Eilen käytiin illalla hiihtämässä (=jäätymässä) Pitkäjärven jäällä ja siitä jatkettiin vielä Purinalle ottamaan kymmenen minuutin pikatreeni Fisulle. Maisa ei lähtenyt mukaan kun hädin tuskin tarkenee pissalenkin ulkona.. Pakkasta -18.
Fisu sai tehdä, yllätys yllätys, keppejä ja keinua. Aloitettiin kepukoista. Otin pienen riskin ja laitoin vain yhden ohjurin loppuun. Kep-kep-kep-kep.... Fisu pujotteli tosi hienosti vauhdilla, mutta perkule, taisin vähän liian aikaisin kehua sitä ja vika keppi jäi tekemättä! :/ No, laitettiin loppuun vielä toinen ohjuri ja saatiin hyviä toistoja. Neljännellä kerralla alkoi vauhti jo vähän hiipua, joten jätettiin siihen. Otettiin yleensä renkaan kautta jotta saatiin vähän vauhtia ja sisäänmenoille treeniä. Hyvin toimi!
Viikko sitten tuskailtiin verkkojen ja länkien kanssa, ja nyt yhtäkkiä koira pujottelee lähes ilman mitään. Varmaan sujuisi jo ilman loppuohjureitakin, mutta en luota itseeni, että osaisin olla heilumatta / muuttamatta suuntaa / huutamatta liian aikaisin / muuten möhläämättä koiran suorituksen. Siksi kaivataan vielä varmistus onnistuneelle lopulle.
Sitten keinulle. Alkuun Fisu tuli huomattavasti normaalia hitaammin (edellisen kerran hutera keinu selvästi muistissa). Saatiin kuitenkin ihan hyviä toistoja, itse olin laskemassa lautaa. Ihan jees.
keskiviikko 27. tammikuuta 2010
maanantai 25. tammikuuta 2010
Viikonlopun agiliitoja
Perjantaina pakkanen paukkui, mutta päätettiin silti lähteä Fisun kanssa hallille käymään. Eipä meitä ollut kuin 3 ryhmäläistä paikalla, mutta saatiin vähän estetreeniä tehtyä. F sai tehdä Jälleen keppejä ja keinua, muutama hyppy ja putki otettiin ihan vauhtipätkänä.
Aloitettiin kuudella kepillä ilman verkkoja. Toimii, jos en jätä lelua päätyyn. Jos lelu on odottamassa, F ei malta tehdä vikaa väliä. Sitten siirryttiin 12:lle kepukalle, joilla muutama verkkopätkä ja parit muovilänget. Alku oli "tyhjää". Ihan ok sujui, ei mikään huippuvauhti ollut. Kuulemma pujottelu näytti paljon paremmalta alussa, kun ei ollut mitään ylimääräistä, verkkoja tai tai ohjureita "häiritsemässä". Verkkojen kohdalla asento muuttui korkeammaksi. Oli muutenkin vähän ongelmaa keskittymisessä, F ei meinannut aloittaa oikein, mutta tämä taisi johtua mun mokailusta, koira ei vissiin nähnyt koko keppejä... Vähän p.ska fiilis jäi taas näistä, tosi jähmeää menoa.
No, otettiin välillä keinua, joka sekin alkoi tökkiä. F teki alkuun pari oikein hyvää toistoa, mutta yhtäkkiä hyppäsikin pois kesken kaiken ja alkoi probleemoida. Huomattiin, että keinu oli vähän hutera ja liikkui sivusuunnassa aavistuksen. Ilmeisesti tämä alkoi häiritä koiraa. Siirryttiin sitten toiselle, tukevammalle keinulle ja otettiin pari toistoa vielä, ettei jäänyt paha maku suuhun.
Otin sitten vielä kuutta keppiä ilman apuja, mutta jotenkin mua häiritsee, että ilman verkkoja mun täytyy itse olla paljon enemmän mukana ja tavallaan auttaa koiraa juoksemalla vieressä ja kannustamalla. kun en nyt haluaisi jäädä sitten siihen kiinni, että koira tarvitsee mut lähelle voidakseen pujotella. Kun verkoilla nimenomaan olen alusta asti hakenut itsenäisyyttä.
