Tapaamisia, lenkkiongelmia, tokoilua, pelkotiloja ja mitä vielä.

Lähiaikoina on taas tapahtunut kaikenlaista, joissain asioissa ollaan menty eteenpäin, joissain taas ei ollenkaan... Täytyisi vissiin kirjoittaa vähän useammin kun otsikotkin venyy muuten niin pitkiksi.

Muro:
Viime sunnuntaina oltiin MURO-treffeillä tapaamassa muita mudeja. Paikalla oli mm. Fisun äiti, sisko, setä, siskopuoli ja vaikka ketä muita mutiaisia sekä muun rotuisia. Fisu oli aluksi aika hämmentynyt koirien määrästä ja tuli mun lähelle vähän peloissaan. Pian se kuitenkin huomasi joukossa siskonsa ja alkoi leikkiä tämän kanssa. Sen jälkeen se olikin laumassa ihan reippaana ja tervehti koiria ja ihmisiä iloisena. Maisa oli myös mukana. Olin kuvitellut, että se olisi koko ajan karvat pystyssä ja ärähtelisi muille, mutta olin tosi väärässä! Maisa meni omia matkojaan muiden seassa eikä välittänyt yhtään vaikka lähes kaikki muut koirat oli sitä paljon kookkaampia. Välillä se tuli tervehtimään ja sitten jatkoi taas omaa matkaansa pihassa. Tosi reipas tyttö siis sekin!

Fisu ja Riesa olivat taas tosi samankokoisia. Yritimme vähän mitata niitä ja saimme Riesalle korkeudeksi n. 37cm ja Fisulle 39 (sama tulos, jonka sain vielä myöhemmin kotona). Ikää niillä oli tasan 20 viikkoa. Treffit oli hauskat ja oli kivaa tavata mulle uusia sekä jo tuttuja mudisteja. :)

Fisu poseeraa



Lenkkiongelmaa:
Lenkkeiltäessä Fisu osaa nykyään jo aika hyvin tulla luo vaikka vastaan olisi tulossa ihmisiä. Aukeilla paikoilla, missä eteenpäin näkyy suht pitkälle tässä ei ole mitään ongelmaa. Mutta. Kun ollaan esim. metsässä ja joku ihminen (erityisesti jos tällä on koira mukana) tulee vastaan, Fisu on pari kertaa lähtenyt haukkuen juoksemaan tulijoita kohti. :( Tämä on tosi ikävää eikä pentua pysäytä enää mikään kun se kerran lähtee. Kerran se lähti n. 100 metrin päähän huutamaan kun eräs ihminen oli koiransa kanssa kävelemässä meistä poispäin!

Toissapäivävä se lähti myös pihasta tielle huutamaan erään ohikulkevan koiran luokse. Todella inhottavaa. Ja näissä tilanteissa on taas vaikea päättää miten itse toimii, sillä usein Fisu tulee (hieman nöyränä, mikä ei yleensä ole sen tapaista) mua kohti, jolloin en voi sitä enää toruakaan... Mutta muutaman kerran olen kyllä napannut sen kovakouraisemmin syliin kun olen saanut yllätettyä sen paikalta haukkumasta. Se menee ihmisistä n. metrin-parin päähän, eli ei se kiinni käy tai ole edes uhkaava (se vasta kamalaa olisikin...) mutta todella ikävää se on kuitenkin. Täytyy vain itse yrittää olla valppaampana ja napata pentu kiinni ennen kuin se huomaa ketään. Olisikin niin helppoa..

Koulutuksia:
Tokossa tehtiin tällä viikolla perusjuttuja; paikallaoloa, maahanmenoa, mukana kävelyä, kontaktia, ihmisten välistä pujottelua. Fisulla kyllä riittää kärsivällisyyttä hyvin "tylsään" tokoiluunkin. Onneksi se on niin perso makupaloille.

Näyttelyseisomista ollaan taas harjoiteltu pariin kertaan, sen se on tajunnut ihan muutamasta toistosta.

Pelko:
Pari päivä sitten kävelimme vielä illalla läheisen Pitkäjärven rantaan tarkoituksena viedä koirat kahlaamaan. Matkalla sattui tosi outo juttu. Noin puolessa välissä matkaa Fisu pysähtyi ja alkoi haistella ilmaa oudon näköisenä. Se tuijotti eteenpäin ja oli vähän pelokkaan oloinen. Kun aloin houkutella sitä jatkamaan matkaa, se pisti "jarrut pohjaan" ja rupesi riuhtomaan samaan suuntaan mistä oltiin tultu. Se oli todella peloissaan eikä rauhoittunut millään, ei suostunut ottamaan namuja eikä liikkumaan eteenpäin. Otin sen syliin, se ihan raapi kun halusi päästä pois paikalta. Päätin kuitenkin mennä rannalle niin kuin oli tarkoitus ja kannoin sitä vähän matkaa. Kun laskin sen maahan, se veti hirveää vauhtia kunnes parinsadan metrin jälkeen rauhoittui.

