Viime aikojen kuulumisia

Johan on ollut blogihiljaisuutta. Meille ei kuulu mitään ihmeempiä, ei olla kisattu tai käyty missään, agitreenailtu sentään silloin tällöin. Suurempia suunnitelmia ei jatkollekaan ole, tuntuu, että aktiivitreenaamisen ja -kisaamisen sijaan ihan tavallinen arki miellyttää nyt eniten.

Alkusyksystä lauma sai pariksi viikoksi vahvistusta Fisun sukulaisesta, Misty-mudista. Maisa viettikin ne viikot äitini hoteissa, se kun ei oikein siedä muita nelijalkaisia omalla alueellaan... Olikin mukavat kaksi viikkoa, mutiaisilla oli kamalasti iloa toisistaan ja oli hauskaa, kun talossa oli kerrankin oikein läheisyydestä nauttiva sylikoira. Misty on ihan kamalan söpö! ♥

Täti ja sen siskontytär :)

Treenaamisesta voisi kai sanailla muutaman lauseen verran. Viime aikoina oma treenimotivaationi on ollut aika hakusessa. Itselleni kisaaminen on aina ollut mieluisa osa tätä harrastusta ja nyt kun kisatavoitteet on pitänyt laittaa jäähylle, on muukin innostus vähentynyt. Olen myös miettinyt paljon, onko Fisusta edes kivaa treenata. Kun pakkaan reppua treenejä varten, se siirtyy johonkin makoilemaan, eikä osoita minkäänlaisia innostumisen merkkejä. Kyllä se toki treeneissä on iloinen ja innokaskin, mutta jotenkin se tuntuu olevan enemmän mun miellyttämiseksi kuin koiran omasta ilosta.

Maisa taas tykkäisi kovasti treenaamisesta, ja toki sen kanssa on hauskaa tehdäkin. Mutta vanhenee sekin ja rimoja ei viitsi pitää turhan korkealla, eikä tietysti kisaaminen ole ollut kalenterissa enää vuosiin. Mutta toki treenaaminen treenaamisen ilosta on kivaa. Syksyn vikoissa ulkotreeneissä huomasin, että Maisa vältteli putkia hyvin paljon. Luulisin, että sillä alkaa hämäränäkö heikentyä ja siksi pimeät putket saavat sen varomaan. No, eipä sillä väliä. Parempi kai niin, kuin että ryntäilisi "sokeana"  putkien seiniä päin...


Terveysasioista lisää myöhemmin.

♥

Hyvää agitreeniä + vauvatreeniä

Viime viikolla käytiin pariin otteeseen hallilla nollaamassa turhautunutta päätä. Tiistain treeneissä Fisu ilahdutti olemalla vähän enemmän oma itsensä ja tekemällä ihan suht innokkaasti työtä. Jätettiin treeni yhteen onnistuneeseen pätkään, kun oli vielä hyvä mieli. :) Maisa innokkaana pikkukoirana sai tehdä vähän enemmän, sen tsempin loppumista ei onneksi tartte pelätä- ;-)

Torstaina kävin vielä ottamassa pienen aamupäivätreenin kontaktien ja keppikulmien parissa. F sai tehdä puomia namualustalla (on muutes auttanut heti vauhdin ja itsenäisyyden suhteen) ja kertailla keinua. Jostain syystä se on taas vähän jännittänyt keinua, mutta nyt teki ihan hyvin. Eilen maanantaina käytiin kasvattaja-Johannan luona tapaamassa Ruuti-mammaa ja Riesa-siskoa pitkästä aikaa. Koirat sai metelöidä ja leikkiä, Fisu oli taas oma jalaton itsensä ;) Henri-vauva olisi ollut kovin kiinnostunut Maisasta, joka oli sille ihan uudenlainen otus mudien jälkeen, mutta Maisa ei valitettavasti siedä lapsia yhtään. :( Jouduttiin eristämään nämä kaksi pientä toisistaan kaikkien parhaaksi. Fisu taasen osoittautui ihan loistavaksi vauvojen kaveriksi. Se tykkäsi Henristä kovasti, haisteli poikaa häntä heiluen, eikä katsonut ollenkaan pahalla kun pienimies tökki Fisua leluillaan tai konttasi edestakaisin. Fisu on kyllä ilahduttavan helppo otus.