No, rupesin kuitenkin miettimään, että ehkä sekin on parempi kuin se, ettei päästä koskaan verkoista eroon. Niinpä otettiin härkää sarvista ja mentiin 12:lle kepille. Niinhän se Fisu sitten pujotteli kaikki 12, ekaa kertaa ilman apuja. Ja ihan hyvinhän se meni. Tavallaan ongelma taitaakin olla vaan mun pään sisällä. Olen ajatellut, että ei se suju, tarvitaan verkkoja ja ties mitä, mutta kertaakaan en ole kokeillut, mitä koira tekee ilman apuja. Mutta sehän pujottelee! Ja mitä sitten, jos mun täytyy juosta alkuun vieressä,pääseehän siitä eroon! Mutta verkoista ei pääse eroon muuten kuin ottamalla ne verkot pois... :o Ihmeteltiin siis yhdessä koiran kanssa koiran osaamista, ja riehuttiin oikein kunnolla palkaksi. Jätettiin treeni tähän, hyvillä mielin. :)
Lauantaina sitten käytiin ekaa kertaa tutustumassa Sporttikoirahalliin. Ja kiva halli olikin. Lämmitetty sisätila tuntui perjantain -15 asteen treenien jälkeen aika luksukselta. ;-) Kyseessä oli siis "MuRo"-treeni mudiloiden ja kroatien kesken. Kouluttajana meillä oli Nina Frantsi. Tehtiin aika perusrataa, mutta ei selvästi ollut meidän päivä tällä kertaa. Eka kämmi tuli viidennellä esteellä, puomi oli ihan suorassa linjassa edelliseltä esteeltä, mutta silti mentiin siitä nätisti ohi. Fisu oli puomilla muutenkin vähän jännänä, selvästi uudenlaiset alumiiniesteet oli sille vähän ihmeelliset. Ihan hyvä siis käydä harjoittelemassa.
Pätkäistiin ensin rata ennen keppejä. Kerroin meidän "vahongosta", että edellisenä päivänä tehtiin ekaa kertaa kepit ilman apuja, ja päätettiin että koitetaan ne kerran erillisenä. Sujuihan ne, melkein loppuun asti, kunnes vika väli taas unohtui. Ja vika oli taas ihan täysin mun. Kuulemma juuri vikan välin kohdalla mun oma linja siirtyi sivuun ja niin koirakin tuli mukana, jättäen pujottelematta. Siis mikä hemmetin kirous tässäkin on, etten voi juosta suoraan? Aina sama juttu Maisan kanssa ja näköjään "periytän" nyt Fisullekin saman ongelman. Prkl! Mulle siis harjoitukseksi piirtää viiva maahan ja juosta suoraan sitä pitkin. Terve... Fisu olisi tehnyt ihan oikein, jos en olisi pilannut sen suoritusta. :(
No, ei jääty kuitenkaan hinkkaamaan näitä nyt enempää, vaan jatkettiin rataa. Seuraavaksi ei osattu valita oikeaa putken päätä. Kohta oli jotenkin erityisen vaikea, kun meinasi tulla seinä vastaan, ja siksi mun liike väkisinkin pysähtyi, joten F jäi epäilemään putkella. Saatiiin "läksyksi" harjoitella takaaleikkauksia putkella, mikä vähän ketutti, koska kyllähän F ne osaa. Oli nyt vain olosuhteista kiinni, ettei onnistunut...
A:llakin vähän hidasteltiin, mutta saatiin kehuja hyvistä kontakteista. Loppurata meni ihan ok, mutta mun sijoittumisessa oli vähän ongelmaa. On niin vaikea miettiä rataantutustumisessa omaa liikkumista, kun koiran vauhdista ei koskaan tiedä. Jos vauhtia löytyy, jään pahasti jälkeen, mutta nyt meno ei taas ollut ihan vauhduikkaimmasta päästä, joten olin liian edellä, ja jouduin odottelemaan koiraa, mikä sitten vähän haittasi sujuvuutta. Lopussa myös takaaleikkaus meni vähän pieleen ajoituksen ja sijoituksen ollessa pielessä. Taas saatiin ohjeeksi opetella takaaleikkaus ennen kuin käytetään sitä radalla, mutta kyllähän F sen jo osaa.
Jäi siis sinänsä vähän huono fiilis, että lähes kaikki ohjeet mitä saatiin oli sellaisia asioita, jotka jo onnistuu, mutta nyt vain ei yhtään toimineet. Ei siis onnistuttu sellaisissa jutuissa, joiden jo pitäisi olla kunnossa. Se vähän harmittaa.
F ei esim. irronnut yhtään niin hyvin kuin yleensä, joka teki kaikesta vähän jähmeämpää kuin normaalisti. Vauhti myös hiipui loppua kohden. Ehkä siinä vaiheesa pitäisi aina jo lopettaa, koska ratatreeni alkaa olla aika tehotonta huonolla vireellä.
