Kahdesti agiliitelemässä

Eilen oltiin Maisan treeneissä ja tänään käytiin päiväsellä kolmistaan tyttöjen kanssa hallila treenailemassa.

EIlen tehtiin taas tosi hyvä rata, jossa oli monta kehittävää kohtaa. Maisalla oli taas hirmusti intoa, käytin pitkästä aikaa lelua ja siitähän Maisa riemastui. Irtoamiset sujui nyt ihan loistavasti, lelun kanssa se tekee niin paljon innokkaammin ja siten myös irtoaa paljon, paljon paremmin. Yhdessäkin kohtaa helpotti, kun pystyin lähettämään Maisan aika kauas hypylle ja itse liikkumaan jo toiseen suuntaan.

Radan alussa oli heti toiselle hypylle pakkovalssi ja tätä otettiin muutamaan kertaan uudestaan. Ohjaan Maisan kiertämään hypyn turhan kaukaa, ennen kuin suoristan sen linjan hypylle. Sain siis seistä ihan paikallani siivekkeen takana ottamassa Maisaa vastaan ja käänsin jo paljon aiemmin kuin aiemmilla kerroilla. Nyt sain aika suoran linjan Maisalle, mikä säästää aikaakin.

Kepit oli radalla kahteen kertaan, ensin aika helpossa kulmassa ja sitten alle 90 asteen kulmassa vasemmalta sivulta. Ekan kerran Maisa meni toiseen väliin, kun käänsin itse liian aikaisin. Täytyy siis muistaa odottaa, että koira alkaa pujotella ennen kuin lähtee itse liikkumaan..

Hyvin Maisa kyllä nykyään hakee jo hyppyjä ja putkia, tuntuu että se tajuaa hirmu hienosti mihin sen aina haluan menevän. :)

Puomia otettiin vain erillisenä, pari kertaa M meinasi taas varastaa, joten pidin sitä muutaman kerran aika pitkään paikalla ennen kuin vapautin. Hyvin se tuntuu nykyään kuitenkin menevän alas asti, eikä enää himmaile loppupäässä.

Fisun kanssa käytiin jälleen nokkimassa ja tällä kertaa sujuikin paremmin. Joudun kuitenkin auttamaan sitä pysähtymään äänelä ja pienellä liikkeellä, jota se muistaa pysähtyä oikeassa kohtaa. Ei siis ainakaan vielä ole ollenkaan itsenäinen suoritus tämä. Mutta ehkä se pikkuhiljaa toistojen myötä alkaa tehtävän hahmottaa ilman apuja..

Tehtiin myös keinua. F sai mennä ihan päähän asti, pidin lautaa ylhäällä, päässä sen piti nokkaista pari kertaa, joista palkka ja sitten laskin keinun. Alhaalla vaadin myös pari nokkaisua ennen vapautusta. Hyvin onnistui tämä, eikä laudan laskeminen tuntunut haittaavan sitä yhtään. Vähän annoin jo keinun kolahtaakin maahan.

Rengasta otettiin myös yksittäisenä, nyt myös pari kertaa jo sivusta, eikä vain läpi kutsumalla. Alkaa Fisu tätäkin jo hahmottaa ihan hyvin, muutama väärä suoritus tosin tuli myös..

Tänään lähdettiin sitten taas hallille. Lenkin jälkeen otin koirat halliin sisään pyörimään ja katselin samalla rataa, mitä tehtäisiin. Esteet oli jo ihan hyvillä paikoilla, joten laskin vain rimat 25:een ja päätin tehdä niillä kuin ne oli.

Otin ensin Maisan suoritusvuoroon, F sai mennä lämpimään vessaan odottelemaan. Maisan kanssa otettiin lähinnä keppejä, keinua ja puomia. Kepeillä otin paljon sivuetäisyyttä ja edistin myös itse normaalia enemmän. Tehtiin vain kuudella kepillä, joten Maisa ei kyllästynyt, vaan teki hyvällä vauhdilla. Hyvin se malttoi pujotella, vaikka itse jäin taakse/menin sivusuunnassa kauemmas/edistin itse tms. Pitäisi vain muistaa radallakin irrota vähän enemmän, kun aina juoksen vain Maisan vierellä..

