoi onneksi loppuun kun kehoitin.
Loppurata meni oikein mallikkaasti, vaikeaksi luulemani putken ohituskin oli ihan piece on cake ja muutenkin Fisu suoriutui radasta tosi hienosti. =) On se vaan pätevä tyttö!
Tuloksena siis 5vp ja aika -5,86. Tämä riitti kolmanteen sijaan kisassa ja saatiin palkinnot kotiinviemisiksi. :)
Olipa hauskaa!
Kamera ei valitettavasti kestänyt kylmyyttä, joten video jäi saamatta. Ehkä sitten ensi kisoista.
Täytyy kehua Masalan hallia, kisapaikkana se oli tosi miellyttävä. Hallissa oli hyvin tilaa ja lämmitys oli ehdoton plussa -15 asteen kelissä. Tänne tullaan uudestaankin!
Mielenkiintoinen juttu sattui kisassa toisiksi tulleille, nimittäin oikeasti suoritus olisi ollut hylätty. Koira ei pujotellut vikaa väliä, ja ohjaaja jatkoi seuraavalle esteelle. Tuomari ei kuitenkaan tätä huomannut, joten tulos nolla hyvällä ajalla. :D Mutta niinhän se on; mitä tuomari ei nää, ei ole tapahtunut...
Joten oikeastihan Fisu olisi sijoittunut toiseksi 8)
keskiviikko 17. helmikuuta 2010
Aagiiliitoo
Maisan treenit piti eilen Timo Rannikko. Tehtiin aika mukavan kinkkistä rataa, jossa sai todella pitää koiran hanskassa, jos meinasi ettei mennä väärille esteille. ja mehän mentiin. :) Mentiin toki paljon myös oikeille ja hiottiin vaikeat kohdat toimivammiksi.
Heti alkuun oli vähän hankala kohta, ekan hypyn jälkeen oli tosi vahvasti seuraava tarjolla, mutta sinne ei suinkaan pitänyt mennä, vaan vieressä vinottain olevalle hypylle. Sain kuin sainkin Maisan ihan oikein hypyn ohi, mutta mun sylkkäri tokalla hypyllä ei oikein toiminut, vaan M kääntyi aina väärään suuntaan. Lopulta saatiin sujumaan, piti vain pitää huoli, että mun käsi pysyy tarpeeksi edessä, eikä vie koiraa taakse.
Kepeille vienti sujui tosi hyvin, kulma ei kuitenkaan ollut ihan helpoimmasta päästä. Keppien jälkeen käännyttiin tiukasti okserille. Maisa ei ihan hahmottanut toista rimaa, joten se tuli vähän ikävästi hypyn päälle. Se meni ihan noloksi ja selvästi itsetuntoon kolahti tommoinen moka vähän pahasti. Otettiin alusta koko juttu, M varoi okseria aika lailla, mutta muutenkin matka jatkui ihan ok.
Meinattiin mennä puomille kun piti ottaa putki sen alta ja kun olisi pitänyt mennä puomille, valittiinkin putki. ;) Uusintayrittämällä onnistui.
Loppu"suora" oli myös aika kinkkinen, oli useampi takaakierto ja hyppyjen linjat vaihteli. Otin ekan hypyn puolivalssina ja toiselle lähetin takaakiertoon. Koiran linja ei kuitenkaan ollut ihan suora, joten saatiin kokeilla vähän eri vaihtoehtoja. Lopulta otettiin kokeiluun persjättötyyliset sokkarit (?), joihin mulla kesti aika kauan totuttautua. Piti harjoitella pitkään ilman koiraa ennen kuin motoriikka alkoi sujua. :D Olen niin huono jättämään koiraa selän taa, että tämmöiset vaatii multa tosi paljon ponniteluja. :p
No, sain lopulta tehdä kolmet peräkkäiset sokkarit ja aina tokalla ja kolmannella sujui oikeasti hyvin. Kuulemma koiralle oli tosi selvää mihin mennään ja linja tuli paljon paremmaksi. Eka hyppy vain jotenkin tökki, mä en vaan saanut omaa toimintaa jotenkin koordinoitua. Ilmeisesti mulla oli liikaa aikaa miettiä, kun taas kiireisemmissä kohdissa toimi paljon paremmin. Ei siis pitäisi miettiä liikoja.
Rata kokonaisuudessaan oli tosi hyödyllinen. Taas opittiin uutta. Sain myös palautetta, että muutamissa käännöksissä turhaan peruuttelen koiran kanssa, mikä hidastaa Maisan menoa huomattavasti. Pitäisi mieluummin kääntyä vikkelään ja ohjata koiraa ollen itse nenä menosuuntaan. Ihan totta.
Fisu pääsi sitten viereiselle kentälle ottamaan pientä reeniä. Aloitettiin taas kepeillä, yksi ohjuri lopussa toisella puolella. Koira oli tosi innokkaana taas alkuun, joten kepit sujui tosi mahtavalla vauhdilla ja loppuun asti hyvin. Jätettiin yhteen onnistuneeseen suoritukseen, ei viitsi tylsistyttää Fisua näillä enempää nyt kun vauhti on vielä hyvä.
Seuraavaksi kertailtiin hypyillä mm. välistävedot ja takaaleikkaukset molemmin puolin. Hyvin toimi. Kentällä oli sopivasti putkia ja matalia hyppyjä aseteltuna, joilla sitten otettiin lyhyitä pätkiä hyvällä palkalla.
Välillä kertailtiin kaikki kontaktit, hyvin toimi. Puomilla saisi olla vauhtia vähän lisää, A tehtiin tosi kovaa! Keinukin oli ihan hyvä.
Loppuun otettiin pari helppoa vauhtipätkää ja mentiin hirmu lujaa. :) Kunnon palkka ja Fisu tykkäsi.
Mietin, treenaillaanko enää perjantaina kauheasti ennen sunnuntain kisoja, ettei tule yliannostusta. Ehkä ainakin käydään kertailemassa kepukat, ehkä vähän jotain pientä kivaa sen lisäksi. Aika jännää. :)
Heti alkuun oli vähän hankala kohta, ekan hypyn jälkeen oli tosi vahvasti seuraava tarjolla, mutta sinne ei suinkaan pitänyt mennä, vaan vieressä vinottain olevalle hypylle. Sain kuin sainkin Maisan ihan oikein hypyn ohi, mutta mun sylkkäri tokalla hypyllä ei oikein toiminut, vaan M kääntyi aina väärään suuntaan. Lopulta saatiin sujumaan, piti vain pitää huoli, että mun käsi pysyy tarpeeksi edessä, eikä vie koiraa taakse.
