tiistai 25. tammikuuta 2011

Agiliitoa + varvaskontrolli

En muista, koska ollaan viimeksi treenattu. Mutta tänään aktivoiduttiin ja lähdettiin aksaamaan. Otin mukaan Oreniuksen radan, jota treenattiin joskus 1,5 vuotta sitten. Maisalla alkaa olla valeraskaus ohi, joten vauhtia oli taas enemmän kuin koskaan. Varmaan taukokin on taas tehnyt hyvää. Pienellä oli tosi kivaa. :) Parissa kohtaa oli vähän haltuunotto-ongelmia, väärään putkenpäähän mentiin useasti. Toinen hankala paikka oli pituus, joka hypättiin "kohti seinää" eli radan reunassa poispäin. M otti aina vauhtia pituudesta, eikä siis hypännyt puhtaasti yli. Otettiin pari toistoa pelkkää pituutta lentävän lelun kanssa. Nyt ainakin hyppäsi hyvin.

Rata meni Maisalta tosi kivasti muuten, olin tyytyväinen. Persjättökin kuuluu nykyään mun peruskuvioihin, mitä ei ehkä uskoisi, jos pidempään olisi mun kanssa treenannut... ;) Mutta Maisa on vaan kamalan pätevä pieni. Olipa hauskaa!


Fisun varvasta käytiin eilen näyttämässä jälleen ortopedillä. Otettiin uusi röntgenkuva, josta todettiin, että murtuma paranee kamalan hitaasti. Vielä on ihan kunnon kolo, jonka pitäisi luutua. Seuraava kontrolli 1,5-2kk päästä.... Ja pelkkää remmilenkkiä. Mua harmittaa niin hirveesti ettei siihen riitä mitkään sanat. Tää on niin epäreilua. Ei F oo tällaista ainsainnut, ei mitenkään. :( :( :(
Ortopedi oli kuitenkin sitä mieltä, että varpaasta voidaan vielä hyvinkin saada käyttökelpoinen, joten amputaatiota ei vieläkään suosita. Tunnusteltaessa varvas kuitenkin tuntuu jo kokonaiselta, joten ehkä siellä jotain on sentään tapahtunut.

Fisun kanssa siirrytään varmaan tokoiluun seuraavaksi ties kuinka moneksi kuukaudeksi kun ei mitään muutakaan voida tehdä.

perjantai 21. tammikuuta 2011

Pieniä iloja

Fisu löysi kesken lenkin tuntemattoman postilaatikon päältä yksinäisen rukkasen. Ja siitäkö vasta riemu repesikin! :D Saatiin kunnon rukkasentapposessio aikaiseksi, eikä F olisi millään malttanut jättää aarrettaan matkalle. Hih. Viime viikot on olleet koirille niin kuolettavan tylsiä, että pitääkin iloita kaikesta, mistä kykenee. Onneksi F näyttää tulevan toimeen ilman treenejä & kunnon lenkkejä. Voi kun odotan sitä päivää kun Fisu pääsee taas juoksemaan vapaana ilman huolta.
Kai hän tietää, ettei mudi ole ehjä jos ei saa juosta...


"Kai hän tietää ettei ihminen ole ehjä
jos ei voi nauraa
Kai hän tietää ettei ihminen olis ihminen
jos ei vois olla

Iloinen aina
silloin kun haluaa
Iloinen aina
silloin on olo kuin taakka putoais pois"
-Egotrippi - Iloinen aina




No, maanantaina suunnataan taas ortopedille uusiin kuviin. Peukut ja varpaat (heh) pystyssä, että luutuminen olisi alkanut/edistynyt/ varvas saadaan pitää!