Puomi sujui hienosti, keinulla sain vähän muistutella, ettei siitä hypätä liian aikaisin alas.

Otin sitten Fiskarsin vuoroon, sille olin ensin laittanut kanaverkot 12:lle kepille. Aloitettiin kepeistä, nostatin sen virettä ensin lelun kanssa vähän paremmaksi. Keppejä ei oltu tehty aikoihin, mutta hienosti F muisti homman nimen. Tsemppasin sitä koko ajan äänellä, ja se suoritti hyvään vauhtiin ihan loppuun asti. Lähetin sitä vähän eri suunnista ja sivuilta kepeille, hyvin se haki sinne sisään koko ajan.

Sitten siirryttiin pieneen radanpätkään, jossa tuli sivusuunnassa irtoamista, takaaleikkauksia, takaakiertoja, välistävetoja, sylkkäreitä ym. Ei siis kaikkea kerralla, vaan pienissä pätkissä aina vähän eri juttuja. Takaaleikkauksin onnistui ihan mielettömän hyvin, olin ihan hämmästynyt niistä. Fisu myös irtosi jälleen aivan upeasti ja sen kanssa oli todella ilo treenata. Se oli myös paljon innostuneemman tuntuinen, kun vielä vähän aikaa sitten. Tuntuu, että se alkaa vähän syttyä tähän hommaan. :)

Se kävi oikeastaan jo tosi kuumana ja mm. piti aika paljon ääntä, hyppi mua vasten ja jopa hampaili. Normaalisti en ehkä ihan sellaista sallisi, mutta nyt en halua heti alkuun pilata sen intoa kieltämällä, joten vielä toistaiseksi se saa käyttäytyä ehkä vähän huonommin..

Nokittiin myös ja tehtiin keinua sekä rengasta yksittäisinä. Keinu sujuu hyvin, samoin rengas. Vähän ehkä harmittaa puomin alastulolla, kun tuntuu, ettei ola siinä edistytty paljoakaan ja F on niin kiinni mun avuissa. Haluaisin suorituksesta paljon paljon itsenäisemmän kuin että joudun itse olemaan sen vieressä ohjaamassa, mutta vielä F ei tunnu tajuavan edes pysähtymistä, jos en ole muistuttamassa... Ehkä tähänkin olisi hyvä saada joku avustaja näyttämään sille kosketusalustaa, jotta mun ei itse tarvitsisi olla niin mukana liikkeessä.

Mutta hirmuisen kivaa oli treenailla taas kunnolla. Ihmeen raskasta se on Fisun kanssa tehdä töitä, kun saa (täytyy) käyttää ääntä todella paljon, juoksennella sinne tänne, leikkiä, riehua ja pitää hauskaa.. =) Mutta hirmuisen kivaa!

Pientä tokoilua

Innostuin tänään ja eilen ottamaan tyttöjen kanssa pientä treeniä kotona iltasella. Maisan kanssa lähinnä temppuiltiin tanssitemppuja, mutta pennun kanssa otettiin mm. seuraamista, paikallaoloa ja eteentuloa.

Fisu tietää jo melkosen hyvin perusasennon paikan ja osaa siihen useimmiten tulla ilman apua. Seurauksessa se vain on jotenkin tosi innoton ja lähtee huonosti liikkeelle eikä meinaa pysyä mukana. Yritän sitä innostaa mukaan ja se vähän auttaakin. Olen myös yrittänyt kulkea oikeaan kaartaen, jotta F joutuu pakosti vähän ottamaan lisää vauhtia pysyäkseen mukana. En viitsisi myöskään opettaa sille liikoja apuja mukaan esim. namukättä heiluttamalla kun niihin jää niin helposti kiinni.. Ihan hyvin se kuitenkin tulee kun ensin yrittää saada siihen intoa ja liikkeen aikana äänellä kannustaa.

Paikallaolo sujuu hienosti, aika turha sitä on oikeastaan kotona harjoitellakaan. Lähinnä häiriötreeniä voisi alkaa siihen ottamaan.