Agii + sukulaisii

Eilen oli meille suuri päivä: Fisu sai ekaa kertaa treenata agilitya jalka ilman pakettia! Ja jalkahan näyttää kestävän! SUPER!! :-D

Fisu teki muutaman pienen pätkän Maisan jälkeen ja kyllä olikin intoa! Fisu oli niin hyvä ja taitava ja innokas, että olisin voinut nauraa riemusta koko radan ajan. Kyllä oli hauskaa! Ehkä me vielä päästään ihan teenaamisen makuun. ;) Aloitetaan nyt pikkuhiljaa vähän kerrallaan tehdä enemmän, ja seuraillaan, että jalka pysyy oireettomana. Sanoinkuvaamattoman ihanaa silti!

Maisakin teki innokkaan radan useampaan otteeseen, taisteltiin mm. kepeille umpikulmaa takaaleikaten, minkä M olisi niin mielellään oikaissut... Kokeitiin alun kieputuksessa myös useampia eri tekniikoita, Maisa on niin helppo kun sen kanssa voi tehdä vaikka miljuuna toistoa, eikä vauhti tai into lopahda kesken. Varsinkaan kun palkkana on iiihana "Kana-kana"-vinkulelu :D

Fisu kertaili myös tokoa ja samat murheenkryynit vain junnaa paikallaan. Luoksetulo suoraan sivulle on niiin vaikea. Aina tarttee avun, muuten ei vaan onnistu. :/ Toinen, mikä nykyään on vähän heikommalla mallilla, on hyppy. Se on alkanut lelupalkan jälkeen ennakoimaan niin pahasti, että meinaa jäädä odottelemaan lelun lentämistä. Hitsi. Saatiin ihan hyviä toistoja kuitenkin. Vaadin hypyn ennen kuin lelu liikkui mihinkään. Ehkä jatkossa otetaan vaan namupalkalla. Viimeksi lähetin kosketusalustalle ja se toimi ihan hyvin.

Eilen Fisu taas unohti totaalisesti, miten mennäään maahan... :o Otettiin alkuun liikkeestä seis, mikä toimi hienosti(!), ja vähän myöhemmin (välissä tehtiin muuta) liikkeestä maahan olikin niiin vaikea! Ei vaan mennyt maahan, ei millään. Kunnon käsiapu siis mukaan, jotta saatiin koira makuulle ollenkaan. Ihmeongelmointia.. Lopuksi kunnon vääntämisen jälkeen toimi taas, siitä superpalkka.

Muuten toimi aika kivasti, etenkin seuraus oli tehokasta. Vas. käännöksiin saisi tulla vähän vielä lisää takapään käyttöä, sitä pitäisi vahvistaa jälleen. Ihan hyvö se on, kunpa vain itse aktivoituisin treenaamaan...

Tänään treffattiin pitkästä aikaa Fisun rakkaat Ruuti-äiti ja Riesa-sisko. Käytiin tutustumassa Johannan uuden kodin ulkoilumaastoihin, jotka osoittautuivat oikein hyviksi. Peltoa, metsää, lääniä. Voi, kateus. :)

Fisu oli taas oma maan matonen -itsensä. Koirat pääsi vetämään kunnon rallit pelloilla, hauskaa! Fisukaan ei ole montaa kertaa vielä päässyt kunnolla juoksemaan, mutta nyt vihdoin tuli tilaisuus. Ja kyllä se nauttikin! <3

Fisu johti letkaa ;-)






Kisuli <3

Sukukuvia

Tässä kuvia parin viikon takaa Pilkkopimeiden pentuetreffeiltä.

Pisu <3



Koko porukka


Nala, Riimi, Leevi, Maisa, Fisu, Pete, Riesa, Ruuti, Savu ja Piki



kuvat (c) Johanna Paananen

Pentuerehvit

Sunnuntaina suunnattiin Paraisille Fisun Nala-siskon mökille. Paikalle pääsi koko pentue lukuunottamatta Otto-veljeä sekä melkein-Pilkkopimeä Savu ja muutaman "vääränrotuinen". Hyvänkokoinen porukka siis! Maisakin pääsi mukaan hoitamaan järjestyksenvalvojan virkaansa.