Lopuksi sain vähän vielä neuvoja tietynlaisen hyppytekniikan opettamiseen, että koira osaisi tiukoissa käännöksissä "heittää takapuolen" hypyn yli ja siten kääntyä menosuuntaan. Fisulta tämä luonnistui ihan hyvin, joten harjoittelulla varmasti tulisi olemaan ihan hyödyllinen juttu.
Ihan hyvä koulutus siis, mutta vähän harmillista, ettei meillä kaikki toiminut ihan yhtä hyvin kuin normaalisti, tuntui siksi ettei saatu koulutuksesta ihan kamalasti irti. Varmaan jotain tarttui kuitenkin mukaan tästäkin.
Nyt yritetään vain keskittyä niihin kepukoihin ja vauhdin ylläpitämiseen, muut on toistaiseksi toisarvoisia juttuja.
Aloitettiin kuudella kepillä ilman verkkoja. Toimii, jos en jätä lelua päätyyn. Jos lelu on odottamassa, F ei malta tehdä vikaa väliä. Sitten siirryttiin 12:lle kepukalle, joilla muutama verkkopätkä ja parit muovilänget. Alku oli "tyhjää". Ihan ok sujui, ei mikään huippuvauhti ollut. Kuulemma pujottelu näytti paljon paremmalta alussa, kun ei ollut mitään ylimääräistä, verkkoja tai tai ohjureita "häiritsemässä". Verkkojen kohdalla asento muuttui korkeammaksi. Oli muutenkin vähän ongelmaa keskittymisessä, F ei meinannut aloittaa oikein, mutta tämä taisi johtua mun mokailusta, koira ei vissiin nähnyt koko keppejä... Vähän p.ska fiilis jäi taas näistä, tosi jähmeää menoa.
No, otettiin välillä keinua, joka sekin alkoi tökkiä. F teki alkuun pari oikein hyvää toistoa, mutta yhtäkkiä hyppäsikin pois kesken kaiken ja alkoi probleemoida. Huomattiin, että keinu oli vähän hutera ja liikkui sivusuunnassa aavistuksen. Ilmeisesti tämä alkoi häiritä koiraa. Siirryttiin sitten toiselle, tukevammalle keinulle ja otettiin pari toistoa vielä, ettei jäänyt paha maku suuhun.
Otin sitten vielä kuutta keppiä ilman apuja, mutta jotenkin mua häiritsee, että ilman verkkoja mun täytyy itse olla paljon enemmän mukana ja tavallaan auttaa koiraa juoksemalla vieressä ja kannustamalla. kun en nyt haluaisi jäädä sitten siihen kiinni, että koira tarvitsee mut lähelle voidakseen pujotella. Kun verkoilla nimenomaan olen alusta asti hakenut itsenäisyyttä.
No, rupesin kuitenkin miettimään, että ehkä sekin on parempi kuin se, ettei päästä koskaan verkoista eroon. Niinpä otettiin härkää sarvista ja mentiin 12:lle kepille. Niinhän se Fisu sitten pujotteli kaikki 12, ekaa kertaa ilman apuja. Ja ihan hyvinhän se meni. Tavallaan ongelma taitaakin olla vaan mun pään sisällä. Olen ajatellut, että ei se suju, tarvitaan verkkoja ja ties mitä, mutta kertaakaan en ole kokeillut, mitä koira tekee ilman apuja. Mutta sehän pujottelee! Ja mitä sitten, jos mun täytyy juosta alkuun vieressä,pääseehän siitä eroon! Mutta verkoista ei pääse eroon muuten kuin ottamalla ne verkot pois... :o Ihmeteltiin siis yhdessä koiran kanssa koiran osaamista, ja riehuttiin oikein kunnolla palkaksi. Jätettiin treeni tähän, hyvillä mielin. :)
Lauantaina sitten käytiin ekaa kertaa tutustumassa Sporttikoirahalliin. Ja kiva halli olikin. Lämmitetty sisätila tuntui perjantain -15 asteen treenien jälkeen aika luksukselta. ;-) Kyseessä oli siis "MuRo"-treeni mudiloiden ja kroatien kesken. Kouluttajana meillä oli Nina Frantsi. Tehtiin aika perusrataa, mutta ei selvästi ollut meidän päivä tällä kertaa. Eka kämmi tuli viidennellä esteellä, puomi oli ihan suorassa linjassa edelliseltä esteeltä, mutta silti mentiin siitä nätisti ohi. Fisu oli puomilla muutenkin vähän jännänä, selvästi uudenlaiset alumiiniesteet oli sille vähän ihmeelliset. Ihan hyvä siis käydä harjoittelemassa.