Eteentuloja olen alkanut sille opettaa, vielä ihan täysin namukäden kanssa.
Sitten treenailtiin joitain temppuja vielä, mm. pyörimisiä eri suuntiin, jalkojen välissä/-stä kävelyä, takajaloilla seisomista, poispäin- & sylikäännöksiä ym.

Mielellään Fisu tekee, mutta tuntuu se vähän diesel-mallilta näissä vauhdin ja innon suhteen. Tai ehkä se on vain motivaatiosta kiinni... Tiedän kuitenkin, että siitä löytyy myös energiaa melkoisen suurestikin, täytyisi se vain saada kanavoitua aina oikeaan asiaan....

Näytelmissä

Tänään oltiin Turussa Fisun kanssa näyttelyssä. Masan jäi kotiin ja lähdettiin siis pennun kanssa kaksin reissuun. F voi taas vähän huonosti autossa, joten se ei ollut kovin pirteä ekä suostunut alkuun syömään namujakaan kun Turkuun päästiin. Ihan hyvissä voimissa se kuitenkin oli.

Fisua vähän jännitti tungos ja joka puolelta ahdistelevat koirat, mutta hyvin se pärjäsi väkijoukon keskellä. Kerran se vähän säikähti kun eräs ajokoira meinasi alkaa rajun leikin sen kanssa lupaa kysymättä. Fisukin taitaa ola koira, joka arvostaa omaa tilaansa.

Oltiin hyvissä ajoin paikalla ja kierreltiin kojuja ja kehiä katsomassa. Lopulta mentiin istuskelemaan oman kehämme laidalle ja Fisu tuntui olevan jo aika poikki siinä vaiheessa. Se kävi mun jalkoihin makoilemaan.

Vähän ajan päästä päästiin kehään. Juniorinarttuja ei ollut muita, joten oltiin kaksin kehässä. Mentiin ensin tuomarin, ruotsalaisen Ove Germundssonin, tutkittavaksi. Fisu meni iloisena tervehtimään tuomaria, joka taisi myös tykätä Fisusta ja kutsui tätä "lilla gumman". :)

F esiintyi hirmu hyvin, se taisi olla sopivan väsynyt, ettei jaksanut turhia temppuilla. Se seisoi oikein nätisti paikoillaan, eikä nokkinut maata, kuten olin pelännyt sen tekevän. Vielä pari päivää sitten se tarjosi koko ajan nenäkosketusta maahan kun yritin sitä seisottaa. :D

Fisu sai Erin, mistä olin tosi iloinen, Kuvittelin, että sen turkki ei olisi tuomarin mieleen, kun se on melko huonossa karvassa nyt ja näyttelyssäkin huomasin, että karvaa vielä tippuu. Mutta turkki olikin tuomarin mielestä erinomainen. No, mitäs minä tiedän...

F oli siis luokkansa paras, kun ei muita luokassa ollut. Paras narttu -kehässä F sijoittui neljästä koirasta neljänneksi, mutta eipä se enää haitanut. ERI oli jo tosi hieno juttu!

Fisu sai tosi kivan arvostelun:
"11 mån. tik som är något långsträckt. Feminint huvud med bra uttryck. Bra hals, mjuk överlinje. För lång i länder. Utm. ben o tassar. Välformat front, bröstkorg. Utm. vinklar, rörelser o päls."

Erittäin vapaasti suomennettuna siis:
11 kk vanha narttu, joka on jotenkin pitkäksi venynyt tms (!?). Naisellinen pää, hyvä ilme. Hyvä kaula, pehmeä ylälinja. Liian pitkä (jossakin, missä?). Erinomaiset jalat ja tassut. Hyvin muotoutunut eturintakehä. Erinomaiset kulmaukset, liikkeet ja turkki.

Oikein kiva arvostelu siis. Onhan F pitkä, se on ihan totta. Ihme kuitenkin, ettei tuomari rokottanut siitä enempää, kun kuitenkin oli sitä mieltä, että F on liian pitkä...

