Varvas

murtui.
t. Fisu

Omatoimiagia

Perjantaina käytiin molempien tyttöjen kanssa Purinalla vapaapäivän kunniaksi. Olikin hyvä päästä treenailemaan lyhyissä pätkissä, lähinnä tekniikkatreeniä.

Rakensin Riihimäen kisoja muistuttavan alkukuvion, eli kepeille vaikeahko avokulma, jossa sitten leikkailtiin. Nyt sujui paremmin kuin kisoissa (hylly kolmannelta esteeltä). F haki näti8sti kepeille, mutta pujotteli jotenkin tosi vaisusti, aika hiljaa. Otin myös normaalia enemmän sivuetäisyyttä, ehkä tällä oli vaikutusta.

Maisa kävi sairaan kuumana, mun piti välillä ihan tosissaan kovistella sille, että sain sen keskittymään. Maisan kanssa oli tarkoitus kokeilla myös saksalaista enenn keppejä, mutta se hyppäsi varmaan kymmenen kertaa hypyn aina takaisinpäin, kun ei malttanut kiertää seiivekettä. Kamalan vaikeaa! Lopulta onnistui jotenkuten.

Fisu sai myös harjoitella perus kääntymistä hypyllä ja hidastamista ennen hyppyä. Yritän saada sitä jotenkin ymmärtämään, että aina hypyille ei kuulu ponnistaa täysillä suoraan eteenpäin. Ihan hyvähän se olisi tässä vaiheessa oppia, kun kolmosluokka alkaa häämöttää. Huoh... Ihan hyviä onnistumisia saatiin tässäkin. Toimii parhaiten kun voin olla itse odottamassa hypyllä ja jo etukäteen kertoa, että tule hitaammin, tästä käännytään. Vauhdista hankalampaa, mutta saatiin myös sellaisia onnistumisia!

Myös kontakteja kertailtiin. A on tosi hieno, se toimii treenissä ja kisoissa. Tosin vauhtia saisi tulla vieläkin lisää, mutta tekniikka on hieno! Puomilla edelleen ongelmoi pysähtymällä liian aikaisi, juuri ennen kuin jalat maassa. Parin toiston jälkeen sain Fisu alkoi kuitenkin tulla alas asti ja vauhdilla. Keskityin myös siihen, etten itse pysähdy, vaikka koira stoppaa. Onnistuin! :-D

Keinua tehtiin myös pitkästä aikaa, se ei ole tullut vähään aikaan kisoissakaan vastaan. Alkuun F otti vähän varoen, mutta kohta tuli jo reippaammin. Ihan hyvin se sen kuitenkin suorittaa, ei siinä mitään.

Kamalan, kamalan fyysistä oli taas treenata Fisua. Olin ihan poikki reilun puolen tunnin treenisession jälkeen (eikä F edes ollut vuorossa koko sitä aikaa). Ehkä juoksunjälkeistä lehmäilyä alkaa taas jo esiintyä, tai sitten koira oli muuten vain normaalia flegmaattisempi. Kuitenkin intoa oli vähän vähän ja sain ihan tosissaan tsempata, huutaa ja taistella jotta saatiin kunnon treeni aikaan. Huh.

Maisa treenasi myös samoja juttuja, kontakteja kertailtiin senkin kanssa, ja tehtiin vähän sitä sun tätä. Kepeillä sille saa nykyään jo hyvin sivuetäisyyttä, ne on kehittyneet paljon. Hauska treeni molempien kanssa. =)

Huomisen treeneissä on luvassa melkoisen hullu rata, pelottaa miten siitä selvitään. d:

Agia

Fisun kanssa päästiin vihdoin eilen treeneihin juoksutauon jälkeen. Maisa jäi vielä kotiin lopettelemaan omaa juoksuaan.

