Syyskuvia

Jotta blogin tekstipainotteisuus ei ihan täysin hallitsisi yleiskuvaa, täytyy jakaa muutama puhelimella napattu kuva tytöistä. Ekoissa sankarit poseeraavat lempipaikassaan metsässä ja toiset kaksi esittelee koirien lempipuuhaa sisällä, nukkumista. Fisun mudi-spesiaaliasento on "kädet kohti kattoa".

Hyvän mielen linkkivinkki

Tuli vastaan ihan mielettömän ihana ja hauskasti toteutettu blogi: http://maddieonthings.com/
Mieletöntä ideoimista sen suhteen, missä kaikkialla koira voi kuvissa poseerata. Ei kun ottamaan oppia! ;-)

Pygmit ja Brad Pitt

Olipas hauskat agitreenit tänään! :-D
Sini Lindroos tuli taas kouluttamaan meitä. Ensin Sini kertoi vähän teoriaa (ja näytti esimerkkejä oman koiransa kanssa) siitä, miten käyttää käsiään ohjauksessa. Paljon tuli hyviä vinkkejä aiheesta, ja treeni-ideoita esim. välistävetotreeniin, "serpentiiniin", takaakiertoihin ja poispäinkäännöksiin. Olennaisimpana oikeastaan se, että käden vaihtamisen tulisi tarkoittaa koiralle suunnan muutosta.

Varsinaisena treenipätkänä olikin sitten irtoamisrata. Radan päissä mutkaputket ja välissä neljän hypyn suora molemmista putken päistä eteenpäin (eli yhteensä kahdeksan hyppyä). Tehtiin ensin koko "ympyrä" normaalisti ja lähdettiin sitten ketjuttamaan takaperin putkeen irtoamista ensin yhden, sitten kahden jne. hypyn takaa. Fisu ja Maisa irtosivat lopulta toisesta päästä suoraa putkesta neljän hypyn kautta putkeen, kunhan lelu oli putkessa odottamassa ja näytetty koiralle. Tosi hyvin etenkin Maisalta, joka alkuun ei hakenut putkeen edes yhden hypyn takaa. Fisun ongelmana oli alkuun se, että se haki aina vastakkaiseen putken päähän mun edestä. Ihme juttu, ennen en ole tähän törmännyt. Pitääkin opettaa Fisulle, että sen tulisi hakea aina suoraan edessä olevaan putken päähän ellei toisin ohjeisteta. Lelu auttoi kuitenkin oikean pään hakemiseen. Lopuksi otin itse putkeen lähetystä ilman lelua, ja nyt F osasi jo hakea aina oikean pään.

Toisena treeninä olikin ennakoiva valssi, minkä kohdalla astuivat pygmit ja Brad kuvaan. ;-) Mielikuvan tasolla piti siis lyödä pygmi hypyn edestä kuoliaaksi ja muistaa samalla pitää rintamasuunta eteenpäin (riman suuntaisesti). Eli toisin sanoen tissit kohti Brad Pittiä, joka odotteli oven takana. Tämä mielikuvittelu toimi oikein tehokkaasti! :D Fisun kanssa pygmin hakkaaminen maan alle toimi ihan superhyvin. Se hyppäsi aina ja kääntyi tosi nätisti siivekettä hipoen. Vauhti sillä tosin aina hidastuu, joten sitä pitää alkaa treenata nopealla palkalla käännöksen jälkeen. Tämä tyyli ennakoivaan valssiin toimi niin hyvin Fisulle (myös suuremmalla etäisyydellä hyppyyn), että täytyy ehdottomasti alkaa käyttää sitä enemmänkin.

Maisa, joka yleensäkin on tosi huono hyppäämään vinoon, ponkaisi aina hirveää vauhtia hypyn suoraan eteenpäin. :/ Saatiin se ennakoimaan käännöstä vasta kun otettiin rima pois ja Sini palkkasi Maisaa siivekkeen sivusta. Pieni ja pitkäselkäinen ei vain halua hypätä vinoon riman yli. Tätä en sille oikein jaksaisi enää edes yrittää opettaa, mutta ehkä voidaan toistekin vielä kokeilla, josko pygmiharjoituksela saataisiin sitä vähäisen paremmaksi. Fisulla kuitenkin toimi hyvin, mikä oli kivaa! :)

Kokonaisuudessaan älyttömän antoisa ja hauska treenikerta - näitä lisää!

Lopuksi otin Fisun kanssa puomia lelupalkalla. Hyvin teki, eikä nyt näyttänyt muistavan viikonlopun kisojen kontaktivammailua. Oma halli on tietysti oma halli, mutta hyvä silti, että teki nyt normaalisti. Keinuun en jaksanut kajota tällä kertaa, säästetään myöhempään ja paremmalle ajalle....