Kiva näyttelypäivä oli kuitenkin, voidaan lähteä taas toistekin. =)

Ja olihan sitä pakko käydä vähän kojuilla shoppaamassa. Ostin Maisalle uuden ihanan ohuen säädettävän nahkahihnan, tytöille uudet vilkkuvalot pantoihin (kätevät metsässä pimeällä kun koirat vapaina) ja herkkuja tytöille. Hyvä reissu siis.

Tiistain agilityt

Ti oltiin jälleen Maisan agitreeneissä, molemmat koirat mukana.
Meitä oli aika vähän (4) paikalla, joten ehdittiin tehdä kaksikin rataa. Fisun kanssa en harmillisesti ehtinyt tekemään paljoakaan. Voi hitsi kun haluaisin sille oman ryhmäpaikan. :(

Eka rata oli tosi kiva, jossa sai kokeilla vähän vaikempiakin ohjausjuttuja ja haastetta oli tarpeeksi. Kepeillä uskalsin kokeilla takaaleikkausta, vaikka kohta oli sellainen, jossa jouduin jämään aika pitkälle Maisan taa ja ottaa sen sitten kiinni. Hyvin Maisa kuitenkin pujotteli vaikka itse kierin sen takaa. Kokeiltiin kepeille myös sellaista kuviota, että jäinkin toiselle puolella keppejä ja niiden päässä käänsin Maisan poispäinkäännöksellä ja matka jatkuikin Maisan suntaan. Ihan hyvä oli harjoitella tällaistakin tapaa, ensin meinasin kuitenkin juosta Maisan yli...

Puomin kontaktit tehtin aika hienosti, nyt M menee jo aika kivasti alas asti hyvällä vauhdilla. Ja pysähtyy. Tosin kerran se vähän varasti jatkamalla matkaa ennen kuin oli saanut luvan. Keinulle M meni hirveällä vauhdilla, eikä selvästi tajunnut mikä este se oli, vaikka niille on eri käskyt puomin kanssa. Lentokeinuhan siitä tuli, joten tehtiin se sitten heti perään reippaasti uudelleen, eikä siitä jäänyt sen kummempaa ongelmaa, toivottavasti.

Loppupäässä tuli yhdelle hypylle twisti, minkä jälkeen pari takaakiertoa muurilla ja hypyllä. Twist toimi tähän paremmin kuin pakkovalssi, vaikka jouduin sen ottamaan toiseen kertaan ja lähettämään koiraa vähän enemmän hyppyä kiertämään, että ehdin pois sen tieltä. Kokeilin vielä siten, että lähetin Maisan kiertämään hyppyä ja tein persjätön hypyn tällä puolella, jolloin ehdin itse paremmin mukaan. Se taisi olla toimivin vaihtoehto.

Loppusuoralla Maisa olisi saanut irrota paremmin. Jouduin viemään sen aika pitkälle, kun radan lopussa oli hyppy vinosti, jonka jälkeen mutkaputki päädyssä. Maisa ei oikein suostunut irtoamaan hypyn jälkeen putkeen kun itse yritin jäädä hypyn toiselle puolelle. Tämmöisiä voisi siis harjoitella vähän enemmän.

Toinen rata oli lyhyehkö ja vauhdikas. Tässäkin tuli kepeille takaaleikkaus, mikä ei ekalla kerralla onnistunutkaan. En jättänyt Maisalle tarpeeksi tilaa, joten se alkoi värästä välistä. No, maltin kanssa tämäkin sujui ihan hienosti, taidan tarvita vain vähän kärsivällisyttä. Yhteen kohtaan tuli kahden hypyn väliin sylikäännös, mitä ei olla paljoa harrastettu. Hyvin se kuitenkin toimi, paremmin kuin jos olisin pyörinyt hyppyjen välissä tms..

Fisun kanssa käytiin välissä nokkimassa puomin irtonaisella alastulolla. Nyt oli pennun päästä unohtunut idea jälleen ihan kokonaan. Se yritti vain juosta läpi pysähtymättä, eikä ymmärtänyt muka yhtään mitä siltä halusin. No, hain hypyn siivekkeet alastulon reunoille ja ensin vähän ohjasin sen kädellä pysähtymään. Kyllä se siitä alkoi joten kuten sujua, mutta vähän heikosti tuntui menevän.