Rannassa se oli taas ihan normaali, leikki, riekkui ja jopa ui. Takaisin tultaessa samassa kohtaa tuli pennulle taas täys paniikki. Se kiskoi tien toiseen reunaan ja halusi taas äkkiä pois. Nyt samaa jatkui melkein puolen kilometrin verran kunnes Fisu taas rauhoittui.

En yhtään ymmärrä mistä outo panikkikohtaus johtui. Maisa oli koko ajan täysin normaali, ei haistanut mitään eikä reagoinut pennun pelkoon. Olimme kävelleet samasta paikkaa ohi vain kerran aiemmin eikä silloin mielestäni paikassa ollut mitään erityistä. Kun pelko iski, vastaan käveli kaksi sauvakävelijää ja koiranulkoiluttaja, mutta näihin käytös ei selvästi liittynyt. iiden menty'ä ohi pentu oli ihan yhtä kauhuissaan. Ehkä taloissa tällä kohdalla oli jotain, pihoista kuului jotain tai pentu haistoi jotain, en tiedä. Mutta hyvin hyvin outoa sen käytös oli, aiemmin se ei ole mitään vastaavaa tehnyt. Outoa oli myös, että Fisu ei ollenkaan rauhoittunut vaikka sen otti syliin, tai pysähdyin paikalle yrittäen saada sen huomaamaan ettei tilanteessa ollut mitään outoa. Kovin kummallinen tapaus.

Maisa 4v!

Maisa-neiti täytti tänään 4 vuotta! Se on jo kypsä ikä se. Lahjaksi hän sai upouuden vinkulelun, joka vinkui jopa minuutin... Fisu-sisko sai tietty samanlaisen ja jaksoivat tytöt niillä jonkin aikaa leikkiä. Kun oma ei enää vinkunut, Maisa meni ja siirtyi pikkusiskon lelun kimppuun. Pian ei vinkunut enää kumpikaan. :P

Leikkasin myös tänään molempien kynnet ja pesin hampaat. Fisun kanssa operaatiot sujuvat huomattavasti helpommin, se on hyvä kun nuorena aloittaa jo hammashuollonkin, niin toivottavasti tottuu.

Synttärionnittelut myös Frida-siskolle sekä Larissalle & Winnielle Ruotsissa!

Treenejä

Tänään pidettiin taas pienet agitreenit pennuille Purinalla. Fisun kaverina oli tällä kertaa vain Rasseli, Maisakin jäi kotiin. Tehtiin taas suoraa putkea, mikä nyt onnistui jo niin, että jätin namun (kupissa) putken toiseen päähän, vein koiran toiseen ja lähetin putken läpi. F teki taas moneen kertaan putkea itsekseenkin leikkiessään Rassen kanssa.

Sen jälkeen tein muutamaan kertaan eteenmenoa siivekkeiden läpi ja siivekkeen edestä- ja takaakiertoa. Tein myös pari kertaa eteenmenoharjoituksen hypyn (ei rimaa) ja putken kanssa, mikä onnistui myös ihan hyvin.

Treenien jälkeen käytiin taas pennun kanssa seikkailemassa Myyrmäen aseman lähettyvillä, pentu sai taas kulkea vähän vilkkaamalla seudulla.

Myöhemmin tänään pidin vielä pienet tokotreenit koirille läheisellä hiekkakentällä kun pentutottis oli tänään peruttu. Pennun kanssa harjoiteltiin sivulletuloa, yhden askeleen seuraamista ja paikallaoloa. Näiden jälkeen treenattiin paria temppua (jalkojen pujottelu, pyöriminen itsensä ympäri, mun kiertäminen, syli- & poispäinkäännös) sekä näyttelyesiintymistä. Ollaan nimittäin menossa ensi kuussa unkarilaisten erkkariin, joten täytyyhän sitä vähän jo harjoitella.. ;)

Maisan kanssa otin ensin tanssitreenit (mm. pujottelu, peruutus jalkojen välistä, pyörähdykset eri suuntiin paikallaan & liikkeessä, peruutus suoraan ja mun ympäri, jalkojen välissä kävely, hyppy käsien läpi & jalan yli ym. ym..). Sen jälkeen otettiin vielä pienet tokotreenit (lyhyitä seuraamisia, liikkeestä istu, maahan ja seiso sekä lyhyt paikallaolo. Maisa teki ihan hyvin, vaikka ei olla vähään aikaan näitä treenattu, ihan hyvin se silti muistaa..

