Mielenkiintoinen uutinen pienpetojen rokotuksista sai miettimään, millaista olisi jos meidän metsiin levitettäisiin voimakkaan kalauutteen hajuisia syöttejä... Fisu joko söisi kaikki 80000 syöttiä tai kierisi niistä jokaisessa, tai todennäköisemmin: kierisi ensin ja söisi sitten. ;-D No, onneksi meidän sijainti on kaukana rokotemetsistä.
--> "Raivotautirokotesyöttien lentolevitys alkaa tänään maanantaina kaakkoisrajalla. Pienpedoille tarkoitettuilla rokotesyöteillä pyritään estämään metsäraivotaudin leviäminen Suomeen."
Treenipostauksia ei ole vähään aikaan tullut, eikä näillä näkymin tulekaan. Treenaajan sairastaminen ja kiire eivät ole parhaat edellytykset treenikaudelle. No, toivottavasti viimeistään kuukauden päästä tapahtuu aktivoituminen. Tervehtyminen tosin saisi tapahtua jo ennen sitä... :o
maanantai 26. huhtikuuta 2010
keskiviikko 14. huhtikuuta 2010
Hakua, 2 x agia
Viikonloppuna otettiin pienimuotoinen hakutreeni nurmikkokentällä Viikissä. Otettiin umpipiilot (isot muovikassityyppiset systeemint) jo käyttöön. F haki rullat hienosti piiloista, umpparit ei tuntuneet tuoneen sille erityisesti haastetta. Muuten sujui oikein mallikkaasti, mutta ekalla taas tipahti rulla loppumatkasta kun piti pompata kivetysten tms. yli. Otettiin uusiksi, ja kehuin ja kannustin taas pitämään "vaikeissa" kohdissa, joten nyt pysyi. Myös kaikki loput palautui mallikkaasti. Näytöillä Fisu sai vetää mua koko matkan perässään, hidastin tahallisesti ja pysähtelin välillä. Hyvin jatkui silti matka eteenpäin, F:llä oli kovin meno päällä palkoille. =) Koirilla tuli jo kuuma, ihana keväisen lämmin ja aurinkoinen sää tuli kai niillekin yllätyksenä!
Maanantaina alkoi uusi kausi agilityssä, molemmille tytöille on uusi ryhmä. Fisun kanssa treenaa myös tuttuja vesiäisiä edellisestä ryhmästä ja pari uuttakin koiraa. Toinen coachi on uusi, toinen vanha, mikä on musta oikein hyvä. Dea tuntee meidät jo ja tietää mitä Fisun kanssa tarvii tehdä, kun taas uudelta kouluttajalta voidaan saada uusia näkemyksiä tähän hommaan. Hänellä on kuulemma itselläänkin koira, jonka vaiuhdin kanssa on tehty töitä. joten toivottavasti meillekin löytyy vinkkejä vauhdikkuuden suhteen.
Treeneissä tehtiin suht selkeä ja suoraviivainen hyppyrata, jonka F suoritti teknisesti ilman ongelmaa. Kyllähän se osaa, mutta se vauhti. No, ei sentään ihan lehmäilty, mutta vähän käynnistyminen taas kesti. Loppuradasta oli kuitenkin jo enemmän vauhtia. Kuulemma Fisua hidastaa selvästi jos olen itse paljon edellä, joten pitäisi varmaan yrittää lähteä enemmän sen kanssa samaan aikaan ja kiinnittä huomiota omaan sijoittumiseen. F sai kuitenkin myös kehuja, koska on niin taitava suorittaja. =) Ja onhan se. Puhuttiin, että Fisulle saisi tulla vähän lisää itsenäisyttä radalle, joten aletaan ottaa irtoamis-, etenemis- ym. treenejä oheisina.