Käytiin lopuksi vielä ulkonakin nokkimassa, ja loppua kohden suoritus kyllä parani. On tässä kuitenkin vielä pitkä matka oikeaan kontaktisuoritukseen....

Fisun kanssa ehdin ottaa ihan lyhyen harjoituksen parilla hypyllä. Voi kun harmitti, sillä pennulla olisi todella ollut meno päällä! Se teki tosi vauhdikkaasti ja innoissaan, varmaan motivaatiota lisäsi, kun se oli joutunut lähinnä odottelemaan yksinään viimeiden 1,5 tuntia muiden suorittaessa..

Tehtiin ihan muutama harjoitus neljällä hypyllä, jotka oivat neliön muodossa. Muutama takaakierto niillä ja lopuksi lähetin sitä hypyiltä putkelle, joka oli vähän kauempana. F haki putkeen aivan mielettömän hyvin ja hirmuisella vauhdilla. Olin ihan hämmästynyt sen innosta. Pentu tuntui siis tykkäävän.

Toivottavasti ehditään ensi kerralla sen kanssa enemmän tai jos vaikka pästäisiin taas joskus keskenään hallille treenailemaan.

Treeniä

Tiistaina oltiin jälleen agitreeneissä.
Otin molemmat tytöt mukaan, mutta aika vähän ehdin pennun kanssa puuhailla. Maisa aloitti radalla, mikä oli tosi mukavan haastava. Siinä oli monia kohtia, joissa sai tarkkaan miettiä miten ohjaa. Kepeillemeno oli oikein hyvä harjoiteltavaksi. Niille mentiin oikealta 90 asteen kulmassa. Olisin varmasti suoristanut reitin helpoksi, mutta coachimme kielsi, jotenka kepeille mentiin suorinta tietä kohti ensämmäistä väliä. Ja hienostihan se onnistui, vaikken olisi uskonut. Piti vain muistaa odottaa, että koira ehti pujotella ensimmäisen välin, ennenkuin lähti itse ryntäämään eteenpäin.

Vaikea kohta oli myös sellainen, jossa suora putki oli samassa linjassa hypyn kanssa. Kun koira hyppäsi, se tuli helposti putken ohi, kun ohjaaja jo oli jatkanut matkaa suoraan eteenpäin. Putken jälkeen oli myös aika kimurantti kohta, jossa piti jättää yksi hyppy koiran ja itsensä väliin. Hyppyä ei siis koira saanut suorittaa. Ekala kerralla sanoin fiksuna "täällä" juuri kun hyppy oli mun ja Maisan välissä. No olisihan se ollut ihme, jos ei Maisa sitä olisi suorittanut... Hyvä minä.No, saatiin tämäkin toimimaan ja kuviosta tuli oikeastaan aika makee kun se onnistui.

Puomin kontaktit mentiin ehkä hieman hidastellen, mutta muuten ihan hyvin. opuksi M tuli pois ilman lupaa, joten otettiin ne vielä erikseen lopuksi. Maisalla oli intoa aivan tajuttomasti, vaikken uskaltanut ottaa sille edes lelua nyt valeraskauden alla.


Fisun kanssa vähän nokittiin ja tehtiin pientä suoraa pätkää. Nokkimiset sujuu hyvin, enää en pitänyt mitään merkkejä alastulon ympärillä, vaan pentu alkaa tajuta oikean kohdan jo itse. Tehtiin sitten "rataa", missä oli putket päissä ja 2 hyppyä välissä, kaikki melkein suorassa linjassa. Pidettiin vain pieni vauhtiharjoitus, kun tuntui, että F meinasi muuten vain madella. Hyvin se kuitenkin innostui helppoa rataa tekemään.

Myös rengasta otettiin yksittäisenä, minikorkuisena. Tehtiin sitä vielä läpi kutsumalla ja hyvin onnistui. Vielä ei kuitenkan suju, jos meinaan kutsua sen mukaan renkaan sivulta. Mun täytyy siis vielä olla toisella puolella kutsumassa se läpi.