Päivä oli mukava, siihen kuului mm. syömistä, yleistä riehumista, kuulumisten vaihtamista, yhteiskuvia, verijälkeä ja vähän kahlaamistakin. Kotiinviemisinä olikin sitten pari väsynyttä koiraa. (Okei, ehkä yksi vähän väsynyt ihminenkin..) Voisi sunnuntain huonomminkin viettää!

Kaikki koirat ajoivat verijälkensä alusta loppuun, toiset harhaili matkalla vähän enemmän, toiset vähemmän. ;) Fisu taisi kuulua ensimmäiseen joukkoon, Maisa jäälkimmäiseen. Maisa reippaana vielä merkkasi "kaatonsa" palkan jälkeen - tää oli sitten mun verijälki!

Hauskaa oli, toivottavasti saadaan pari kuvaakin esille jossain vaiheessa. =)

Treffikuvia

Eilen treffattiin yhdeksän mudin ja kolmen muunrotuisen kokoonpanolla Tuusulassa. Koirilla oli superhauskaa! Paikalla oli tuttuja mm. Ruuti-mamma, Riesa-sisko, Luja-mies, Rimma, Ronda, Paavo ja pari uutta tuttavuutta.
Kuvat (c) Sari Siitonen







Tehtävä: bongaa Fisu ja Maisa (okei, M on ehkä vähän helpompi tunnistaa...) ;-)

Sukua + pieni hyppytreeni

Eilen käytiin taas lenkkeilemässä Fisun mamman ja syssan kanssa. :) F oli vähän omisa oloissaan suurimman osan lenkistä, sen mielestä muiden leikit oli tällä kertaa liian rajuja. :/ Fiskars tuli vähän väliä pyytämään mua leikkimään kavereiden sijaan. :D

Kuvia:

Perhepotretti, äiti & tyttäret


Ruuti, Maisa, Riesa



Ruuti-mamma :)


Loppulenkistä Fisulle tuli nälkä, joten se etsi hangesta itselleen omenan :D



Sekä kuvia parin vikon takaisien hakutreenien loppulenkiltä:







Tänään jatkettiin taas pihassa harjoituksia aiheesta "hyppää jokin esine suussa". Vaihdettiin esine patukasta vähän painavampaan leluun ja hienosti sujui. F tarjosi jo itse hyppyä ja välillä ehti livahtaa lelunsa kanssa hyppäämään meidän esteen yli ennen kuin ehdin antaa edes lupaa. Kivaa! =)

Mudilenkillä

Tänään käytiin Rimma-mudin kanssa lenkkeilemässä Tuomarinkartanon maastossa. Fisu ja Rimma tulee tosi kivasti toimeen keskenään, mikä on oikein kiva. Tytöillä näytti olevan hauskaa ja Rimma näytti Fisulle mallia, miten tosimutiaiset toimii mutaojissa. ;) Toivotaan, ettei F rupea matkimaan esimerkkiä kuitenkaan...

Maisan jätin kotiin toisia häiritsemästä. Se kun tuppaa olemaan hieman liian äänekäs ja pyrkii kovasti rajoittamaan "nuorison" leikkejä. Lieneekö sitten paimennusvietti vai pelkkä vanhemman oikeus pitää muita kurissa, mutta ärsyttävää räkytys joka tapauksessa on.

Päivän kuvasatoa:

Tokoilua, hölkkää ja synttäreitä :)

Lauantaina oltiin jälleen treenailemassa tottista kimppaporukan kanssa. Tällä kertaa väkeä olikin tavallista enemmän, mikä oli ihan hyvä. Lisähäiriöt ei koskaan ole pahitteeksi. Olisiko meitä olut yhteensä n. 10 koirakkoa, eli aika hyvä määrä. Aloitettiin luoksepäästävyydellä, Tiia toimi kaikille "tuomarina". Tässä ei Fisulla ongelmaa, se ei paljon kiinnittänyt huomiota Tiiaan vaikka tämä koskikin sitä, vaan F oli hienosti paikallaan ja taisi vain tuijotella mua namin toivossa.