Kepeille vienti sujui tosi hyvin, kulma ei kuitenkaan ollut ihan helpoimmasta päästä. Keppien jälkeen käännyttiin tiukasti okserille. Maisa ei ihan hahmottanut toista rimaa, joten se tuli vähän ikävästi hypyn päälle. Se meni ihan noloksi ja selvästi itsetuntoon kolahti tommoinen moka vähän pahasti. Otettiin alusta koko juttu, M varoi okseria aika lailla, mutta muutenkin matka jatkui ihan ok.
Meinattiin mennä puomille kun piti ottaa putki sen alta ja kun olisi pitänyt mennä puomille, valittiinkin putki. ;) Uusintayrittämällä onnistui.
Loppu"suora" oli myös aika kinkkinen, oli useampi takaakierto ja hyppyjen linjat vaihteli. Otin ekan hypyn puolivalssina ja toiselle lähetin takaakiertoon. Koiran linja ei kuitenkaan ollut ihan suora, joten saatiin kokeilla vähän eri vaihtoehtoja. Lopulta otettiin kokeiluun persjättötyyliset sokkarit (?), joihin mulla kesti aika kauan totuttautua. Piti harjoitella pitkään ilman koiraa ennen kuin motoriikka alkoi sujua. :D Olen niin huono jättämään koiraa selän taa, että tämmöiset vaatii multa tosi paljon ponniteluja. :p
No, sain lopulta tehdä kolmet peräkkäiset sokkarit ja aina tokalla ja kolmannella sujui oikeasti hyvin. Kuulemma koiralle oli tosi selvää mihin mennään ja linja tuli paljon paremmaksi. Eka hyppy vain jotenkin tökki, mä en vaan saanut omaa toimintaa jotenkin koordinoitua. Ilmeisesti mulla oli liikaa aikaa miettiä, kun taas kiireisemmissä kohdissa toimi paljon paremmin. Ei siis pitäisi miettiä liikoja.
Rata kokonaisuudessaan oli tosi hyödyllinen. Taas opittiin uutta. Sain myös palautetta, että muutamissa käännöksissä turhaan peruuttelen koiran kanssa, mikä hidastaa Maisan menoa huomattavasti. Pitäisi mieluummin kääntyä vikkelään ja ohjata koiraa ollen itse nenä menosuuntaan. Ihan totta.
Fisu pääsi sitten viereiselle kentälle ottamaan pientä reeniä. Aloitettiin taas kepeillä, yksi ohjuri lopussa toisella puolella. Koira oli tosi innokkaana taas alkuun, joten kepit sujui tosi mahtavalla vauhdilla ja loppuun asti hyvin. Jätettiin yhteen onnistuneeseen suoritukseen, ei viitsi tylsistyttää Fisua näillä enempää nyt kun vauhti on vielä hyvä.
Seuraavaksi kertailtiin hypyillä mm. välistävedot ja takaaleikkaukset molemmin puolin. Hyvin toimi. Kentällä oli sopivasti putkia ja matalia hyppyjä aseteltuna, joilla sitten otettiin lyhyitä pätkiä hyvällä palkalla.
Välillä kertailtiin kaikki kontaktit, hyvin toimi. Puomilla saisi olla vauhtia vähän lisää, A tehtiin tosi kovaa! Keinukin oli ihan hyvä.
Loppuun otettiin pari helppoa vauhtipätkää ja mentiin hirmu lujaa. :) Kunnon palkka ja Fisu tykkäsi.
Mietin, treenaillaanko enää perjantaina kauheasti ennen sunnuntain kisoja, ettei tule yliannostusta. Ehkä ainakin käydään kertailemassa kepukat, ehkä vähän jotain pientä kivaa sen lisäksi. Aika jännää. :)
maanantai 15. helmikuuta 2010
Aktiiviviikonloppu
Vkloppuna oli aika paljon kaikkea koiramaista toimintaa. Perjantaina Fisun agitreenit, lauantaina lihashuoltoluento & -koulutus ja sunnuntaina hakutreenit, joiden jälkeen kävin vielä Purinalla palelemassa kisatöiden merkeissä.
Perjantain agitreenit meni vähän päin vastoin kuin viikko sitten. Nyt tehtiin ensin tosi hieno upea rata, ja seuraava suoritus möhlittiin. Viimeksi taas eka rata meni vähän palasiksi, mutta toisella kertaa parannettiin huimasti ja jäi tosi hyvä fiilis loppuun.. No, toki eka hyvä rata oli iloinen juttu. Ainoa huono puoli radassa oli se, että se olisi ollut hyllyn arvoinen. Itse tutustuin ihan väärin. Tämä ei kuitenkaan menoa haitannut, ja meidän tekemä rata oli kyllä tosi hieno. ;)
Fisun tosin otti yhden väärän putken pään, mutta sitä lukuunottamatta oli ihan täydellinen suoritus. Käännökset oli loistavat, kerrankin onnistuin kertomaan koiralle etukäteen mihin matka jatkuu, eikä tullut kilometrin pituisia kaarroksia. Vauhtia oli kuitenkin hulluna! Koira irtosi tosi hyvin, mutta pysyi myös hallussa kun oli tarve. Kerta kaikkiaan jäi ihan todella hyvä tunne radasta. =)
Radalla oli keinu, mutta siinä oli ohjaaja laskemassa. Fisu otti keinun tosi nätisti, ihan ok vauhdilla, mutta stoppasi silti hyvin ja malttoi myös pysyä. Liike jatkui kuitenkin tosi hyvin kun jatkettiin matkaa. Keppejä tai muita kontakteja ei radalla ollut. Kepukat otettiin sitten ihan yksittäisenä kertaalleen. Yksi ohjuri oli, ja mentiin sairaan hienosti. Jee. :)
Toisella kertaa samalla radalla tulikin sitten vähän mokia. Ei edelleenkään päästy samaisen tyrkyllä olevan putken pään ohi, vaan taas koira lukitsi sen suoraan ja sinne meni! En saanut Fisua koko treenien aikana siis oikeaan päähän ja lopulta aikakin loppui ihan kesken. Käytiin sitten lopuksi toisella kentällä treenimässä vähän vastaavaa kohtaa, mutta eihän se ihan sama asia enää ollut. Höh. Tavallaan ihana, että koira irtoaa ja tekee vauhdilla, mutta voisi välillä vähän kuunnellakin... No ei vaan, oikeasti Fisu on kyllä tosi hyvin ohjattavissa, nyt oli vaan vaikea kohta.