Tänään, ke, oltiin taas pitkästä aikaa tokoilemassa kimppaporukan kanssa. Paikalla bc:t ja aussiet sekä mutiainen. Paikkana oli tällä kertaa Malminkartanon sirkuskenttä, jossa me ei oltu aiemmin treenattu. Aloitettiin taas paikallamakuulla. Tämän Fisu osaa jo erittäin hyvin, pystyin kulkemaan ihan reilun matkan päähän ja kiertämään sen sivuilla ym, välillä käyden palkkaamassa. F pysyi hienosti paikallaan, kunnes menin sen taa. Se käänsi päätä hirveästi nähdäkseen mut, mutta kun se ei riittänyt, se nousi istumaan. o, kävin palauttamassa sen ja otin uudestaan, nyt vähän lähempää. Nyt onnistui ja kävin heti palkkaamassa. Paikallaolo tuntuisi kyllä Fisulla olevan aika hyvin hallussa.

Seuraavaksi otettiin vähäisen seuraamista, mitä ei oltu aikoihin treenattu. Ja siltä se näyttikin... F ei oikein meinaa lähteä mukaan jos en sitä kädelä "vedä" mukaan liikkeelle. Täytyy siis vielä jonkun verran auttaa sitä kädellä ja saatiin vinkkinä myös, että seurattaisiin ympyrää oikealle, jolloin koira joutuu vähän "kirimään" pysyäkseen mukana vauhdissa. Mua neuvottin myös useammin palkkaamaan sitä liikkestä eikä perusasennosta, kun se tuntuu kuitenkin jo pysähtymisen osaavan. Jotta vauhti pysyisi parempana, voisi liikkeestä palkkaus auttaa.

Sitten otettiin toista kertaa ruudun alkeita. Menin ensin itse ruutuun lelun kanssa ja kutsuin Fisun sinne. Sitten leikittiin ja riehuttiin siellä yhdessä. Seuraavaksi otettiin niin, että kävin viemässä lelun ruutuun (avustaja piti tässäkin koiraa) ja innostin sitä kiinnostumaan lelusta, jonka jälkeen lähetin sen hakemaan lelun itse. Vauhti oli hyvä, mutta F haahuili ensin vähän sivulle ruudusta, kunnes löysi lelun. No, ensi kerralla vähän näkyvämpi lelu käyttöön.

Lopuksi otin Fisun kanssa vielä pieniä seuraamispätkiä, eteentulon alkeita ja muutaman vauhtiluoksetulon, joista hyvä leikkipalkka. Kiva oli taas treenailla, F ainakin näytti tykkäävän. :)

Loistovauva

Tänään sattui hauska tapaus. Täytyy varmaan kuitenkin ensin kertoa eräs toinen, ei-niin-hauska tapaus, mikä johti tämänpäiväiseen sattumukseen.
Nimittäin tässä muutama päivä sitten metsässä tuli hämärän aikaan koira ja 2 ihmistä vastaan. En viitsinyt ottaa koiria kiinni, vaan ajattelin, että kierretään vastaantulijat vähän kauempaa ja mennään nätisti ohi, niin kuin yleensäkin. Puhuin samalla puhelimessa, joten enehkä ollut niin vakuuttava ja selkeä käskyissä kuin normaalisti.

No, koirien ajatukset olivatkin vähän erilaiset. Molemmat alkoivat vähän pöhistä kun huomasivat muut edessäpäin. No, komensin niitä olemaan hiljaa ja jatkamaan matkaa. Fisu menikin suht hyvin, mutta Maisa syöksyi yhtäkkiä koiran luo haukkumaan ja taisi jopa hyökkiä sitä kohti. Fisu meni myös ihan villiksi Maisan reaktion jälkeen ja oli kohta haistelemassa koiraa. Pahoittelin ihmisille näiden käytöstä ja hätistin ne pois vastaantulijoiden luota. Olin aivan tajuttoman vihainen ja pidin kunnollisen kurinpalautuksen molemmille. En vieläkään tajua miten Maisa voi käyttäytyä noin. Ja samalla tietenkin suututtaa, että pentukin lähtee samantien lapasesta kun Maisa rupeaa sikailemaan...