Seuraavaksi otettiin paikallamakuu. Fisu jäi hyvin paikalle, mutta vieressä oleva espanjanvesikoira (?) haukkui lähes koko ajan, mikä taisi Fisua vähän häiritä. Fisu sitten nousi pariin kenrtaan istumaan, ei kuitenkaan liikkunut paikaltaan. Murahdin sille vähän ja kävin käskemässä sen uudelleen makaamaan.Muutaman kerran se taisi nousta ylös, mutta lopuksi pysyi hyvin maassa. Kävin aina välillä palkkaamassa, yhteensä makoilua tuli ehkä n. minuutti-kaksi.

Seuraavaksi muut ottivat kisanomaisia seurauskuvioita vuorotellen, mutta me ei vielä niihin osallistuttu, joten puuhailtiin omia juttuja. On kiva huomata, että Fisukin on oikeastaan alusta asti tajunnut, että kun tehdää jotain niin silloin ei sosialisoida muiden kanssa. Se unohtaakin aika tehokkaasti kaiken ympärillä olevan ja keskittyy treeniin kun jotain tehdään.

Seurailtiin aika paljon ja otettiin "kaukkareita" taas ihan lähietäisyydellä sekä eteentuloa myös harjoiteltiin. Seuraaminen on alkanut sujua aika kivasti. Luulisin, että se on aika hyvässä kohdassa, ei tosin ihan kamalan tiiviisti mussa kiinni tms., mutta ihan hyvällä mallilla. Palkkaan melkein aina liikkeestä, enkä usein vaadi istumista, jotta pääseen vahvistamaan juuri hyvää liikettä. Sivulletulossa annan edelleen pienen käsimerkin, mutta hyvin F tuntuu senkin jo tajunneen. Asento on myös aika hyvä. Vielä ei pahemmin olla käännöksiä tehty seurauksissa, niitä pitäisikin varmaan alkaa treenaamaan.

"Kaukokäskyissä" maahanmenossa ei ole ongelmaa, mutta maasta istuminen vähän tökkii, vaikka käsimerkki on mukana. Seisominen on myös vielä ihan vaiheessa. Eteentulo on kai ihan hyvä, siinäkin tosin kädellä ohjaan vielä ihan täysin. Mutta asento tuntuu aika hyvältä.

Fisu on nyt alkanut olla ihan erilailla innostunut tokoillessakin kuin aiemmin. Ehkä sitten itse osaan vain nykyään paremmin pitää sen virettä yllä. Nyt trenattiin suurimmaksi osaksi vielä ihan namujen kanssa, mutta välillä aina vapautin Fisun lelulle. Se tuntui olevan aika intona kun tiesi, että lelu oli odottamassa ja kohta pääsisi sen luo syöksymään. Välillä se olikin sitten vähän liikaa mielessä...

Hyvät treenit kuitenkin oi, selvästi tohon paikallaoloon tarvitaan häiriötreeniä, sitä on aika turha enempää kotioloissa jauhaa...


Tänään olikin sitten Fiskarsilla juhlapäivä! Mudineiti täytti vuoden!! Ekat synttärit siis ja kiva päivä sillä taisi ollakin. Käytiin tänään päivällä Mustissa & Mirrissä ihastelemassa hyviä tuoksuja ja valitsemassa Fisulle synttärilahjan. F tykästyi vihreään karvaörkkiin joka vinkui myös. Iltapalaksi napattiin vielä naudan nilkka mukaan, mikä kiinnosti Fisua kovasti jo kaupassa. Eikä se suinkaan ollut ainoa asia, mistä F oli siellä kiinnostunut. Se olisi niiin mielellään halunnut maistella kaikkia keksejä ja herkkuja, mitkä sen nenään tuoksui kaupassa. "Kauppias" itse (ruskea labbis) tuli myös Fisua tervehtimään kassan takaa.