Treenien jälkeen mentiin vielä lenkille ja pysähdyttiin lopumatkasta poimimaan mustikoita. Molemmat tytöt söivät mustikoita ihan innoissaan pensaista ja viihtyivät oikein hyvin. =) Oltiin yli 2 tuntia yhteensä ulkoilemassa, sen jälkeen maistui taas uni vähän aikaa tytöille...

Sosiaalistumista

Eilen käytiin tas rokotuksilla, molemmat tytöt oli mukana. Pentu sai vikan rokotuksen ja Maisakin sai piikin. Hauska kun toista koiraa saa ihan raahata perässään eläinlääkäriasemalle, kun taas toinen on ihan yli-innokkaana sinne menossa... Mutta pentu ei olekaan vielä ehtinyt saada "huonoja" kokemuksia sieltä. Fisu oli siis tosi reippaana. Sillä oli silmät vähän tulehtuneet, joten saatiin tipat ja niitä on nyt pari kertaa annettu. Hirmu nätisti antaa pentu suorittaa toimenpiteen.

Rokotuksen jälkeen menin tyttöjen kanssa viereiselle bussi- ja juna-asemalle vähän katselemaan ihmsiä ja kulkuvälineitä. Mentiin junan laiturille katsomaan ohi menevää junaa, tytöt oli tosi reippaina. Pentu käveli nätisti eikä turhaa välittänyt muista ihmisistä.

Sen jälkeen jatkettiin vielä eläinkauppaan sovittamaan Maisalle pantaa, jota ei tosin löydetty. Pentu on aina hirveän rohkea ja iloinen, minne sitten mennäänkin. Hauska koira. :)

Illalla käytiin taas hevostallien suunnalla lenkillä. Ekaa kertaa pentu pysähtyi ja tuli luokse kun vastaan tuli koiria. Sain tosin kutsua useamman kerran ennen kuin se tuli, mutta kuitenkin. Syynä taisi kyllä olla, ettei se uskaltanut mennä ihan koirien luo, mutta mulle se sopi hyvin... =) Illalla oltiinkin taas väsyneitä.

Pentutreenejä sun muuta

Treenejä:
Torstaina päästiin taas pitkästä aikaa pentutottikseen. Paikalla oli ihan hyvin muitakin pentuja (pumeja) ja treenit oli ihan hyödylliset. Harjoiteltiin sivulletuloa (Fisu ottaa aina tosi hyvän perusasennon namun avulla), kontaktikävelyä (sujuu aika hyvin, harvoin F on muista kovin kiinnostunut kun mulla on namuja... ;) ), kontaktia muutenkin ja ihan perusasennossa sivulla pysymistä. Fisu keskittyi taas tosi hyvin vaikka oli tunnin ennen tokoa riehunut agihallilla ja maisan kanssa konalan pelloilla. Mutta kotona pentu olikin sitten aika poikki...

Tänään mentiin sitten Purinalle pitämään pennuille pienet agitreenit. Mukana oli siis Fisu sekä Chili-pumi ja Rasseli-russeli. F sai harjoitella eteenmenoa siivekkeiden välistä ja vähän putkea. Hauskaa oli, pentu innostui eteenmenon namukupista niin kovasti, että ryntäsi sinne vielä syömään rasselinkin namut kun silmä vältti.. Putkeen se meni kohta jo itekseenkin vaikkei sitä enää harjoiteltu. Tehtiin myös pussi pariin kertaan kangas ylhäällä.

Maisan kanssa otin pari kertaa puomin alastuloa (lähetän sen nykyään lätkälle niin että jään itse taaemmas, mikä sujuu ihan ok:sti muttei vielä ilman lätkää ollenkaan) ja matalaa A:ta, minkä kanssa ei olla vielä edistytty mihinkään. Lelun kanssa vauhti on hyvä, mutta pysähtymisestä ei ole tietoakaan, kun taas lätkän ja namun kanssa vauhti on tosi hidas. Vähän turhauttaa tämä tilanne kun tuntuu ettei oikein mistään ole kauheasti apua Maisan hidasteluun... Päätinkin nyt pitää vähän taukoa ja jatkaa sitten kun taas ohjatut treenit jatkuvat. katsotaan jos se vähän saisi Maisaan vähän reippautta ongelmakohdissakin.