Toisaalta Maisalla on taas valeraskaus alkamassa, joten varmasti hormoneilla oli vaikutusta asiaan. Ja huomaan kylä, että kun itse olen juuri esim. puhelimessa, koirat heti käyttävät tilannetta hyväkseen. "Kun mammakaan ei tsemppaa, voidaan mekin käyttäytyä huonosti!" Huoh!


No, sitten siihen hassuun tapaukseen.. Tuossa aiemmassa hässäkässä multa tipahti toinen lapanen metsään, enkä jaksanut sitä jäädä pimeässä etsimään. Tänään sitten mentiin samaa reittiä ja ajattelin vähän katsella jos lapasta näkyisi. Samoilla kohdilla, missä "kohtaaminen" sattui, Fisu lähti juoksentelemaan ympäriinsä taas hajuista innoissaan. Etsin lapasta niiltä paikkeilta, missä muistelin sen sunnilleen hävinneen.

Yhtäkkiä huomasin, että Fisulla oli jotain suussa vähän matkan päässä vielä kauempana polulta, kuin missä itse olin. Menin katsomaan ja siellähän se lapanen oli! :D
Pistettiin siis bileet pystyyn, kehuin pennun maasta taivaaseen ja ruvettiin leikkimään lapasella. Fisu innostui niin, että repi myös mun omat lapaset käsistäni ja leikki jatkui sis kolmen lapasen voimalla. Oli kyllä hauskaa, olin tosi ylpeä pennusta.

Taitaa sillä vähän jotain pk-ominaisuuksiakin olla ja vähän järkeäkin päässä! =)

Agilitya pitkästä aikaa

Eilen käytiin Fisun kanssa kaksin Purinalla treenailemassa pitkän tauon jalkeen. Maisaa en ottanut mukaan, kun sillä oli pari viikkoa sitten jokin pieni haava tms jalassa, niin en halunnut rasittaa sitä nyt turhaan kun jo ensi viikolla alkaa treenit kuitenkin. No, Fiskars pääsi sitten taas "hommiin".

Aloitettiin puomin alastulopätkällä nokkimisella. Hyvin pentu muisti homman, tosin aluksi piti vielä laittaa kosketusalusta, jotta se muisti pysähtyä. Muutaman toiston jälkeen otin kuitenkin senkin jo pois, kun Fisu ei sitä kuitenkaan edes koske. Hyvin toimi ilman merkkiäkin ja nyt F muisti oikean paikan jo todella hyvin. Muutaman nokkaisun jälkeen vapautin ja otettiin muutamia kertoja uudelleen. Enää en laittanut siivekkeitä puomin sivuille, vaan nyt laitoin vain pituuden merkki"tikut" kummallekin puolelle. Ehkä ensi kerralla niitäkään ei enää tarvita, kun F tuntuu paikan jo osaavan. Oikein hyvin sujui siis tämä. :)

Seuraavaksi tehtiin pientä "rataa" muutamilla hypyillä ja putkilla. Otettiin ihan vauhdikkaita lyhyitä suorituksia, eikä mitään erityisen haastavaa. Hyvin pentu muistaa homman nimen, mutta vauhti oli taas vähän heikko. Sain kuumentaa Fisua ihan kunnolla ja innostaa sitä tekemään. Hyvin se kuitenkin teki, varsinkin lelun kanssa siihen saa mukavasti potkua. Ei se kuitenkaan hirveän suurella innolla (vielä) tee.

Sitten harjoiteltiin takaaleikkauksia. Niissä on välillä ollut suuriakin ongelmia, mutta nyt Fiz oli kuin vanha tekijä! En käyttänyt namukippoa, enkä lelun heittämistä, vaan ihan vain ohjasin ja Wau: pentu leikkasi nätisti mun edestä ja kääntyikin vielä oikeaan suuntaan. Hienoa! Ehkä tauko oli vähän kypsyttänyt ajatuksia Fisherin päässä tai sitten tämä oli silkka vahinko. Mutta se toimi molemmin puolin ja useamman kerran. :o Hah, ehkä se oikeasti on vaan oppinut! :D

Lopuksi otettiin vielä keinua. Laitoin maksipöydän laskevan pään alle. Anoin pennun kiivetä päähän asti niin, että kainulauta pysyi paikallaan, sitten sen piti nokkaista pari kertaa ja laskin keinun. Enää sillä ei tunnu olevan mitään pelkoa keinulla, mitä joskus vielä oli. Hienosti sujui ja F nokki nätisti ja odotti vielä lupaa päästä pois kun keinu oli jo pöydällä. Ehkä pikkuhiljaa aletaan tehdä ilman pöytä. Siihen kyllä tarvitaan sitten avustaja..