Käännökset tehtiin tällä radalla vähän liian tiukiksi, niin tiukiksi, että koira ei lopulta hypännyt vaan kääntyi jo ennen hyppyä. Fisu on vielä sen verran epävarma, että kun olen jo liikaa menossa toiseen suuntaan, se ei suoritakaan estettä, vaan tulee mukaan. Multa siis malttia näihin. Radalla oli kuitenkin hyvä vauhti ja ihan hyviä kohtiakin oli. Mm. hyvä pimeä putkikulma ja pari ihan onnistunutta käännöstä. ihan kivasti sujui siis kuitenkin, mitä nyt pari mokaa.
loppuun treenattiin parit jaakotukset ihan kokeillakseni, olisiko tämä toiminut radalla yhdessä kohtaa (en uskaltanut vielä itse treenissä kokeilla). No, ihan hyvin toimi, joten ehkä ensi kerralla rohkaistun. ;)
Lauantaina sitten käytiin Fiskarsin kanssa opettelemassa lihashuoltoa. Ensin oli parin tunnin luento, ja sen jälkeen hieromis- & venyttelyosuus. Luento varsinkin oli oikein hyödyllinen, käytiin mm. lämmittely-, verryttely-, treeni-, palautumis-, lepo- ym. asioita läpi. Hyvin hyödyllistä asiaa, paljon uuttakin.
Tämän jälkeen vuorossa oli itse toimintaosuus. Fisu oli koko luennon ajan makoillut rentona mun vieressä, mutta nyt kun hänelle olisi pitänyt tehdä jotain, neiti menikin jäykäksi kuin mikä. F ei arvostanut ollenkaan ajatusta kyljellään käsiteltävänä makaamisesta, vaan päätti istua paikallaan korvat luimussa. No, turhaan sitä pakottamaan, raukka ahdistuisi vain enemmän. Mulle tuli yllätyksenä, että tämä oli Fisulle "kova pala", kun se yleensä on niin leppoisa halittava käsiteltävä koira. Mutta ehkäpä tällaista on harjoiteltu liian vähän. Toki tilanne oli koiralle vähän outo, kun ympärillä oli paljon muita koiria. Ehkä siksi ei nyt haluttu käydä palleroitavaksi makoilemaan. No, sain kuitenkin itse käsityksen siitä, mitä tuli tehdä ja ollaankin kotona harjoiteltu oppeja.
Olen vaivihkaan aloittanut harjoitukset kun koira pötköttää muutenkin raukeana paikallaan. Ja kas vain, Fisu on tuntunut ihan tykkäävän. Se on vain heti epäluuloinen jos sitä yrittää yhtään väkisin asetella mihinkään. Edetään siis Fisun ehdoilla. Harjoittelu jatkuu.
Sunnuntaina lähdettiin aamusta Fisun kanssa Tuomarinkylään hakuilmaisuja kertaamaan. Aivan ihana aamu, kaunis kuin mikä. Pirullisen kylmä vain oli kunnes aurinko alkoi lämmittää.
Otettiin treeni parkkipaikalla, näkölähtöjä paikallaan oleville maalimiehille rullan hakemisen kertauksena. Intoa oli riittämiin! On hauskaa, miten hyvin homma motivoi Fisua, ei todellakaan tarvita mitään virittelyjä mun toimesta, vaan koira kuumentaa itsensä ihan täysin. Ja hyvin muistettiin tämäkin juttu. Tauko oli varmaan tehnyt vain hyvää.
Panostin rullan vastaanottamisessa siihen, ettei koira pomppaa, vaan luovuttaa rullan nätisti. Menin itse kyykkyyn selkä koiraan päin, jolloin se malttoi tuoda rullan nätisti mulle. Alkuun se vähän sylkäisi, mutta seuraavilla pistoilla toi ihan käteen asti. Hienosti!
Rullat se nappasi hyvällä otteella ja eteni hienosti mun luo. En edes kutsunut sitä turhaan (paitsi ekalla vahingossa). Näytöille mentiin, tuttuun tapaan, vauhdilla. Fisulla oli kivaa! Palkalla mentiin taas hienosti makaamaan, ihan pyytämättä. On se hieno tyttö. (:
Lopuksi tehtiin lenkki mudiloiden kesken, ihana aurinko lämmitti mukavasti. Fisu ja Urkki oli kuin mikäkin rakastunut pariskunta. Heh!
Perjantain agitreenit meni vähän päin vastoin kuin viikko sitten. Nyt tehtiin ensin tosi hieno upea rata, ja seuraava suoritus möhlittiin. Viimeksi taas eka rata meni vähän palasiksi, mutta toisella kertaa parannettiin huimasti ja jäi tosi hyvä fiilis loppuun.. No, toki eka hyvä rata oli iloinen juttu. Ainoa huono puoli radassa oli se, että se olisi ollut hyllyn arvoinen. Itse tutustuin ihan väärin. Tämä ei kuitenkaan menoa haitannut, ja meidän tekemä rata oli kyllä tosi hieno. ;)
Fisun tosin otti yhden väärän putken pään, mutta sitä lukuunottamatta oli ihan täydellinen suoritus. Käännökset oli loistavat, kerrankin onnistuin kertomaan koiralle etukäteen mihin matka jatkuu, eikä tullut kilometrin pituisia kaarroksia. Vauhtia oli kuitenkin hulluna! Koira irtosi tosi hyvin, mutta pysyi myös hallussa kun oli tarve. Kerta kaikkiaan jäi ihan todella hyvä tunne radasta. =)
Radalla oli keinu, mutta siinä oli ohjaaja laskemassa. Fisu otti keinun tosi nätisti, ihan ok vauhdilla, mutta stoppasi silti hyvin ja malttoi myös pysyä. Liike jatkui kuitenkin tosi hyvin kun jatkettiin matkaa. Keppejä tai muita kontakteja ei radalla ollut. Kepukat otettiin sitten ihan yksittäisenä kertaalleen. Yksi ohjuri oli, ja mentiin sairaan hienosti. Jee. :)
Toisella kertaa samalla radalla tulikin sitten vähän mokia. Ei edelleenkään päästy samaisen tyrkyllä olevan putken pään ohi, vaan taas koira lukitsi sen suoraan ja sinne meni! En saanut Fisua koko treenien aikana siis oikeaan päähän ja lopulta aikakin loppui ihan kesken. Käytiin sitten lopuksi toisella kentällä treenimässä vähän vastaavaa kohtaa, mutta eihän se ihan sama asia enää ollut. Höh. Tavallaan ihana, että koira irtoaa ja tekee vauhdilla, mutta voisi välillä vähän kuunnellakin... No ei vaan, oikeasti Fisu on kyllä tosi hyvin ohjattavissa, nyt oli vaan vaikea kohta.