Lampai

Eilen käytiin iltavisiitillä Somerolla. Lähdettiin yhdessä Johannan porukan kanssa, en kyllä olisi yksin jaksanut sinne lähteäkään pimeässä ajamaan. Meitä oli kolme aikuista, yksi vauva ja kolme mudia yhdessä autossa, joten kaikki tila tuli hyötykäyttöön! =) Lähtiessä vähän pohdittiin, että onko järkeä lähteä ajamaan yhteensä kolme tuntia, kun Somerolla ollaan ehkä tunti-pari, mutta oli se sen arvoista. Ja ajomatkatkin kului nopeasti jutellessa.

Oltiin ekaa kertaa sisällä maneesissa. Olikin  ihan huippua päästä valoisaan ja ennen kaikkea kuivaan sisätilaan paimentamaan, kun oltiin varauduttu olemaan taas ihan yltä päältä kurassa kotiinlähtiessä. Vähän mietimme etukäteen, että ovatko lampaat kovin erilaisessa mielentilassa sisällä kuin ulkolaitumella, missä niillä on kuitenkin tunne tilasta ja "pakomahdollisuudesta" tarpeen tullen. Lampaat vaikuttivat kuitenkin ihan tyytyväisiltä oloonsa, tai siis eivät tuntuneet sen stressatummilta kuin muulloinkaan paimentelussa.

Viime paimennuskerrasta Fisun kanssa ei ollut nyt niin pitkää aikaa, viimeksi taisimme käydä syyskuun puolella. Otettiin kaksi treeniä lampailla. Ekalla kerralla en tajunnut ottaa sauvaa mukaan, joten F pääsi usein kiertämään mun selän takaa lauman ympäri. Se kuitenkin lähti aina tosi liukkaasti lauman taa, kun lähetin sen pois mun luota. F oli melko rauhallinen, mutta teki kuitenkin hyvin hommia. Kuljetimme laumaa edestakaisin sisällä ja F tuli hyvin lauman takana. Toinen harjoitus samaan malliin, mutta nyt sauvan kanssa. Sauva auttoi tosi paljon ja Fisu luki sitä tosi hyvin. Sauvan avulla sain helposti estettyä Fisun yritykset tulla liikaa mun luo, mikä oli hyvä. Ei sitä kuitenkaan ahditanut olla lauman takana, vaan hyvin se siellä kulki lampaiden lähellä. Aina välillä se haukahti muutaman kerran, mutta tosi hiljainen se oli (toisin kuin muu mudiporukka! :-D).

Tuntui, että Fisu oli taas ihan tosi taitava! Aina välillä pysäytin Fisun lauman taa, menin lauman läpi sen luo ja lähetin sen kiertämään lauman taa. Se teki töitä hienosti ja lähti aina iloisena hommiin. Tuijan mukaan se pysyi tasapainopisteessä hyvin ja luki sauvaa ja mun ohjeistusta hyvin. Sauva ei kuitenkaan jännittänyt sitä millään lailla. Voi että kun oli taas kivaa! :) Fisulla on ihanan rauhallinen ote tähän hommaan. Se ei hötkyile tai riehu lampiaden kanssa, mutta se kuitenkin tekee töitä kun pyydän siltä jotain. Tuntuu, että se osaa joka kerta enemmän, vaikkei niin usein ollakaan päästy harjoittelemaan. Ihana paimen-Kisu! <3 p="p">
Hitsin hitsi, kun Somero ei ole lähempänä Helsinkiä! Olisi niiiin kiva jatkaa tätäkin harrastusta aktiivisemmin, mutta käytännön toteutus on niin hankalaa.... No, ei kai auta muu kuin pitää tämä sellaisena pari kertaa kesässä(/syksyssä) -harrastuksena, harmi kyllä. :(

Tässä kuva edelliskerralta Somerolla, kuvaajana Satu Valo.

Videoita ilmestyy joskus tulaveisuudessa kun saan itse pätkät käsiini.

Tähän on hyvä lopettaa.....

......tämän syksyn kisakausi. :-D
Oijoi, niin hirveä rata käytiin kisaamassa, että ehkä pitäisi kyllä ilmoittaa vielä johonkin nyt syksylle, ettei jäisi niin huono fiilis koko kisaamisesta. Mutta vähän jo ehdin ajatella, että tämä riittäisi tälle syksylle.
Niinhän se Fisu taas ahdistui kontakteista ja kiersi joka ikisen kontaktiesteen radalla. Koska edellistreeneissä keinu vähän pamahti, niin Fisun mielestä on täysin tarpeellista jättää myös A tekemättä ihan turvallisuussyistä. Right. Ei sitten menty toiselle radalle ollenkaan.