Hyvät treenit siis, tauko oli selvästi tehnyt pennule hyvää. Täytyy vaan muistaa inostaa sitä enemmän rataa tehtäessä. Maisan jälkeen ei vain oikein muista tsempata koiraa, kun M motivoituu nin hyvin leluista ja tekemisestä, ettei se tarvitse sen enempää kannustusta. Mutta pentuhan on vielä ihan alussa ja tarvitsee selvästi kannustusta ja riehumista.

On kuitenkin hirmu hauska nähdä, miten se tykkää tekemisestä, hallillakin se meni koko ajan puomille odottamaan, että pääsisi taas nokkimaan. =) Ja kyllä se muutenkin innostuu treenaamisesta, tuntuu vain, että sen täytyy olla ihan 100% varma mitä siltä odotetaan, jotta se tekee täysillä. Ehkä munkin täytyy olla siis selkeämpi. Hauskat treenit oli kuitenkin ja tästä on hyvä jatkaa taas kun ensi viikolla päästään ohjattuihin treeneihin. (siis Maisan treeneihin, pennulla kun ei vielä ryhmäpaikkaa ole...)

09

Uusi vuosi ja uudet kujeet..
Mun täytyisi ainakin löytää vähän uusia kujeita jostain kun tuntuu, että kaikki treenimotivaatio on ollut kadoksissa jo jonkun aikaa. Samoin blogin päivitys on jäänyt aika vähälle, mutta mistäs sitä olisi kirjoittanut kun ei pahemmin olla mitään treenailtu... No, ehkä uusi vuosi antaa meille vähän uutta treenienergiaa.

Kaikennäköistä tässä on kuitenkin puuhailtu lomaillessa ja ennen lomaakin. Uuden vuoden aattona Fisu oli loppuillasta vähän peloissaan, se oli raukka mennyt vaatekomeroon ääniltä piiloon. En tiedä, miten kovasti se oli pelännyt, mutta täytyy sitten vuoden päästä varautua vähän paremmin.

Uuden vuoden päivänä tytöt lähtivät Lahteen tädille hoitoon, kun me suuntasimme Lontooseen kauppoja kiertämään ja sukuloimaan. :) Hyvin olivat tyttöset pärjänneet hoitopaikassa ja kilttejä olivat olleet. Kiva, kun ne ovat molemmat sen verran "helppoja", että ne uskaltaa jättää hoitoon ihan huoletta. Paikka oli niille tuttu, kuten ihmisetkin, joten senkin puolesta oli aika helppoa varmasti koirillekin..

Fisun turkki on aivan hirveässä kunnossa, se tiputtaa sitä parhaillaan pois ja näyttää jo aika pikkuiselta. Karvaa lähtee ihan mielettömästi. :o Ihan hauska, kun meillä on parin viikon päästä sen kanssa eka "oikea" näyttely (Turku). Kiva sitten jos pentu on ihan kalju. :| Karvasta tuskin ainakaan saa kehuja, jos ei se ehdi siihen mennessä kasvattaa uutta giguraa.. Mutta ihan kiva kuitenkin mennä näytille, onhan se ihan hauskaa silloin tälöin.

Toivottavasti kesällä saataisiin ryhmäpaikka Fisullekin, agilityssä siis. Itsekseen treenailu on aina vähän sellaista epämääräistä. Mutta ihan hyvin se on kuitenkin oppinut vaikkei missään varsinaisessa opetuksessa olla käytykään. Hyvällä alula sen agilityura on. Se on nyt 10kk vanha jo, ehkä voisin jossain vaiheessa käyttää sen ev. mittauksessa niin tietäisi vähän missä mennään. Ollaanko ihan rajatapaus vai ei..

Hyvää uutta vuotta!