Käännökset tehtiin tällä radalla vähän liian tiukiksi, niin tiukiksi, että koira ei lopulta hypännyt vaan kääntyi jo ennen hyppyä. Fisu on vielä sen verran epävarma, että kun olen jo liikaa menossa toiseen suuntaan, se ei suoritakaan estettä, vaan tulee mukaan. Multa siis malttia näihin. Radalla oli kuitenkin hyvä vauhti ja ihan hyviä kohtiakin oli. Mm. hyvä pimeä putkikulma ja pari ihan onnistunutta käännöstä. ihan kivasti sujui siis kuitenkin, mitä nyt pari mokaa.
loppuun treenattiin parit jaakotukset ihan kokeillakseni, olisiko tämä toiminut radalla yhdessä kohtaa (en uskaltanut vielä itse treenissä kokeilla). No, ihan hyvin toimi, joten ehkä ensi kerralla rohkaistun. ;)
Lauantaina sitten käytiin Fiskarsin kanssa opettelemassa lihashuoltoa. Ensin oli parin tunnin luento, ja sen jälkeen hieromis- & venyttelyosuus. Luento varsinkin oli oikein hyödyllinen, käytiin mm. lämmittely-, verryttely-, treeni-, palautumis-, lepo- ym. asioita läpi. Hyvin hyödyllistä asiaa, paljon uuttakin.
Tämän jälkeen vuorossa oli itse toimintaosuus. Fisu oli koko luennon ajan makoillut rentona mun vieressä, mutta nyt kun hänelle olisi pitänyt tehdä jotain, neiti menikin jäykäksi kuin mikä. F ei arvostanut ollenkaan ajatusta kyljellään käsiteltävänä makaamisesta, vaan päätti istua paikallaan korvat luimussa. No, turhaan sitä pakottamaan, raukka ahdistuisi vain enemmän. Mulle tuli yllätyksenä, että tämä oli Fisulle "kova pala", kun se yleensä on niin leppoisa halittava käsiteltävä koira. Mutta ehkäpä tällaista on harjoiteltu liian vähän. Toki tilanne oli koiralle vähän outo, kun ympärillä oli paljon muita koiria. Ehkä siksi ei nyt haluttu käydä palleroitavaksi makoilemaan. No, sain kuitenkin itse käsityksen siitä, mitä tuli tehdä ja ollaankin kotona harjoiteltu oppeja.
Olen vaivihkaan aloittanut harjoitukset kun koira pötköttää muutenkin raukeana paikallaan. Ja kas vain, Fisu on tuntunut ihan tykkäävän. Se on vain heti epäluuloinen jos sitä yrittää yhtään väkisin asetella mihinkään. Edetään siis Fisun ehdoilla. Harjoittelu jatkuu.
Sunnuntaina lähdettiin aamusta Fisun kanssa Tuomarinkylään hakuilmaisuja kertaamaan. Aivan ihana aamu, kaunis kuin mikä. Pirullisen kylmä vain oli kunnes aurinko alkoi lämmittää.
Otettiin treeni parkkipaikalla, näkölähtöjä paikallaan oleville maalimiehille rullan hakemisen kertauksena. Intoa oli riittämiin! On hauskaa, miten hyvin homma motivoi Fisua, ei todellakaan tarvita mitään virittelyjä mun toimesta, vaan koira kuumentaa itsensä ihan täysin. Ja hyvin muistettiin tämäkin juttu. Tauko oli varmaan tehnyt vain hyvää.
Panostin rullan vastaanottamisessa siihen, ettei koira pomppaa, vaan luovuttaa rullan nätisti. Menin itse kyykkyyn selkä koiraan päin, jolloin se malttoi tuoda rullan nätisti mulle. Alkuun se vähän sylkäisi, mutta seuraavilla pistoilla toi ihan käteen asti. Hienosti!
Rullat se nappasi hyvällä otteella ja eteni hienosti mun luo. En edes kutsunut sitä turhaan (paitsi ekalla vahingossa). Näytöille mentiin, tuttuun tapaan, vauhdilla. Fisulla oli kivaa! Palkalla mentiin taas hienosti makaamaan, ihan pyytämättä. On se hieno tyttö. (:
Lopuksi tehtiin lenkki mudiloiden kesken, ihana aurinko lämmitti mukavasti. Fisu ja Urkki oli kuin mikäkin rakastunut pariskunta. Heh!
keskiviikko 10. helmikuuta 2010
Täältä tullaan
Nyt se sitten meni, ilmo Fisun ekoihin virallisiin agilitykisoihin! Pelottavaa. Kyseessä kuitenkin hyppäri, joten paljoa ei voida saada pilattua. ;-)
Tiistaitreeniä
Eilen jälleen Maisan agitreeneissä molemmat tytöt mukana. Maisa sai tehdä ensin rataa, aika mukavaa sellaista. Alussa oli kiva pyörityspätkä, jossa mm. takaakiertoja, tiukka kuljetus ja vaikeahko putken ohitus. Putkeenhan se meni, koira siis. Ja väärään päähän. ;)
Muuten kuvio toimi aika kivasti, ei haettu vääriä hyppyjä, yllättävää kyllä. Rata jatkui vauhtipätkällä, jolta erittäin tiukka avokulma kepeille, n. 45 astetta. Ja hienosti meni! Vihdoin on alkaneet toimia nämä keppien sisäänmenot. Jes. :)
Keppien jälkeen olikin aika kinkkinen hyppykuvio. Vaikeaa hommassa oli mm. se, että mun oli pakko olla keppien oikealla puolella ja seuraava hyppy piti ottaa oikealta "takaa". Ja sen jälkeen oli pakko takaaleikata seuraavalla hypyllä ja samalla kääntää koira tiukasti siivekkeen ympäri. En alkuun meinannut saada Maisaa kääntymään hypyllä oiekaan suuntaan, sillä olin aika reilusti sen takana. Lopulta kun sain käännöksen muuten onnistumaan, siihen tuli aika pitkä kaarros. Kokeiltiin tähän siis useampia tapoja ja lopulta löydettiinkin parhain ratkaisu. Mielenkiintoinen kuvio joka tapauksessa.
Lopuun tuli oikea vauhtisuora, kolme hyppyä ja putki, mentiin täysillä! Maisalla oli tosi kivaa, samoin ite tykkäsin radasta, sopivan opettavainen.
Seuraavaksi Fisu pääsi hommiin. Tehtiin taas toisella kentällä, joka vapautuikin sopivasti. Alkuun pari tosi vauhtipätkää, suoraa muutaman esteen sarjoja. Ja mentiin kovaa! F hakee nykyään esteitä ihan todella hyvin ja ei ole liian kiinni mun ohjauksessa, vaan lukitsee esteitä aika itsenäisestikin. Ihan hyvä tavallaan.
Otettiin kepit vain kerran kun saatiin niin hyvä suoritus niille. Sisäänmeno hieno, lopussa yksi ohjuri joten sujui oikein mallikkaasti.
Kertailtiin myös puomi ja A, nyt panostin siihen, että saatiin A:lle kunnon vauhti ja tavallaan vedin Fisun alas. Pysähtyi kuitenkin tosi hienosti. Puomilla eka suoritus taas aika varovainen, toisella oli jo vauhtia kivasti. Keinua ei otettu nyt.