Jotenkin en vaan voi sille mitään, että mua hävettää häröillä radalla tollaista suoritusta. Sen kestän, että itse teen ihan typeriä ohjausmokia, koira voi lukea mun ohjausta ihan väärin, mutta se, että koira päättää, että ei tee jotain esteitä. Ja vaikka tiedän, että Fisu ei tee sitä tottelemattomuuttaan, vaan pelosta, niin silti ärsyttää. Se ei lamaannu häntäkoipienväliin pelokkaaksi, vaan se vaan kieltäytyy tekemästä sen näköisenä, että "en muuten tee, koska ei huvita". Vaikka tiedän paremmin, niin sen olemus antaa ymmärtää, että se ei tottele. Ja sekös ärsyttää.

Rata alkoi suoralla hyppy ja puomi. Hyppy osattiin (jes), mutta heti puomista juoksi Fiskars iloisesti ohi. No, meni sentään uudestaan, mutta kohta keinu ohitettiin yhtä mallikkaasti. Yritin viedä sen uudelleen, mutta koska se ei selvästi voinut kiivetä sille, niin annoin olla. Jatkettiin vielä pari estettä A:lle, jonka F myös kiersi. Jooh. Otettiin kontaktit ja juostin loppuun. En palkannut koiraa. Ehkä eka kerta koskaan kisoissa, mutta en palkannut. En tiedä. Eihän se koiran syy ole, että sitä pelottaa, mutta mun mielestä Fisu ei yrittänyt ja siksi en saanut itseäni palkkaamaan sitä. Vähän radan jälkeen leikittiin kuitenkin uudella lelulla hallissa ja F sai namusia, joten ehkä sille ei jäänyt ihan kamala olo tästä.

Ei auta muu kuin taas hinkata oman hallin tuttuja kontakteja, mutta mitä sekään auttaa, jos koira yhden keinun kolahduksen jälkeen päättää, ettei se voi vieraassa hallissa tehdä mitään kontaktiestettä. Pehmeä on pehmeä, minkä sille tekee?

No, jatketaan treenejä. Kisoja katsellaan varmaankin vasta ensi vuoden puolella.

Kolmet treenit

No mehän ollaan oltu ahkeria. Viime viikolla jäi ryhmävuoro väliin, joten käytiin hallilla Dean kanssa ottamassa pienet omat treenit. Oli jotenkin meidän osalta tosi epäonnistunut reissu, kumpikaan koirista ei irronnut, vaikka siihen yritin juurikin panostaa, ja oltiin kaikki vain turhautuneita. :D No, se siitä kerrasta.

Tämän viikon ryhmävuorolla oli aiheena niistot ja itse kokeilin saksalaisia vähän joka kohtaan. Kiva, kun sekin alkaa sujua molempien hauvojen kanssa. Kyllä ne kuviot siitä alkaa toimia, kun vain uskaltaa yrittää. Ohjausrepertuaari sen kun laajenee. Olen vihdoin pääsemässä sen yli, etten uskalla jättää koiria selän taa. Persjättökin varmasti vielä tulee yleistymään mun käytössä, kyllä. ;) Valssit on niin hirveitä, että melkein mikä vain kelpaa niiden välttämiseksi..

Treeneissä F meni vähän turhan reippaana keinulle ja tuntui vähän säikähtävän sitä. Otin sitten useamman toiston palkaten, jottei vklopun kisoissa olisi turhaa keinujännäämistä. Onneksi ei tuntunut pahemmin jäävän pelästys päälle. Maisa oli ihan super, sen kanssa kaikki sujui just niinkuin pitikin. Ihana pieni. <3 ett="ett" fisukin="fisukin" ihana="ihana" ja="ja" juoksua="juoksua" kin.="kin." odotellessa.....="odotellessa....." osasi="osasi" p="p" riitt="riitt" sill="sill" vauhtia="vauhtia" viel="viel">
Tänään perjantaina käytiin vielä tekemässä pieni aamutreeni ihan vain omaksi iloksi, ei mitään tavoitteita tai sen suurempaa suunnitelmaa. Leijeröitiin keppejä ja muutenkin touhuilin omiani koirien pujotellessa. Fisu kesti hyvin, kun palkka oli edessä, Maisan kanssa en uskalla kokeilla yhtä paljoa.
Kertailtiin Fisun kanssa vielä keinua nakkipalkalla: hyvin teki, eikä ollut keskiviikon jäljiltä mitään pelkoja. :)

Hyvillä mielin huomisiin kisoihin! :)
Tuskin tämän jälkeen syksyllä enää kisataankaan, jotenkin toi kylmyys ja märkyys ei enää innosta halleilla hengailuun sen enempää..