Myyjät nauroivat Fisulle kun tämä oli niin täpinöissään hyvistä tuoksuista ja tavasta miten F meni myös muita asiakkaita innolla tervehtimään. Se meni yhtäkin tätiä iloisena moikkaamaan ja nappasi sitte kiinni tämän kädessä olleesta purutikusta. Ei yhtään röyhkeä tapaus. :D

No, kotona sitten päästiin oman tuliterän lelun kimppuun. =)

Fisu ja uusi kaveri






Onnea Fiskars 1vee!!


Tänään käytiin vielä illalla hölkkäilemässä aika kunnon lenkki. Nyt kulki juoksu tosi hyvin (mulla siis, Fisulla kun kulkee aina ;) ) ja oli oikein hyvä olo juosta. Fisu tuntuu myös tykkäävän eikä vauhti ole sille paljoa kovempi kuin normikävelykään. :P Kiva harrastus tämäkin kuitenkin..

Eilen Terhi, Muru (Fisun melkeinsisko), Sulo (Fisun isosetä?) ja Hiski (F:n isoisä, 14v.) tulivat ex-tempore -vierailulle ja käytiin sitten kunnon lenkki neljän mutiaisen ja yhden heelerin voimin. Samalla törmättiin vielä Maisan Fanny-siskoon eli olikin hauska päivä koirille, paljon kavereita.

3/4-siskokset



Kaivoin vielä pari kuukauden takaista kuvaa kun oltiin Ruutin ja Riesan (F:n mamma ja sysse) kanssa lenkillä. Silloin pennuilla siis 11kk-päivä:

Rasmusta ja Ruutia tapaamassa

Tänään lähdettiin taas Tiialle treffaamaan bc-Ruutia ja tolleri-Rasmusta (+norwich-Viliä). Lähdettiin kunnon lenkille neljän koiran kera. Pysähdyttiin välillä heittämään palloa nurtsikentälle ja välillä otettiin kuvia koirista. Pidettiin myös pienet tokotreenit koulun hiekkakentällä. Penuilla oli taas hirmu hauskaa ja vauhtia riitti! Maisa osallistui myös riehumiseen poliisin roolissa ja komensi muita minkä kerkesi.

Koululla käytiin myös jännällä ritiläsillalla, mikä oli aika korkealla. Tyttöjä vähän jännitti ja aluksi molemmat kävelivät ihan matalina. Fisu oli vähän enemmän peloissaan, eikä suostunut ensin edes syömään namuja kun niin jännitti. Oltiin hetki siinä paikoillaan, silittelin pentua ja sitten se uskalsi jo syödäkin. Ihan hyvää harjoitusta Fisullekin olla vähän erikoisemmilla alustoilla.

Hiekkakentällä otettiin tosiaan vähän tokojuttuja. Fisun sivulletuloa alettiin harjoitella vähän eri tavalla, koska nyt asento onkin aika huono, koska olen yrittänyt saada Fisun lähelle jalkaa siten että käännän sen päätä ulospäin. Onhan se toiminutkin, mutta Fisun asento on jotenkin jännä eikä se ole kovin hyvä, että sen pää on väärään suuntaan kallellaan.

Kamalan vaikeaa yrittää itse tehdä erilailla, mutta ehkä se alkaa sujumaan. Tähän pitää kiinnittää huomiota. Sitä vain jää itse tosi helposti kiinni samoihin liikkeisiin mitä tekee (väärinkin) ja niitä on hankala muuttaa. Sain myös Tiialta vinkkejä, miten pääsen seuraamista harjoittelemaan muutenkin kuin "imuttamalla".
Maisan kanssa otettiin pienet tanssitreenit ja treenailtiin temppuja.

Koirat on vieläkin ihan poikki, vaikka kotiin tultiin vajaa 3h sitten. :)

Kiitos jälleen Tiialle kuvista!











(Kuvat: Tiia Hämäläinen)

Leikkikuvia

Tässä pari kuvaa vielä eilisestä. Mukana Maisa, Fisu, Rasmus & Ruuti.
Kuvaajana Tiia Hämäläinen. Lisää mahtavia kuvia löytyy edellisen tekstin linkistä.