Muita juttuja mitä tehtiin, oli mm. pimeät putkikulmat, rengas, muuri ja pussi ihna kertauksen vuoksi. Otettiin myös yksittäisellä hypyllä lähetyksiä tiukkaan käännökseen. Kivasti sujui ja vauhtia löytyi tosi hyvin. Hirmu mukavaa kun koiralla taas löytyy intoa. :)
Silti mulla on koko ajan vähän sellainen pelko ja jännitys päällä, varona koko ajan ettei vauhti lopu ja koira tylsisty, tarkkailen sitä varmaan liikaakin, enkä osaa vielä luottaa siihen että vire säilyy. Tavallaan se on tosi rasittavaa kun saa koko ajan miettiä, loppuuko koiralta into. Mutta ei ainakaan eilen lopahtanut ennen treenin loppua. Otettiin ihan lyhyitä pätkiä ja taukoiltiin välillä.
Loppuun tehtiin myös vähän namupalkalla, mikä tuntui toimivan myös ihan hyvin. Kivaa, ettei Fisulle palkkaustavalla ole niin suurta merkitystä. Kaikki käy, leikki tai eväs. =)
Muuten kuvio toimi aika kivasti, ei haettu vääriä hyppyjä, yllättävää kyllä. Rata jatkui vauhtipätkällä, jolta erittäin tiukka avokulma kepeille, n. 45 astetta. Ja hienosti meni! Vihdoin on alkaneet toimia nämä keppien sisäänmenot. Jes. :)
Keppien jälkeen olikin aika kinkkinen hyppykuvio. Vaikeaa hommassa oli mm. se, että mun oli pakko olla keppien oikealla puolella ja seuraava hyppy piti ottaa oikealta "takaa". Ja sen jälkeen oli pakko takaaleikata seuraavalla hypyllä ja samalla kääntää koira tiukasti siivekkeen ympäri. En alkuun meinannut saada Maisaa kääntymään hypyllä oiekaan suuntaan, sillä olin aika reilusti sen takana. Lopulta kun sain käännöksen muuten onnistumaan, siihen tuli aika pitkä kaarros. Kokeiltiin tähän siis useampia tapoja ja lopulta löydettiinkin parhain ratkaisu. Mielenkiintoinen kuvio joka tapauksessa.
Lopuun tuli oikea vauhtisuora, kolme hyppyä ja putki, mentiin täysillä! Maisalla oli tosi kivaa, samoin ite tykkäsin radasta, sopivan opettavainen.
Seuraavaksi Fisu pääsi hommiin. Tehtiin taas toisella kentällä, joka vapautuikin sopivasti. Alkuun pari tosi vauhtipätkää, suoraa muutaman esteen sarjoja. Ja mentiin kovaa! F hakee nykyään esteitä ihan todella hyvin ja ei ole liian kiinni mun ohjauksessa, vaan lukitsee esteitä aika itsenäisestikin. Ihan hyvä tavallaan.
Otettiin kepit vain kerran kun saatiin niin hyvä suoritus niille. Sisäänmeno hieno, lopussa yksi ohjuri joten sujui oikein mallikkaasti.
Kertailtiin myös puomi ja A, nyt panostin siihen, että saatiin A:lle kunnon vauhti ja tavallaan vedin Fisun alas. Pysähtyi kuitenkin tosi hienosti. Puomilla eka suoritus taas aika varovainen, toisella oli jo vauhtia kivasti. Keinua ei otettu nyt.
Muita juttuja mitä tehtiin, oli mm. pimeät putkikulmat, rengas, muuri ja pussi ihna kertauksen vuoksi. Otettiin myös yksittäisellä hypyllä lähetyksiä tiukkaan käännökseen. Kivasti sujui ja vauhtia löytyi tosi hyvin. Hirmu mukavaa kun koiralla taas löytyy intoa. :)
Silti mulla on koko ajan vähän sellainen pelko ja jännitys päällä, varona koko ajan ettei vauhti lopu ja koira tylsisty, tarkkailen sitä varmaan liikaakin, enkä osaa vielä luottaa siihen että vire säilyy. Tavallaan se on tosi rasittavaa kun saa koko ajan miettiä, loppuuko koiralta into. Mutta ei ainakaan eilen lopahtanut ennen treenin loppua. Otettiin ihan lyhyitä pätkiä ja taukoiltiin välillä.
Loppuun tehtiin myös vähän namupalkalla, mikä tuntui toimivan myös ihan hyvin. Kivaa, ettei Fisulle palkkaustavalla ole niin suurta merkitystä. Kaikki käy, leikki tai eväs. =)
maanantai 8. helmikuuta 2010
Perjantaiagit
Perjantaina oli taas Fisun vuoro agiliidellä. Rakennettiinkin ihan kunnon pitkä rata, 24 estettä jopa. Rata oli periaatteessa aika yksinkertainen, suoraa suurimmaksi osaksi, mutta hypyt ei olleet ihan suorassa linjassa, mikä tuottikin Fisulle vähän hankaluuksia. Alun kolmea ekaa hyppyä ei meinattu mitenkään saada onnistumaan, aina tuli koira jonkun ohi. Harmillisesti jouduttiin siis hinkkaamaan heti alussa uudestaan ja uudestaan ja Fisulta alkoi innostus loppua kun tajusi että mokaillaan.
Päätin että otetaan uusiksi vikoina, ja keräillään itseämme välissä. :)
Uusintayrittämällä päästiin sentään alkua pidemmälle ja rata sujui ihan kohtalaisesti. koiralla ei vauhti kuitenkaan päätä huimannut ja pari muutakin mokaa tuli. Esim. putkella Fisu kielsi, kun itse jo jarruttelin ja yhdessä vaiheessa tuli pieni häiriö(koira) keskeyttämään suorituksen. Ei jäänyt siis kauhean hyvä maku radasta. F kulki muutenkin tosi tahmeasti ja musta tuntui, että se joka hypyn jälkeen katsoi aina mua ja kysyi ohjetta, ei siis edennyt ollenkaan. :(
Käytiin välissä kävelemässä vähän ulkona ja yritin itse koota ajatuksiani, etten tartuttaisi koiraan huonoa mielialaa. Fisu kun lukee mua vähän liiankin herkästi.
Lopuksi otettiin vielä sama rata uudestaan. Nyt virittelin koiraa tosi kunnolla ennen suoritusta ja panostin omaankin vireeseen todella. Radalla yritin kannustaa ja tsempata Fisua paljon. Tämä kaikki toimikin ja tehtiin ihan mielettömän hyvä rata! Fisu toimi kuin ajatus, vauhti oli super ja oli ihan älyttömän kivaa. Otettiin yksi väärä putken pää, mutta ei annettu sen haitata menoa, joka muuten oli ihan virheetöntä. Kontaktitkin toimi tosi hienosti.