Ratana tehtiin erästä Janitan luennon treeneistä, ei ollut ainakaan liian helppo. No, ei sentään mikään ihan kamalakaan. Tehtiin rata kuitenkin kahdessa pätkässä, sen verran kieputusta oli. Fisu suoriutui yllättävänkin hyvin. Yhä vieläkin pelkään tehdä sen kanssa liian vaikeita treenejä, ettei vire, vauhti ja into lopahda, mutta aika hyvin nytkin jo kesti toistoja kun ei ihan heti onnistunutkaan. Esim. kepeille vienti oli vaikein ikinä, kepit alkoi mutkaputken mutkan "sisältä". Molempiin putkenpäihin mentiin, pariinkin kertaan, ennenkuin sisäänmeno löytyi..

Vaikeita kohtia oli muitakin, mm. pahasti tarjolla olevien hyppyjen väistäminen (ei onnistunut). Aika monta hyllyä otettiin. ;) Mutta ihan kiva, että koira irtoaa.. Tasoonsa nähden Fisu osasi kuitenkin hyvin, saatiin onnistuneitakin pätkiä. Mm. saksalainen toimi hienosti yhteen kohtaan, vaikka en ollut uskonut sen sopivan Fisulle ollenkaan. Samoin leijeröinti meni ilman ongelmaa. Ihanaa, kun koira ei ole vielä ehtinyt kangistua kaavoihinsa. Maisahan esim. meinaa aina hypätä mun jalkoihin näissä kohdissa, kun ei olla ehkä pariin-kolmeen ekaan agilityvuoteen koskaan leijeröity..

Loppupuoliskolla rupesi vauhti vähenemään ja koira turhautumaan epäonnistumisista. Otettiin sitten vielä helpompi pätkä loppuun ja kunnon revitys, se riitti tälle treenille. Ja ihan lopuksi syötiin nollakakkua, eikä ollut pahaa! Fisukin sai toki oman osuutensa tarjoilusta, luonnollisesti. (=

Toinen LUVA

Tänään lähdettiin heti aamusta Riihimäelle Fisun kanssa kisaamaan kaksi starttia. Ensin oli vuorossa agirata, myöhemmin hyppäri. Tuomarina oli Heidi Viitaniemi, joka oli tehnyt suht' haastavat radat.

Ekalla radalla päästiin kaksi ekaa estettä oikein ennen hyllyä. Kahden hypyn jälkeen oli aika vaikea avokulma kepeille, jonka päätin tehdä takaaleikkaamalla, jotta pääsisin lähettämään koiraa paremmin. Muuten olisin joutunut itse olemaan blokkaamassa koiran linjan kepeille. No, eipä toiminut näinkään, vaan F kaahasi suoraan mun edestä keppien toisella puolella olevalle hypylle. "Tosta se tuli ja tonne se meni..." :D

Jatkettiin kuitenkin ihan ok suorituksella rata loppuun, kepeille haki hienosti toiseltakin puolelta. Yhden putken jälkeen F teki kumman kierroksen siivekkeen ihan väärältä puolelta, ilmeisesti luki mun ohjauksen niin että aioin leikata tms. Hyppäsi kuitenkin oikein päin, eli virhettä ei siitä olisi tullut, ylimääräinen kierros vain. Pussiin F meinasi jotenkin jämähtää, kesti kauan ennen kuin tuli ulos. Kuulemma joku muukin koira oli outoillut siinä ja tullut takaisin samaa reittiä kuin meni. Lopussa mun valssit jälleen teetti vähän kaarroksia, mutta muuten ihan ok loppu.

Ja mikä parasta: kerrankin kontaktit toimi! Eli toisin sanoen: kerrankin maltoin vaatia koiralta kunnon suoritukset kontakteilla. No tietty kun on jo hylly alla...
Tuloksena siis HYL, eikä erityisen hyvä sellainen. Mutta ei jäänyt paha mieli kuitenkaan. Video löytyy!