Pätkäistiin ensin rata ennen keppejä. Kerroin meidän "vahongosta", että edellisenä päivänä tehtiin ekaa kertaa kepit ilman apuja, ja päätettiin että koitetaan ne kerran erillisenä. Sujuihan ne, melkein loppuun asti, kunnes vika väli taas unohtui. Ja vika oli taas ihan täysin mun. Kuulemma juuri vikan välin kohdalla mun oma linja siirtyi sivuun ja niin koirakin tuli mukana, jättäen pujottelematta. Siis mikä hemmetin kirous tässäkin on, etten voi juosta suoraan? Aina sama juttu Maisan kanssa ja näköjään "periytän" nyt Fisullekin saman ongelman. Prkl! Mulle siis harjoitukseksi piirtää viiva maahan ja juosta suoraan sitä pitkin. Terve... Fisu olisi tehnyt ihan oikein, jos en olisi pilannut sen suoritusta. :(
No, ei jääty kuitenkaan hinkkaamaan näitä nyt enempää, vaan jatkettiin rataa. Seuraavaksi ei osattu valita oikeaa putken päätä. Kohta oli jotenkin erityisen vaikea, kun meinasi tulla seinä vastaan, ja siksi mun liike väkisinkin pysähtyi, joten F jäi epäilemään putkella. Saatiiin "läksyksi" harjoitella takaaleikkauksia putkella, mikä vähän ketutti, koska kyllähän F ne osaa. Oli nyt vain olosuhteista kiinni, ettei onnistunut...
A:llakin vähän hidasteltiin, mutta saatiin kehuja hyvistä kontakteista. Loppurata meni ihan ok, mutta mun sijoittumisessa oli vähän ongelmaa. On niin vaikea miettiä rataantutustumisessa omaa liikkumista, kun koiran vauhdista ei koskaan tiedä. Jos vauhtia löytyy, jään pahasti jälkeen, mutta nyt meno ei taas ollut ihan vauhduikkaimmasta päästä, joten olin liian edellä, ja jouduin odottelemaan koiraa, mikä sitten vähän haittasi sujuvuutta. Lopussa myös takaaleikkaus meni vähän pieleen ajoituksen ja sijoituksen ollessa pielessä. Taas saatiin ohjeeksi opetella takaaleikkaus ennen kuin käytetään sitä radalla, mutta kyllähän F sen jo osaa.
Jäi siis sinänsä vähän huono fiilis, että lähes kaikki ohjeet mitä saatiin oli sellaisia asioita, jotka jo onnistuu, mutta nyt vain ei yhtään toimineet. Ei siis onnistuttu sellaisissa jutuissa, joiden jo pitäisi olla kunnossa. Se vähän harmittaa.
F ei esim. irronnut yhtään niin hyvin kuin yleensä, joka teki kaikesta vähän jähmeämpää kuin normaalisti. Vauhti myös hiipui loppua kohden. Ehkä siinä vaiheesa pitäisi aina jo lopettaa, koska ratatreeni alkaa olla aika tehotonta huonolla vireellä.
Lopuksi sain vähän vielä neuvoja tietynlaisen hyppytekniikan opettamiseen, että koira osaisi tiukoissa käännöksissä "heittää takapuolen" hypyn yli ja siten kääntyä menosuuntaan. Fisulta tämä luonnistui ihan hyvin, joten harjoittelulla varmasti tulisi olemaan ihan hyödyllinen juttu.
Ihan hyvä koulutus siis, mutta vähän harmillista, ettei meillä kaikki toiminut ihan yhtä hyvin kuin normaalisti, tuntui siksi ettei saatu koulutuksesta ihan kamalasti irti. Varmaan jotain tarttui kuitenkin mukaan tästäkin.
Nyt yritetään vain keskittyä niihin kepukoihin ja vauhdin ylläpitämiseen, muut on toistaiseksi toisarvoisia juttuja.
keskiviikko 20. tammikuuta 2010
Pika-agit
Eilen Maisan treenit oli peruttu, joten käytiin ensin hiihtelemässä ja ajettiin sitten Purinalle tekemään Fisun kanssa kymmenen minuutin keppi-keinutreeni. Otettiin kuudella kepillä, ensin 2 verkkopätkää, lopulta kokonaan ilman verkkoja. Hyvin sujui, mutta taas ollaan samassa vaiheessa kuin pari kk. sitten. 12:lla kepillä sama ei kuitenkaan suju... :/
Lauran kanssa tuli puheeksi, että tajuaisiko F kepit paremmin, jos sen tyylin saisi tehokkaammaksi=pää matalaksi. Eilen kun seurasin Fisun pujottelua kuudella, tyyli oli kuitenkin musta ihan hyvä. Joten paha sanoa. Täytyy vaan toivoa, että se hehkulamppu syttyy jossain vaiheessa - myös 12:lla kepukalla.