Jäi lopulta tosi hyvä mieli, selvästikään koko treenin ei tarvitse olla pilalla, vaikka alkuun ei onnistuisi. Onneksi koirakin pystyi vielä kokoamaan itsensä ja kykeni parempaan suoritukseen.
Ainiin, keppejä otettiin yksittäisenä, niitä ei radalla ollut. Olin nyt ahkera ja laitoin vikaan väliin toiselle puolelle yhden muoviohjurin jotta nyt ei lopetettaisi kesken. Hyvin sujui, ihan ok vauhdilla. Mun täytyy vaan itse varoa etten edistä liikaa, se selvästi paineistaa Fisua.
Nyt ollaan saatu kepitkin sujumaan sen verran hyvin, että mietitään josko kohta käytäisiin kokeilemassa eka virallinen kisa. Hyppäri tietty.
Hui! :o
Päätin että otetaan uusiksi vikoina, ja keräillään itseämme välissä. :)
Uusintayrittämällä päästiin sentään alkua pidemmälle ja rata sujui ihan kohtalaisesti. koiralla ei vauhti kuitenkaan päätä huimannut ja pari muutakin mokaa tuli. Esim. putkella Fisu kielsi, kun itse jo jarruttelin ja yhdessä vaiheessa tuli pieni häiriö(koira) keskeyttämään suorituksen. Ei jäänyt siis kauhean hyvä maku radasta. F kulki muutenkin tosi tahmeasti ja musta tuntui, että se joka hypyn jälkeen katsoi aina mua ja kysyi ohjetta, ei siis edennyt ollenkaan. :(
Käytiin välissä kävelemässä vähän ulkona ja yritin itse koota ajatuksiani, etten tartuttaisi koiraan huonoa mielialaa. Fisu kun lukee mua vähän liiankin herkästi.
Lopuksi otettiin vielä sama rata uudestaan. Nyt virittelin koiraa tosi kunnolla ennen suoritusta ja panostin omaankin vireeseen todella. Radalla yritin kannustaa ja tsempata Fisua paljon. Tämä kaikki toimikin ja tehtiin ihan mielettömän hyvä rata! Fisu toimi kuin ajatus, vauhti oli super ja oli ihan älyttömän kivaa. Otettiin yksi väärä putken pää, mutta ei annettu sen haitata menoa, joka muuten oli ihan virheetöntä. Kontaktitkin toimi tosi hienosti.
Jäi lopulta tosi hyvä mieli, selvästikään koko treenin ei tarvitse olla pilalla, vaikka alkuun ei onnistuisi. Onneksi koirakin pystyi vielä kokoamaan itsensä ja kykeni parempaan suoritukseen.
Ainiin, keppejä otettiin yksittäisenä, niitä ei radalla ollut. Olin nyt ahkera ja laitoin vikaan väliin toiselle puolelle yhden muoviohjurin jotta nyt ei lopetettaisi kesken. Hyvin sujui, ihan ok vauhdilla. Mun täytyy vaan itse varoa etten edistä liikaa, se selvästi paineistaa Fisua.
Nyt ollaan saatu kepitkin sujumaan sen verran hyvin, että mietitään josko kohta käytäisiin kokeilemassa eka virallinen kisa. Hyppäri tietty.
Hui! :o
perjantai 5. helmikuuta 2010
Ei sittenkään ihan hölmöä
Hitsi, taisin vain aliarvioida Fisua (kuinkakohan monetta kertaa?). Ei se taida ihan hömppä ollakaan. Eilen sheippailtiin lisää naksun kanssa ja koira alkoi jo älyttömän paljon aktiivisemmaksi. Se tarjosi koko ajan jotain. Siis Fisu, jota olen pitänyt aika passiivisena ja kerro-mulle-kaikki-valmiina -tyyppisenä koirana. Mutta ei, Fiskars osaa sittenkin! :)
Se älysi pian hainko maahanmenoa, nokkaisua, istumista (tosin melkein aina nokkaisun ja maahanmenon kautta :D) ja jopa tassulla läiskiminen tajuttiin. Fisu tosin meinasi aina antaa molemmat tassut yhdellä kertaa ja pomppi intona takajaloilla. Hitsin hassu, mutta sittenkin aika fi(k)su koira!
Selvästi "ongelma" on taas ollut vain ja ainoastaan mussa. Tottakai koiraa voi ja pitää opettaa oppimaan ja aktiiviseksi. Eihän se tarjoa jos ei sille kerrota, että tarjoaminen on hyvä juttu ja kannattavaa. Itse taidan olla vaan ihan hölmö.
Se älysi pian hainko maahanmenoa, nokkaisua, istumista (tosin melkein aina nokkaisun ja maahanmenon kautta :D) ja jopa tassulla läiskiminen tajuttiin. Fisu tosin meinasi aina antaa molemmat tassut yhdellä kertaa ja pomppi intona takajaloilla. Hitsin hassu, mutta sittenkin aika fi(k)su koira!
Selvästi "ongelma" on taas ollut vain ja ainoastaan mussa. Tottakai koiraa voi ja pitää opettaa oppimaan ja aktiiviseksi. Eihän se tarjoa jos ei sille kerrota, että tarjoaminen on hyvä juttu ja kannattavaa. Itse taidan olla vaan ihan hölmö.
keskiviikko 3. helmikuuta 2010
Tiistaiagilityt
Eilen Maisalla meni tosi lujaa treeneissä! Oli hauskaa. :) Näköjään tauko pistää pikkukoiraan aina vähän vauhtia, nyt on jäänyt monet treenit väliin pakkasten takia. Eilinen rata oli meille aika hyvä, tuli taas opeteltua välistävetoja (monta peräkkäin!), vaikeita keppikulmia ym. käännöksiä ja väännöksiä.
Välistävedot neljällä vierekkäisellä hypyllä oli mulle taas vaikeat, en vaan osaa sekä liikkua että kääntyä. Mutta tähän keksittiin hyvä ratkaisu: voin kääntää vain yläkroppaa ja ohjata koiraa pitämällä silti jalat koko ajan menosuuntaan. Hitto mikä keksintö! Ei mutta oikeasti, se toimi ja ehdin tosi mainiosti sen jälkeen. Koiran edelle jopa. Kun vain välillä ajattelisi mitä tekee...
Keppikulmat oli myös tosi hyviä, ensin tosi tiukka avokulma ja sitten vähän loivempi, jossa taas vaadittiin paljon irtoamista ja jouduttiin miettimään oma liike tarkkaan koiran takana, ettei työntänyt koiraa tokaan väliin (kuten meillä kävi (= ). Kun vähän tsemppasin, saatiin tosi upeita sisäänmenoja, M haki ihan itse oikein, ite tulin varmaan sekunnin jälkessä.
