keskiviikko 26. marraskuuta 2008

Agilityt + Fisun ekat hölkät

Maisan kanssa käytiin tänään pitkän tauon jälkeen ohjatuissa agitreeneissä (viime to pienet omat treenailut). Maisalla riitti intoa ja vauhtia oikein hyvin, mutta ikävä kyllä keskittyminen jäi vähän vähemmälle..

Heti toisena esteena olleet kepit tuotti meille suuria vaikeuksia, ei meinattu millään malttaa pujotella loppuun asti. Lopulta väsättiin kujakepeistä vielä kaksi lisäkeppiä kepukoiden päähän, jotta a) minä muistaisin ohjata normaalisti loppuun asti hätiköimättä vikoilla kepeillä ja b) maisa tajuaisi pujotella niin pitkään kunnes kepit vain loppuu. No, kyllä me viimein saatiin ne onnistumaan, mutta kyllä oli taas hankalaa...

Loppurata meni ihan hyvin, keinulta Maisa ryntäsi alas vähän liian aikaisin (keinu ei ollut ehtinyt ihan laskeutua), joten se uusittiin. Puomin M teki hyvällä vauhdilla ja ekalla kerralla malttoi pysähtyä, jolloin päästin sen heti jatkamaan. Tokalla kerralla se ei sitten ihan pysähtynytkään, joten otettiin lopuksi puomi pari kertaa yksittäisenä.

Rata oli ihan kiva, ei liian vaikea etenkään taukoilun jälkeen. Yhdessä takaakiertokohdassa Maisa tulikin hypyn väärältä puolelta, joten otettiin uusiksi ja ohjasin selkeämmin, jolloin onnistui hyvin. ihan viimeiset hypyt otettiin kahdella tapaa, takaaleikaten ja valssaten+suoraan loppuun. Molemmat toimi ihan hyvin. Ihan kivat treenit loppujen lopuksi, vaikka Maisa oli kyllä suoraan sanoen ihan mahdoton.

En tiedä kävikö se lelun takia niin kierroksilla ettei voinut keskittyä, kun jos sile on esim. valeraskautta taas tulossa, niin voi olla, että lelut sekoittaa pään pahastikin. No, katotaan miten käy lauantain hyppärillä, toivottavasti vähän paremmin kuin tänään treeneissä.. :p

Fisun kanssa käytiin tänään ekaa kertaa pienellä hölkällä. olen vähän suunnitellut jos saisin siitä kaverin hölkkäilyyn ja vaikka canicrossiin, ja ainakin ensikokemuksen perusteella se voisi ihan tykätäkin hommasta. :) Sillä on sen verran pitkä askel, että se ravaa vaikka menisin ihan reipaaseen tahtiin. Välillä se jopa meni niin lujaa ravia, että mun piti vähän kiristää omaa vauhtiani..

Ihan alussa se meinasi villiintyä kun huomasi, että lisäsin vauhtia, mutta tajusi nopeasti (parin kiellon jälkeen..), ettei leikitä, vaan mennään. Nyt juoksujen jälkeen kasvun pitäisi olla lopussa, joten voidaan varmasti pikkuhiljaa alkaa totutella tylsään ja tasaiseen rasitukseen.

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

Oho <3