Keinulle otettiin hyviä toistoja, koira ylös, naks, keinu laskee, kolahtaakin ja palkka alhaalla. Tai palkka jo päässä ylhäällä, sitten lasku ja uusi palkka. Hyvin sujui, ei haittaa kolahdus eikä nopea lasku. Eiköhän tämä ala olla kohta jo hyvällä mallilla. :)
Kepit kun saataisiin vielä sujumaan, niin kaikki olisi tosi hyvin. No, siihen asti ei auta muu kuin treeni. ;)
Lauran kanssa tuli puheeksi, että tajuaisiko F kepit paremmin, jos sen tyylin saisi tehokkaammaksi=pää matalaksi. Eilen kun seurasin Fisun pujottelua kuudella, tyyli oli kuitenkin musta ihan hyvä. Joten paha sanoa. Täytyy vaan toivoa, että se hehkulamppu syttyy jossain vaiheessa - myös 12:lla kepukalla.
Keinulle otettiin hyviä toistoja, koira ylös, naks, keinu laskee, kolahtaakin ja palkka alhaalla. Tai palkka jo päässä ylhäällä, sitten lasku ja uusi palkka. Hyvin sujui, ei haittaa kolahdus eikä nopea lasku. Eiköhän tämä ala olla kohta jo hyvällä mallilla. :)
Kepit kun saataisiin vielä sujumaan, niin kaikki olisi tosi hyvin. No, siihen asti ei auta muu kuin treeni. ;)
maanantai 18. tammikuuta 2010
Treeniä!
Oltiin hirmuisen reippaita ja ahkeria Fisun kanssa viikonloppuna. :)
Perjantaina agilitya (oltiin tosi hyviä), su tokokurssia (oltiin tosi hyviä) ja vähän lisää agilitya (oltiin taas tosi hyviä). Lisäksi hiihtoa ja ulkoilua. =)
Treeneistä ehkä hieman tarkempaa selostusta paremmalla ajalla, mutta agilityssä saatiin tehtyä paljon keppejä (sujui jo aika kivasti vähillä verkkopätkillä) ja keinua (kolhataakin jo). Tokossa seurattiin hienosti ja otettiin mm. ruudun alkeita. Ensin F sai pari kertaa hakea lelun ruudusta, sitten kokeiltiin "näyttöruutua" eli kävin taputtelemassa maata ja palasin lähettämään koiran sinne. Toimi tämäkin, tosin F ei heti tajunnut mun "palkkasanasta", että nyt lentää leu, mutta hoksasi sen sitten nenänsä edessä. =) Ihan pätevä oli kuitenkin. F sai muutenkin kovasti kehuja kouluttajalta, oli hyvä motivaatio ja Fisua on helppo palkata. Samoin seuraus näytti kuulemma tosi hyvältä. Lämmittää mieltä. :)
Kaukoja otettiin melkein ekaa kertaa, en uskalla niitä itekseni tehdä kun ne on meille niin kamalan vaikeita = koira matelee aina mua kohti. Näitä siis vain ohjatusti ja hyvän suunnitelman kanssa. :/
Pe agitreeneissä tehtiin kunnon rataa, F oli sairaan pätevä, kepit (täysillä verkoilla) meni mahtavasti radan osana, kontaktit toimi ja vauhtia löytyi! Oli ilo reenailla. Tehtiin rata lopuksi vielä toiseen kertaan ja vauhtia oli silti ihan liikaakin! Ihanaa! :D
Perjantaina agilitya (oltiin tosi hyviä), su tokokurssia (oltiin tosi hyviä) ja vähän lisää agilitya (oltiin taas tosi hyviä). Lisäksi hiihtoa ja ulkoilua. =)
Treeneistä ehkä hieman tarkempaa selostusta paremmalla ajalla, mutta agilityssä saatiin tehtyä paljon keppejä (sujui jo aika kivasti vähillä verkkopätkillä) ja keinua (kolhataakin jo). Tokossa seurattiin hienosti ja otettiin mm. ruudun alkeita. Ensin F sai pari kertaa hakea lelun ruudusta, sitten kokeiltiin "näyttöruutua" eli kävin taputtelemassa maata ja palasin lähettämään koiran sinne. Toimi tämäkin, tosin F ei heti tajunnut mun "palkkasanasta", että nyt lentää leu, mutta hoksasi sen sitten nenänsä edessä. =) Ihan pätevä oli kuitenkin. F sai muutenkin kovasti kehuja kouluttajalta, oli hyvä motivaatio ja Fisua on helppo palkata. Samoin seuraus näytti kuulemma tosi hyvältä. Lämmittää mieltä. :)
Kaukoja otettiin melkein ekaa kertaa, en uskalla niitä itekseni tehdä kun ne on meille niin kamalan vaikeita = koira matelee aina mua kohti. Näitä siis vain ohjatusti ja hyvän suunnitelman kanssa. :/
Pe agitreeneissä tehtiin kunnon rataa, F oli sairaan pätevä, kepit (täysillä verkoilla) meni mahtavasti radan osana, kontaktit toimi ja vauhtia löytyi! Oli ilo reenailla. Tehtiin rata lopuksi vielä toiseen kertaan ja vauhtia oli silti ihan liikaakin! Ihanaa! :D
lauantai 16. tammikuuta 2010
torstai 14. tammikuuta 2010
Hiihtokausi avattu!