Treenien jälkeen koirat pääsivät vielä juoksentelemaan ja kotona oltiin taas hetken väsyneitä. Mutta kyllä tolla pennulla riittää virtaa!


Muuta:
Pe-la oltiin taas mökillä ja seikkailtiin myös Heinolassa tuttuun tapaan. Kiva kun täytyy mennä Heinolaan asti, että pentu pääsee ihmisvilinään. :D (No ei nyt ihan..)
Tytöt olivat mukana torilla ja ravintolan terassilla sekä taidenäyttelyssä. Ja olivat tietty nätisti. Ihmiset on aina vuoron perään jommasta kummasta kovin kiinnostuneita, harva kuitenkaan rotuja tunnistaa.

Pentu on oppinut kurkottelemaan ruokapöydille, mikä ei taas ole niin hauska juttu. Sen suusta on nyt löytynyt mm. puolikas pullapitko, domino-keksipaketti, leipää eli pitäisi varmaan opetella laittamaan ruoat vähän kauemmas pöydänreunoista kun ei pentua kuitenkaan voi aina olla vahtimassa..

Ulkona pentu syö myös kaiken mitä eteen tulee. Olen kaivanut sen suusta mm. 3 kuollutta (tielle liiskaantunutta) sammakkoa, hauen leukaluun, ällöttävän haisevan simpukan, roskia ja kaikenlaista muuta todella inhottavaa. Hyi.

Hampaita on tippunut jo kiitettävästi, tosin vain muutama on löytynyt. Turkki alkaa jo pikkuhiljaa muistuttaa aikuisen mutiaisen karvapeitettä ja pentumaisuus ulkonäössä alkaa jo vähän hävitä.

Huomenna mennään rokottamaan vielä molemmat koirat, mistä Maisa tulee riemastumaan (eli ei).. Maisa on jo päässty kammostaan näyttelypöytiä kohtaan, mutta eläinlääkärin pöytä on varmasti kamalin paikka minkä se tietää, raukka.

Kesälle on vielä suunnitelmissa muditapaaminen, pentutapaaminen, pentunäyttely, ehkä jotkut kisat, treenejä ja kaikennäköistä koiramaista ohjelmaa. Vielä pitäisi useammin käydä kävelyllä pelkän pennun kanssa ja käyttää sitä aktiivisemmin sosiaalistumassa. Mutta näitä varmasti ehditäänkin tekemään.

Kasvamista ja vähän järkevöitymistä

Tuntuu että joissain tilanteissa pentu tuntuisi olevan jo melko fiksu tai oppinut kun taas välillä iskee ihan epätoivo ku se ei osaa eikä tottele.
Itsenäinen se on, mutta toisaalta tykkää kuitenkin myös puuhata yhdessä, leikkiä tai "opiskella" namujen kanssa.

Hihnakäyttäytymistä pitäisi harjoitella enemmän, toisin sanoen hihnakävelyä tulisi harrastaa enemmän. On vain niin paljon kivempaa painua metsään ja päästää koirat vapaiksi. Mutta silloin ei opita olemaan vetämättä ja kävelemään nätisti... Fisu on nyt keksinyt uuden viihdykkeen tylsään hihnakävelyyn. Se roikkuu remmissä. Mieluiten Maisan remmissä ja siitähän Maisa riemastuu. Eli ei. Fisu ärisee hihnalle, Maisa ärähtelee Fisulle tasaisin väliajoin. Oppimista siis on vielä paljon.

Vapaana olo kyllä sujuu. Vitsailinkin, että ainoa "käsky", minkä Fisu todella osaa on vapaa. Silloin lähdetään ja kovaa. Nykyään pentu tulee mielellään luokse vaikka olisi vähän jotain haistelemassa. Eikä se enää juokse ohikaan, vaan tulee hakemaan namut mielellään. Mutta nyt pari päivää sitten kun vastaantulija ensi kertaa yllätti meidät ennen kuin ehdin pentua napata kiinni, oli se jo menossa tutustumaan heihin. No, heilläkin oli pentu joten ei haitannut että Fisu meni häiritsemään, mutta kyllä se vähän ärsytti kun en sitä saanut mitenkään pyydystettyä...

