Kahdet agilityt

Tällä viikolla ollaan taas jo pariin otteeseen käyty Purinalla treenailemassa.

Maanantaina lähdettiin Fisun kanssa hallille pitämään pienet pentutreenit, Rasseli liittyi myös seuraan.

Tehtiin Fiskarsin kanssa lähinnä vauhtiharjoituksia; laitettiin rata, jossa oli 2 hyppyä peräkkäin, päässä mutkaputki ja takaisinpäin toiset 2 hyppyä. Aloitettiin hyppy, putki, hyppy -sarjalla ja pikkuhiljaa edettiin tekemään koko homma. Yritin saada Fisua innostettua parempaan vireeseen, mutta välillä siitä vähän kärsi keskittyneisyys... Kun tehtiin vauhdilla, pentu saattoikin välillä tulla vain mun perässä hyppyjen ohi.

Saatiin kuitenkin myös paljon hyviä onnistumisia. Välillä veinkin pennun vastakkaiseen putkensuuhun, valssaten tai takaaleikkaamalla, mitkä molemmat sujuivat hyvin. Samalla treenattiin myös lähdössä paikallaoloa, mikä on edelleen Fisun ihan bravuuri"temppu". Se ei hievahdakaan ennen kuin saa luvan. Mutta nykyään se jopa tajuaa myös lähteä liikkeelle käskyn saatuaan, toisin kuin aiemmin.. ;)

Välillä otettiin taas keinua maksipöydän kanssa. Yksi liukastuminen taas tapahtui, mutta ihan reippaana pentu aina keinua kiipesi, ihan ylös asti. Välillä se oli jo lähdössä itse keinulle vaikkei vielä ollut käskyä saanutkaan. Se ei kuitenkaan vielä niin varman oloisesti suorita, että vaikeutettaisiin hommaa, vaan vielä toistaiseksi mennään tällä tyylillä.

Otettiin vielä parit välistävedot sekä poispäinkäännökset, mitkä sujuivat hienosti. Vauhtiakin riitti välistävedoissa tosi hyvin, ilmeisesti parilla esteellä mielenkiinto sujuu paremmin. Myös pussia treenattiin muutaman toiston verran, Krista piti kangasta vähän ylhäällä. Tässä ei mitään ongelmaa, pentu viiletti pussin läpi vauhdilla kuin vanha tekijä!

Fisulle kyllä on lelupalkka selvästi tosi mieluisa. Se taitselee ja repii innoissaan, ottaa vauhtia ja hyppää lelu suussa mua vasten äristen ja muristen. Hauska koira. Nykyään se ei myöskään lähde lelun kanssa omille teilleen, vaan tulee nimenomaan mun kanssa leikkimään, eikä yksin. Voin siis päästää lelusta irti tai heittää sitä palkaksi pelkäämättä että koira lähtee lelun kanssa. Ilmeisesti olen saanut tehtyä itsestäni mielenkiintoisemman mm. sillä etten ole jahdannut pentua kun sillä on lelu, vaan juossut itse karkuun innostaen pennun tuomaan lelua takaisin.

Tiistaina (eilen) oli Maisan treenit, hyvät treenit olivatkin. Ehdittiin taas tehdä vain yksi rata ( =( ), mutta minkäs teet! Rata oli tällä kertaa sopivan haastava, oli mm. takaakiertoja, takaaleikkaus kepeillä, tiukkoja käännöksiä ja kaikenlaista muuta kivaa.

Keppien sisäänmenot onnistuivat ihan täydellisesti, saatiin niistä oikein kehuja. Tosi helpottavaa kun koiraa pystyy pikkuhiljaa lähettämään vaikeammista kulmista kepielle, eikä sitä tarvitse kuljettaa nenästä oikeaan väliin. Ehkäpä verkkotreeneistä on ollut apua.

Alussa oli kohta, jossa yhden hypyn jälkeen oli (ensimmäiseen hyppyyn nähden) 90 asteen kulmassa kaksi hyppyä peräkkäin. Toinen hyppy koiran tuli kiertää takaa, ja kolmas taas suoraan. Maisan kanssa tämä onnistui oikein hyvin. Otin aika reippaasti sivuetäisyyttä Maisaan, jolloin pystyin omalla liikkeelläni ohjata koiran tekemään hypyt oikein päin menemättä itse sen tielle heilumaan.

Pari takaaleikkauskohtaakin oli, mitkä onnistuivat tosi hyvin. Kiva kun näitäkin uskaltaa jo käyttää melkein missä vain, aiemmin takaaleikkaus oli vähän meidän (=mun) ongelmakohta.

Sain palautetta, että muutamassa kohdassa suoristan Maisan linjaa hypylle vähän turhankin paljon, tai ohjaan sen tulemaan itseäni kohti ennen kuin päästän sen esim. hypylle, mikä on turhaa. Turhien haltuunottojen sijaan mun tulisi pyrkiä ohjaamaan Maisa suoremmassa linjassa hypylle ja saada menosta vähän sujuvampaa. Turhaan siis varmistelen kohdissa, joissa se ei ole ihan tarpeen. Tästä on tainnut Nanna meille aiemminkin sanoa..

Radan loppu tehtiin pariin kertaan vielä uudelleen ja viimeisenä esteenä olleet kepit tuottivat jälleen vähän hankaluuksia. Yritin ottaa vähän sivuetäisyyttä Maisaan kepeillä, mutta se jättikin taas viimeisen välin tekemättä. :( Otettiin siis uudestaan nyt kai sujui, ellei vielä tullut yhtä virhettä.. Kuulemma itse liikahdan vikojen keppien kohdalla vähän eri lailla, mikä vaikuttaa Maisaan. Harmi vain kun en itse yhtään tiedosta tätä liikahdusta. Täytyy siis kiinnittää tähänkin huomiota. "Muista ajatella sinne loppuun vielä pari ylimääräistä keppiä..." Niinpä niin.... Ei siis suinkaan ollut ensimmäinen kerta tämän ongelman kanssa.

Loppuun otettiin vielä puomia yksittäisenä, tein taas lelun kanssa. Parila ekalla kerralla Maisa hidasti taas jo ennen kuin tuli maahan ja pysähtyi kontaktiosan ihan loppuun (miksi aina niin!?). Kehotin sen siis "alas" ja sitten se taas hipsi jalka kerrallaan etujalat maahan asti. Ja heti vapautus lelulle. Vikalla kerralla se tuli jo itse loppuun asti, mikä oli ihan positiivista. Ärsyttää vain nämä ainaiset ongelmat kontakteilla. A:ta ei olla vieläkään päästy aikoihin tekemään, enkä tiedä milloin päästään.. :/

Huomenna taas molempien tyttöjen kanssa hallille, siitä myöhemmin.