Käytiin eilen illalla tyttöjen kanssa järven jäällä hiihtelemässä. Olipa hauskaa!
keskiviikko 13. tammikuuta 2010
Agilityilemässä
Eilen päästiin Maisan treeneihin pitkän joulutauon jälkeen. Useammat treenit tässä välissä oli vielä peruttu pakkasen takia, joten taukoa tosiaan tuli pidettyä. Samoin Fisun kanssa, eipä sekään ole liitelemään päässyt sen enempää.
Eilen otin sitten molemmat tytöt mukaan. Vihdoin valmistuneet uudet sisätilat oli oikein toimivat, tytöt sai odotella lämpimässä vuoroaan. =)
Maisan treenit piti Janne Pukkila, tehtiin yksi rata. Rata oli ihan mukava, ei mitään älyttömiä pyörityksiä, vaan aika hyvin etenevä rata. Meillä parantamisen varaa oli jälleen tiukoissa käännöksissä ja hypyillä, joilla käännyttiin esim. 180 astetta toiseen suuntaan. En kerro koiralle tarpeeksi etukäteen, mihin matka jatkuu. Tulee kaarroksia ja huonoja linjoja seuraaville esteille. :/
Intoa Maisalla oli kuitenkin tosi mukavasti, selvästikin tauko oli tuonut tsemppiä vähän lisää. Ihan hyödyllinen rata siis ja saatiin taas hyvin hinkattua ohjauksia tietyissä kohdissa. Taas opittiin jotain, toivottavasti. :)
Maisan vuoron jälkeen toisen kentän ryhmä lopetti sopivasti treeninsä ja Fisulle jäi tilaa koko kentän verran. Rimatkin oli sopivasti matalaa mediä. Ja kyllä riitti taas intoa kun kakara pääsi häkistä odottelemasta. Aloitettiin ihan vauhtipätkillä, lyhyillä suorilla ja mentiin lujaa! Tehtiin myös A radalla kertaalleen muistutukseksi, hyvin piti kontaktit. Ei otettu mitään ihmeellisiä kuvioita, vaan ihan helppoja muutaman esteen sarjoja. Fisulla oli kivaa! :-)
Otettiin myös keinua, jonka annoin kolahtaa jo melkoisesti. Otin vaihdellen joko A) Fisun piti ensin nokkaista kerran ylhäällä, sitten palkka, sitten keinu laski tai B) F tuli ylös, naks, keinu laski ja palkka vasta maassa. Hyvin muisti tämänkin suorituksen ja olin tosi tyytyväinen, että voin jo laskea ihan kunnolla laudan alas, eikä kolahduskaan häirinnyt yhtään.
Lopuksi (ja miksi ihmeessä jätin ne taas viimeiseksi??) tehtiin keppejä. Ja voihan hitto. Jostain kummasta mulle tuli taas sellainen puoliksi tiedostamaton ajatus, että nyt pitäisi saada Fisu kisavalmiiksi, onhan se kohta "jo" 2 v, ja..... Siis mitä %*¤&/##$? Ja sitten mulle tulee kauhea tarve saada kepit "valmiiksi" ja oletan, että F osaa ne jo aika hyvin ja laitan pelkkiä muoviohjureita ja koira ei osaakaan yhtään ja turhautuu. Sitten pitää lisätä vielä verkkopätkiä länkien lisäksi ja lopulta kun saan koiran tekemään kepit loppuun saakka, niin vauhti on ihan olematon ja mun pitää vedättää koiraa koko matkan ja innostaa sitä edellä. Eikä. :( Tosi tyhmää.
No, ei voi muuta kuin ottaa paljon takapakkia ja seuraavalla kerralla koko verkot ja ennen kaikkia löytää vauhti ja itsenäinen suoritus, joka jo jossain vaiheessa oli.