Aluksi toinen pentu (lähes samanikäinen saksanseisoja) ei ollut kovin kiinnostunut Fisusta mutta pian alkoikin leikkiä rajustikin. Fisu ei kuitenkaan tykännyt tästä, vaan näytti hampaita pariin otteeseen ja tuli mua vasten pomppimaan. En aluksi tajunnut mitä se haluaa, mutta sitten ymmärsin, että sehän haki turvaa mun luota. Tämä oli niin uusi juttu Fisulta että olin alkuun ihan hämilläni. Sen verran itsenäinen pentu siis on. Seisoja laitettiin sitten hihnaan ja jatkoimme kohta matkaa.

Nykyään Fisu on myös selkeästi kiinnostuneempi musta lenkeillä kuin aiemmin. Se vilkuilee usein missä menen ja tulee välillä ihan lähelle (tod.näk. namujen toivossa...). Eli jonkinlaista kehitystä on taas ilmennyt.

Luvan se pyytää hienosti saadakseen ruoan, päästäkseen vapaaksi ja välillä päästäkseen ulos. Katsekontaktilla siis. Usein ruoan yhteydessä harjoittelemme jotain pieniä temppuja, sivullaoloa, paikallaoloa, maahanmenoa, jälkojen välissä pujottelua ja ympäri pyörähtämistä. Kyllähän se oppii ja mielellään ruoan toivossa tekee.

Pihassa kuitenkin edelleen ollaan melko kurittomia jos jokin "aarre" löytyy suuhun. Silloin juostaan pensaissa ja ympäri pihaa eikä todellakaan anneta ottaa kiinni. Mutta ehkä tämäkin jossain vaiheessa vähenee....

Tokossa ei olla pariin viikkoon käyty, mutta ehkä nyt torstaina taas päästään.

Fisu on kyllä ihan hullu löytämään kaikkea ällöä ja tuntuukin että sillä on aina jotain suussa. Mökillä kaivoin kolme tielle liiskaantunutta sammakkoa, puolikkaan pullapitkon (kyllä, se ylettää pöydän reunalle) ja kanankakkaa sen suusta. Hevostallien lähistöllä kun liikutaan, sillä on yleensä aina suu täynnä **skaa ja kun kävelimme Espooseen järven rantaan kahlailemaan, löysi se jostain valtavan hauen leukaluun jonka kanssa se juoksi hullut hepulit kunnes pyydystin sen kiinni. Ja ikävä kyllä joudun turhankin usein kosketuksiin näiden ällötysten kanssa, sillä en viitsi sen ihan kaikkea sentään antaa syödä...

Agirotuilemassa

Eilen oltiin Ylöjärvellä jälleen Agirodussa. Osallistuttiin Maisan kanssa joukkuekisaan samalla nimellä kuin 2 vuotta sitten, Sorkkaeläimet Kuriin.
Aamu oli tosi (liian) aikainen, herätys oli 4.30...

Sää onneksi suosi, mutta aikataulu ei oikein. Me päästiin radalle kahden jälkeen eli odottelua oli ollut siinä vaiheessa vajaat 6 tuntia. :o Mutta ihan kivaahan siellä oli ja aika nopeasti se aika kuitenkin meni kun oli paljon juttuseuraa ja tekemistä.

Pitkä odottelu ja kuuma ilma näkyivät Maisan vauhdissa, mutta muuten meidän suoritus meni ihan mallikkaasti. Rata oli melko helppo. A:n alastulo on edelleen hidas mutta ei kamalan paha kuitenkaan. Maisan tulos oli 0 aikaan 40,09. Meidän jokkue sijoittui 74 joukkueen kisassa 39:nneksi eli ihan kohtalainen suoritus oli.

Fisulla oli oikein sukukokous koolla tapahtumassa, paikalla oli äiti, veli, sisko, puoliveli (vai 3/4-veli?) ja paljon muita samanrotuisia. Lopuksi Fisu pääsi Riesa-siskon kanssa vielä juoksemaan ja oli kyllä ihan hauskaa vaikka molemmat tuntuivat olevan jo aika poikki.

Kotimatkalla olivat tytöt pikkasen väsyneitä, mutta juuri kun päästiin kotipihaan oksensi Fisu autoon. :(

Tässä kuvia siskoksista:

"Sukukokous"


Fisu & Riesa



Riesa, Fisu & Maisa


Fisu & Riesa


Tytöt ovat kyllä ihan samankokoiset ja tosi -näköiset. Melkein ainoat mistä ne tunnistaa on häntä ja korvat. Riesalla korvissa ja hännässä on vähemmän karvaa.