Jotenkin taas vaan huomasi, että ei meidän yhteispeli Fisun kanssa vielä toimi erityisen hyvin. Kärjistettynä: mä en osaa ohjata sitä eikä se osaa lukea mun ohjausta.. Ei kovin toimiva yhdistelmä. :D Juuri kääntymiset, valssit ym. tuottaa vielä suuria hankaluuksia. Eikö voitaisi vaan mennä lujaa suoraan, sitä me ollaan treenattu! (=

Toinen rata menikin sitten mallikkaammin. Kontakteja ei siis ollut mukana, helpotus. (Mulle on Maisan kanssa kisaamisesta kehittynyt ikuinen ahdistus agiratoja kohtaan, mikä ei selvästi helpota edes toisen koiran kanssa.... No, hyppäreillä mennään huoletta.) Jo ennen rataa oli tosi hyvä olo, olin ehtinyt katsella maksiluokasta suurimman osan ja suunnitelma radalle tuntui toimivalta. Vaikeita kohtia oli siltikin.

Alussa oli tiukka käännös kahden hypyn jälkeen. Olin toisen hypyn luona ottamassa koiraa vastaan ja mielestäni hyvin selvästi ilmaisin, että nyt käännytään. Vaan melkoinen kaarros tuli silti. Päästiin kuitenkin hyvin vauhtiin ja mun mielestä tehtiin oikeasti sujuva rata. Ennen muuria olin suunnitellut leikkaavani takaa, mutta sain reilusti etumatkaa siihen kohtaan ja päätinkin valssata. Toimi sekin. :)

Ennen keppejä F meinasi kai syöksähtää johonkin muualle, mutta haki kuitenkin hienosti sisään lopulta. Keppien jälkeinen valssi ja pyöritys sivuun hypylle toimi aika kivasti. Vähän pelkäsin tässä väärää putkenpäätä, mutta onnistuin blokkaamaan sen itse hyvin, joten reitti oli selvä oikeaan päähän. Muutkin ansaputkenpäät (niitä riitti!) ohitettiin aika mallikkaasti. Huomasin nyt, että tosi mustat putket hidasti koiraa selvästi. Tästä oli puhetta Janitan luennollakin, mutta aiemmin en ollut asiaa jotenkin huomannut käytännössä..

Kaikenkaikkiaan jäi oikein hyvä fiilis radasta. :) Videolla näyttää tältä.

Mieltä ylensi vielä tulokset: 0, -9,44s, sijoitus toinen ja LUVA. Yhtä luvaa vaille kuninkuusluokkaa. ;-) Nyt sitten mietitään suunnitelmaa tarkkaan. Kolmosiin ei Fisu ole vielä valmis. Ehkäpä keskitytään hetkeksi pelkkään treenailuun...

Luentoa + metsäagilityä

Sunnuntaina istuskelin neljä tuntia Janitan radanlukutaito-luennolla ja vakuutuin suuresti. :-) (Voi kun jaksaisi yliopistollakin kuunnella yhtä intensiivisesti luennoilla!) Luento oli kyllä hyödyllinen! Vaikka asia sinänsä suurimmaksi osaksi oli tavallaan tuttua/järkeiltävää, niin silti tuli monta ahaa-elämystä. Voisin jossain vaiheessa kirjoittaa muistiinpanot puhtaaksi ja ehkä lisäillä tännekin..

Suuri idea, minkä myös sain luennolta oli meille uusi harrastus juoksuaikoja varten: metsäagility! En tiedä miten en ole ennen asiaa keksinyt, mutta nyt sen vasta tajusin. Toteutettiinkin uutta lajia heti maanantaina ja tiistaina metsässä. Tytöt sai suorittaa "ratoja" puita kiertämällä. Kätevästi sai harjoiteltua kaikkia mahdollisia ohjauskuvioita ja molemmat kyllä tajusi heti puiden roolin "esteinä", joita kiersivät. Hauskaa!

Hiljaiseloa

Meidän lauma ei ole pahemmin treenaillut lähiaikoina. Vähän olohuonetokoa ollaan tehty, ei oikein muuta. Fisu on saanut harjoitella vähän uusia temppuja myös. :)
Tokouran starttaamisen siirtyminen ensi vuodelle ja juoksuilu eivät oikein paranna treenimotivaatiota & -mahdollisuuksia.. No, ehkä parin viikon päästä jälleen.