Muuten oli ihan hyvät treenit Fisulla, mutta noi kepit tuntuu nyt meille olevan se heikoin lenkki ja nyt tuntuu ettei niitä saada koskaan kuntoon. No, ei ainakaan näin. :s Miksi täytyy olla niin tyhmä?
Eilen otin sitten molemmat tytöt mukaan. Vihdoin valmistuneet uudet sisätilat oli oikein toimivat, tytöt sai odotella lämpimässä vuoroaan. =)
Maisan treenit piti Janne Pukkila, tehtiin yksi rata. Rata oli ihan mukava, ei mitään älyttömiä pyörityksiä, vaan aika hyvin etenevä rata. Meillä parantamisen varaa oli jälleen tiukoissa käännöksissä ja hypyillä, joilla käännyttiin esim. 180 astetta toiseen suuntaan. En kerro koiralle tarpeeksi etukäteen, mihin matka jatkuu. Tulee kaarroksia ja huonoja linjoja seuraaville esteille. :/
Intoa Maisalla oli kuitenkin tosi mukavasti, selvästikin tauko oli tuonut tsemppiä vähän lisää. Ihan hyödyllinen rata siis ja saatiin taas hyvin hinkattua ohjauksia tietyissä kohdissa. Taas opittiin jotain, toivottavasti. :)
Maisan vuoron jälkeen toisen kentän ryhmä lopetti sopivasti treeninsä ja Fisulle jäi tilaa koko kentän verran. Rimatkin oli sopivasti matalaa mediä. Ja kyllä riitti taas intoa kun kakara pääsi häkistä odottelemasta. Aloitettiin ihan vauhtipätkillä, lyhyillä suorilla ja mentiin lujaa! Tehtiin myös A radalla kertaalleen muistutukseksi, hyvin piti kontaktit. Ei otettu mitään ihmeellisiä kuvioita, vaan ihan helppoja muutaman esteen sarjoja. Fisulla oli kivaa! :-)
Otettiin myös keinua, jonka annoin kolahtaa jo melkoisesti. Otin vaihdellen joko A) Fisun piti ensin nokkaista kerran ylhäällä, sitten palkka, sitten keinu laski tai B) F tuli ylös, naks, keinu laski ja palkka vasta maassa. Hyvin muisti tämänkin suorituksen ja olin tosi tyytyväinen, että voin jo laskea ihan kunnolla laudan alas, eikä kolahduskaan häirinnyt yhtään.
Lopuksi (ja miksi ihmeessä jätin ne taas viimeiseksi??) tehtiin keppejä. Ja voihan hitto. Jostain kummasta mulle tuli taas sellainen puoliksi tiedostamaton ajatus, että nyt pitäisi saada Fisu kisavalmiiksi, onhan se kohta "jo" 2 v, ja..... Siis mitä %*¤&/##$? Ja sitten mulle tulee kauhea tarve saada kepit "valmiiksi" ja oletan, että F osaa ne jo aika hyvin ja laitan pelkkiä muoviohjureita ja koira ei osaakaan yhtään ja turhautuu. Sitten pitää lisätä vielä verkkopätkiä länkien lisäksi ja lopulta kun saan koiran tekemään kepit loppuun saakka, niin vauhti on ihan olematon ja mun pitää vedättää koiraa koko matkan ja innostaa sitä edellä. Eikä. :( Tosi tyhmää.
No, ei voi muuta kuin ottaa paljon takapakkia ja seuraavalla kerralla koko verkot ja ennen kaikkia löytää vauhti ja itsenäinen suoritus, joka jo jossain vaiheessa oli.
Muuten oli ihan hyvät treenit Fisulla, mutta noi kepit tuntuu nyt meille olevan se heikoin lenkki ja nyt tuntuu ettei niitä saada koskaan kuntoon. No, ei ainakaan näin. :s Miksi täytyy olla niin tyhmä?
maanantai 4. tammikuuta 2010
Hei, me treenataan!
Jes, vihdoin saatiin jotain aikaiseksi. Tänään nimittäin vähän kotitokoiltiin Fisun kanssa. Otettiin ihan perusjuttuja, perusasentoa, vasemmalle kääntymistä, lyhyitä seuraamisia ja käännöksiä, sekä eteentuloja lyhyellä matkalla, paljon toistoja. Ja hei! Me ei enää pompata sivulla esim. vasemmalle paikallaan kääntyessä! Wau, ollaan siis jotain opittu... Eteentulotkin ihan ok, mutta jotenkin tää liike tuntuu tökkivän. Jos vaikka joltain siihen kysyttäisiin tässä näkemystä joku päivä. Mutta perusasento vaikuttaa musta tosi hyvältä. Peilin edessä ollaan tehty, yritän itse ola järkevässä asennossa, katsomatta koiraan ja osaa se silti.