Kontaktit toimi ihan ok, ainoastaan keinu vähän tökki, Maisa kun aina meinaa hypätä just samalla hetkellä kun keinu laskee ja hyppää aika korkealta. :( Se väistää epämiellyttävää pamausta. Otettiin sitten taas pelkkää keinua pari toistoa, mutta tuskin siitä koskaan kovin hyvää tulee. Enkä jaksa nähdä niin paljoa vaivaa, että saataisiin se kamalasti parempaan kuntoon.. :/
Fisu pääsi Maisan jälkeen ottamaan pientä treeninpoikasta, ja intoa tuntui löytyvän aika hyvin kun oli ensin saanut odotella vuoroaan kopperossa. Otettiin ensin, yllätys-yllätys, kepukat. Mahtava sisäänmeno, mahtava vauhti ja sitten: vika väli jää tekemättä. Ei! Palkkasin kuitenkin, koska mun moka se taas oli, mutta varmaan F huomasi ettei mennyt ihan putkeen.
Tehtiin pieniä vauhtipätkiä, aina ihan kksi-kolme estettä peräkkäin. otettiin mm. pituus ekaa kertaa "radalla" (ekaa kertaa koskaan?) ja hienosti meni, vauhdilla. :) Fisulla oli tosi hyvä meno päällä, oli hirmu kivaa.
Keinua otettiin myös muutama toisto ja loppuun keppejä vielä pari kertaa. Nyt saatiin sujumaan oikein hyvin, loppuun asti. Vauhti kyllä hiipuu jo parin toiston jälkeen, joten montaa kertaa peräkkäin ei keppejä tehdä. Sisäänmenoihin olen kuitenkin ihan älyttömän tyytyväinen. Mun ei tarvitse yhtään mennä sekaan säheltämään, vaan koira tekee sen paremmin mitä enemmän sille jättää tilaa. Loistavaa. =)
Välistävedot neljällä vierekkäisellä hypyllä oli mulle taas vaikeat, en vaan osaa sekä liikkua että kääntyä. Mutta tähän keksittiin hyvä ratkaisu: voin kääntää vain yläkroppaa ja ohjata koiraa pitämällä silti jalat koko ajan menosuuntaan. Hitto mikä keksintö! Ei mutta oikeasti, se toimi ja ehdin tosi mainiosti sen jälkeen. Koiran edelle jopa. Kun vain välillä ajattelisi mitä tekee...
Keppikulmat oli myös tosi hyviä, ensin tosi tiukka avokulma ja sitten vähän loivempi, jossa taas vaadittiin paljon irtoamista ja jouduttiin miettimään oma liike tarkkaan koiran takana, ettei työntänyt koiraa tokaan väliin (kuten meillä kävi (= ). Kun vähän tsemppasin, saatiin tosi upeita sisäänmenoja, M haki ihan itse oikein, ite tulin varmaan sekunnin jälkessä.
Kontaktit toimi ihan ok, ainoastaan keinu vähän tökki, Maisa kun aina meinaa hypätä just samalla hetkellä kun keinu laskee ja hyppää aika korkealta. :( Se väistää epämiellyttävää pamausta. Otettiin sitten taas pelkkää keinua pari toistoa, mutta tuskin siitä koskaan kovin hyvää tulee. Enkä jaksa nähdä niin paljoa vaivaa, että saataisiin se kamalasti parempaan kuntoon.. :/
Fisu pääsi Maisan jälkeen ottamaan pientä treeninpoikasta, ja intoa tuntui löytyvän aika hyvin kun oli ensin saanut odotella vuoroaan kopperossa. Otettiin ensin, yllätys-yllätys, kepukat. Mahtava sisäänmeno, mahtava vauhti ja sitten: vika väli jää tekemättä. Ei! Palkkasin kuitenkin, koska mun moka se taas oli, mutta varmaan F huomasi ettei mennyt ihan putkeen.
Tehtiin pieniä vauhtipätkiä, aina ihan kksi-kolme estettä peräkkäin. otettiin mm. pituus ekaa kertaa "radalla" (ekaa kertaa koskaan?) ja hienosti meni, vauhdilla. :) Fisulla oli tosi hyvä meno päällä, oli hirmu kivaa.
Keinua otettiin myös muutama toisto ja loppuun keppejä vielä pari kertaa. Nyt saatiin sujumaan oikein hyvin, loppuun asti. Vauhti kyllä hiipuu jo parin toiston jälkeen, joten montaa kertaa peräkkäin ei keppejä tehdä. Sisäänmenoihin olen kuitenkin ihan älyttömän tyytyväinen. Mun ei tarvitse yhtään mennä sekaan säheltämään, vaan koira tekee sen paremmin mitä enemmän sille jättää tilaa. Loistavaa. =)
Hölmöä
Fisu on kyllä vähän hölmö. Välillä tuntuu että se ei ole ihan mikään terävin veitsi keittiössä... Mutta välillä se tosin sitten yllättääkin fiksuudellaan. No, maanantaina ei yllättänyt. :D
Yritin tokotuokion jälkeen opettaa sitä peruuttamaan. Fisulle olen opettanut tosi vähän temppuja, varsinkin kun vertaa Maisaan joka osaa noin miljoona temppua. Mutta Fisulla vain on niin paljon muutakin tekemistä. Ja toisaalta, paljon vähemmän tulee temppuiltua nyt kun koiria on kaksi.
Ehkä siksi Fisu ei ole vielä "oppinut oppimaan" niin tehokkaasti. No, meidän peruuttamisesta ei kyllä tullut oikein mitään. Fisua on siitä hankala opettaa tällaisiin, että se ei tarjoa itse oikein mitään. Maisa on siitä paljon helpompi, että se kokeilee ja tarjoaa vaikka mitä ja voin sitten poimia sen oikean teon. Fisu taas on aika passiivinen. Tai no, istumista se jaksoi kyllä tarjota. Vaikka se istahti sadannetta kertaa ja totesin ettei auta, ei palkkaa, niin taas se yritti samaa. Höh.
No, tänään sitten päätin että ehkä Fisua pitäisi opettaa aktiivisemmaksi. Ehkä Maisakin tarjoaa siksi, että olen opettanut sitä tarjoamaan ja olemaan aktiivinen. Siispä Fisukin pääsi naksuttimen kanssa hommiin. Otettiin ensin kosketusalusta tökkäämistä, ekan kerran osoitin alustaa vinkiksi, mutta sen jälkeen F kävi nokkimassa sitä ihan itse. Jee. :)
Seuraavaksi mm. istumista ilman käskyä.Ja hyvin tarjosi, tosin alkuun yhdisti nokkimiseen ja nokkaisi aina ennen istumista tai kävi istumaan sinne missä alusta oli ollut. Hölmö. :)
Myös maahanmeno tuli tosi iisisti. ELi osaahan se Fisukin. Nämä onkin sille varmaan aika hyviä harjoituksia, että se oppii luottamaan itseensä vähän enemmän ja ajattelemaan omilla aivoillaan. Jatketaan siis näitä. Ehkä se peruuttaminen on sitten vielä vähän matkan päässä.
Yritin tokotuokion jälkeen opettaa sitä peruuttamaan. Fisulle olen opettanut tosi vähän temppuja, varsinkin kun vertaa Maisaan joka osaa noin miljoona temppua. Mutta Fisulla vain on niin paljon muutakin tekemistä. Ja toisaalta, paljon vähemmän tulee temppuiltua nyt kun koiria on kaksi.
Ehkä siksi Fisu ei ole vielä "oppinut oppimaan" niin tehokkaasti. No, meidän peruuttamisesta ei kyllä tullut oikein mitään. Fisua on siitä hankala opettaa tällaisiin, että se ei tarjoa itse oikein mitään. Maisa on siitä paljon helpompi, että se kokeilee ja tarjoaa vaikka mitä ja voin sitten poimia sen oikean teon. Fisu taas on aika passiivinen. Tai no, istumista se jaksoi kyllä tarjota. Vaikka se istahti sadannetta kertaa ja totesin ettei auta, ei palkkaa, niin taas se yritti samaa. Höh.
No, tänään sitten päätin että ehkä Fisua pitäisi opettaa aktiivisemmaksi. Ehkä Maisakin tarjoaa siksi, että olen opettanut sitä tarjoamaan ja olemaan aktiivinen. Siispä Fisukin pääsi naksuttimen kanssa hommiin. Otettiin ensin kosketusalusta tökkäämistä, ekan kerran osoitin alustaa vinkiksi, mutta sen jälkeen F kävi nokkimassa sitä ihan itse. Jee. :)
Seuraavaksi mm. istumista ilman käskyä.Ja hyvin tarjosi, tosin alkuun yhdisti nokkimiseen ja nokkaisi aina ennen istumista tai kävi istumaan sinne missä alusta oli ollut. Hölmö. :)
Myös maahanmeno tuli tosi iisisti. ELi osaahan se Fisukin. Nämä onkin sille varmaan aika hyviä harjoituksia, että se oppii luottamaan itseensä vähän enemmän ja ajattelemaan omilla aivoillaan. Jatketaan siis näitä. Ehkä se peruuttaminen on sitten vielä vähän matkan päässä.
maanantai 1. helmikuuta 2010
Lämmintä (muttei kuumaa) agilityä
Eilen käytiin taas Sporttikoirahallilla treenaamassa agia Fisun kanssa. Halli oli siis lämmin, mutta koira ei kuitenkaan käynyt kuumana. Meitä oli neljä treenaajaa, joten tunnin vuorolla ehti ihan hyvin. Ei ollut kouluttajaa, joten puuhasteltiin itseksemme.
Tehtiin pieni ratapätkä, jonka lisäksi otettiin Fisun kanssa paljon yksittäisiä esteitä. Hallin kontaktiesteet on alumiinisia ja aika erilaisia kuin mihin F on tottunut, joten oli hyvä päästä niillä treenaamaan. Puomilla mentiin ensin aika hiljaa ja matalana, mutta parin toiston jälkeen vauhtiakin jo löytyi. Sain keinulle avustajan, joten päästiin tekemään sitä vähän paremmin kuin että itse toimin laskijana. Hyviä toistoja, lopussa sai jo pamahtaakin aika lailla, kun Fisu oli niin reipas.
Ennen ratapätkää otin yksittäisinä puomia ja keppejä kerran. Totesin, että kepithän toimii, joten tehtiin ne jo radallakin. Jes! Sisäänmenot ihan mahtavan hienoja, FISU OSAA! Kerran F tuli veks ennen vikaa keppiä, mutta muuten ihan loistavasti. Ei otettu montaa kertaa kepukoita ettei tylsistytä, mutta muutamat toistot jotka tehtiin oli ihan super! :)
Rata muuten oli aika helpohko ja sujui ihan jees, vauhtia vaan olisi saanut olla vähän lisää. Ei nyt hitaitaka oltu, muttei kamalan nopeitakaan. Yhdessä kohtaa takaakierto vähän tökki, F ei millään olisi hypännyt vaan stoppasi aina ja jäi jopa haukkumaan mulle. Joko mun liike oli ihan pielessä, tai sitten F varoi pohjan liukkautta, koska se muutenkin teki kyseisen hypyn aika hitaasti toisessakin kohtaa rataa. Mutta saatiin sekin lopulta sujumaan.
Mukavaa oli taas treenata noin kivoissa olosuhteissa. Lämmitys on aika jees...
Tehtiin pieni ratapätkä, jonka lisäksi otettiin Fisun kanssa paljon yksittäisiä esteitä. Hallin kontaktiesteet on alumiinisia ja aika erilaisia kuin mihin F on tottunut, joten oli hyvä päästä niillä treenaamaan. Puomilla mentiin ensin aika hiljaa ja matalana, mutta parin toiston jälkeen vauhtiakin jo löytyi. Sain keinulle avustajan, joten päästiin tekemään sitä vähän paremmin kuin että itse toimin laskijana. Hyviä toistoja, lopussa sai jo pamahtaakin aika lailla, kun Fisu oli niin reipas.
Ennen ratapätkää otin yksittäisinä puomia ja keppejä kerran. Totesin, että kepithän toimii, joten tehtiin ne jo radallakin. Jes! Sisäänmenot ihan mahtavan hienoja, FISU OSAA! Kerran F tuli veks ennen vikaa keppiä, mutta muuten ihan loistavasti. Ei otettu montaa kertaa kepukoita ettei tylsistytä, mutta muutamat toistot jotka tehtiin oli ihan super! :)
Rata muuten oli aika helpohko ja sujui ihan jees, vauhtia vaan olisi saanut olla vähän lisää. Ei nyt hitaitaka oltu, muttei kamalan nopeitakaan. Yhdessä kohtaa takaakierto vähän tökki, F ei millään olisi hypännyt vaan stoppasi aina ja jäi jopa haukkumaan mulle. Joko mun liike oli ihan pielessä, tai sitten F varoi pohjan liukkautta, koska se muutenkin teki kyseisen hypyn aika hitaasti toisessakin kohtaa rataa. Mutta saatiin sekin lopulta sujumaan.
Mukavaa oli taas treenata noin kivoissa olosuhteissa. Lämmitys on aika jees...
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