Joten ehkä me vielä tsempataan tän itsekseen treenailun suhteen. Jos tämä vuosi olisi parempi....
Joten ehkä me vielä tsempataan tän itsekseen treenailun suhteen. Jos tämä vuosi olisi parempi....
lauantai 2. tammikuuta 2010
Pelottomana paukkeessa!
Meidän uudenvuodenaatto sujui tuhannesti odotettua paremmin. Olen ihan ihmeissäni vieläkin, miten hyvin Fisu pärjäsi paukkeessa.
Koirien aatto sujui seuraavaan malliin:
Päivällä koirat pääsi kunnon lenkille hyvissä ajoin ennen rakettiaikaa, sitten tehtiin vielä ennen kuutta puolisen tunnin lenkki metsässä. En enää uskaltanut Fisua päästää vapaaksi, vaikkei se mitään merkkejä panikoitumisesta osoittanutkaan. Pamaukset selvästi vähän häiritsi sitä, häntä oli alhaalla, mutta tarpeensa se teki ja haistelikin normaalisti, intoutui myös haukkumaan jotain metsän eläimiä, joten toimintakyky ei ainakaan hävinnyt.
Kotona laitettiin musiikki päälle ja verhot ikkunoiden eteen ja koirat sai seiskan aikoihin kunnon makkaranpiilotuksen koko taloon. Fisu ei välittänyt paukkeesta yhtään ja etsi namuja intona. Myöhemmin koirat järsi purulelujaan olohuoneessa, eikä F lähtenyt missään vaiheessa koko iltana piiloon minnekään. Illalla annoin Fisulle vielä annoksen luontaistuotekaupan rauhoittavaa ja puolenyön jälkeen koirat sai vielä uuden namupiilotuksen sekä purtavia.
Pahimmat pamaukset Fisu haukkui, mutta kokonaisuudessaan suoriutui illasta täysin yli kaikkien odotusten. F oli ihan kuin eri koira viimevuotiseen verrattuna. Ei tosiaankaan vietetty iltaa komerossa peläten, F ei vilkaissutkaan vaatehuoneeseen päin! :D Todella helpottavaa, että selvittiin näin hyvin, ja ilo huomata, että ennakkovalmisteluista oli apua.
Uudenvuodenpäivänä lenkillä paukkui vielä, mutta Fisua ei haitannut enää yhtään. Häntäkään ei laskenut alas.
Ihanaa, ihanaa! :-)
Koirien aatto sujui seuraavaan malliin:
Päivällä koirat pääsi kunnon lenkille hyvissä ajoin ennen rakettiaikaa, sitten tehtiin vielä ennen kuutta puolisen tunnin lenkki metsässä. En enää uskaltanut Fisua päästää vapaaksi, vaikkei se mitään merkkejä panikoitumisesta osoittanutkaan. Pamaukset selvästi vähän häiritsi sitä, häntä oli alhaalla, mutta tarpeensa se teki ja haistelikin normaalisti, intoutui myös haukkumaan jotain metsän eläimiä, joten toimintakyky ei ainakaan hävinnyt.
Kotona laitettiin musiikki päälle ja verhot ikkunoiden eteen ja koirat sai seiskan aikoihin kunnon makkaranpiilotuksen koko taloon. Fisu ei välittänyt paukkeesta yhtään ja etsi namuja intona. Myöhemmin koirat järsi purulelujaan olohuoneessa, eikä F lähtenyt missään vaiheessa koko iltana piiloon minnekään. Illalla annoin Fisulle vielä annoksen luontaistuotekaupan rauhoittavaa ja puolenyön jälkeen koirat sai vielä uuden namupiilotuksen sekä purtavia.
Pahimmat pamaukset Fisu haukkui, mutta kokonaisuudessaan suoriutui illasta täysin yli kaikkien odotusten. F oli ihan kuin eri koira viimevuotiseen verrattuna. Ei tosiaankaan vietetty iltaa komerossa peläten, F ei vilkaissutkaan vaatehuoneeseen päin! :D Todella helpottavaa, että selvittiin näin hyvin, ja ilo huomata, että ennakkovalmisteluista oli apua.
Uudenvuodenpäivänä lenkillä paukkui vielä, mutta Fisua ei haitannut enää yhtään. Häntäkään ei laskenut alas.
Ihanaa, ihanaa! :-)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