Kertailtiin keppejä ja kontakteja erillisinä. Kepit ok, mutta kovasti se alkaa hidastaa lopussa. Mä vaan en tajua mikä näissä se juttu nyt on. Se tuntuu vaan paineistuvan jostain syystä mutta en yhtään tiedä mistä. Sama reaktio huolimatta siitä, edistänkö, jätätänkö vai mitä. Miksi en ymmärrä??
A oli hyvä, keinua otettiin avustajan kanssa. Milloinkohan uskaltaisin alkaa jättää avut pois? Ei sitä kolahduskaan tunnu haittaavan. Puomi vähän hidas kuten aina. :(
Tiistaina oli vuorossa Maisan "uusvanha" ryhmä, tuttua porukkaa siis edelliskaudelta, kiva! Tehtiin hauskan haastava rata, Maisa paineli taukoilun jälkeen taas niin lujaa, että mä olin monessa kohtaa myöhässä. :o Siis ihanko oikeasti mun heeleri menee radalla tuplasti kovempaa kuin mudi?? Tuli kyllä ihana fiilis, kun on koira, joka JUOKSEE! Sori nyt, Fisu. =(
Radalla kokeiltiin muutamissa kohdissa eri ohjaustyylejä, ja löydettiin parhaiten toimivat. Maisalle toimii takaaleikkaukset ja sylkkärit hienosti. Mun valssit taas tuppaa vähän venymään ja lisäämään kaarroksia. Ongelmia tuotti hypyn ohittaminen niin, että se jäi mun ja koiran väliin. Maisa hyppäsi kahdesti hypyn mua kohti, vaikka yleensä ei ole niin tehnyt. Mutta eipä näitä olla harjoiteltu vähään aikaan.
Kiva treeni. :-)
No, sai Fisukin vähän treeniä, kun ensin oli kasvattanut motivaatiotaan seinällä Maisan treenejä katsoen. ;)
Otettiin ulkona keppejä, ylläripylläri. Koira kävi tosi kuumana ja meinasi teloa itsensä jotenkin mun (liikkuvien) jalkojen väliin hyppäämällä. What? :D Ei onneksi ottanut itteensä. Eka F lähti pujottelemaan tosi tosi vauhdilla (!) ja pääsin palkkaamaan parista hyvästä suorituksesta (ei siis otettu kuin pari tistoa). Tokalla kerralla taas himmaili lopussa, mutta teki aina sentään loppuun asti. Kummia juttuja.
Otettiin myös vauhtipätkää ulkona, sekä lähetyksiä eteen lelulle. Kokeilin myös, miten F kiihtyy kun itse kiritän vierellä. Ja kiihtyihän se! Kolmen hypyn suora, lähdin täysillä ja otin koiran mukaan ja sehän juoksi! Jes!
Päätinkin, että otetaan tästä lähtien maanantaisin Fisulle ohjattu ratatreeni, ja tiistaisin on Fisun vauhti- & motivaatiotreenipäivä (Maisan oikean treenin ohella). Eli tiistaisin vain juostaan. :) No okei, ehkä keppejä saadaan vähän tehdä myös, niitä on pakko...
Nyt keväällä alkaa pyöriä aas kakkosvuorot, molemmille tytöille oma, mutta niissä tuskin tullaan ehtimään usein käymään. Muutenkin neljä agi-iltaa viikossa on vähän liikaa. Mutta kesällä tsempataan niiden(kin) suhteen. Kesällä me yritetään tsempata vähän kaiken suhteen. :P
Tänään juostiin, onneksi koira ei enää lehmäile niin pahasti.. Edelisviikolla nolotti lähestulkoon vetää koiraa lenkillä perässä, kun yhtä ei oikein huvittanut (mikään). Toivottavasti ei saada varsinaista valeraskautta..
Maanantaina alkoi uusi kausi agilityssä, molemmille tytöille on uusi ryhmä. Fisun kanssa treenaa myös tuttuja vesiäisiä edellisestä ryhmästä ja pari uuttakin koiraa. Toinen coachi on uusi, toinen vanha, mikä on musta oikein hyvä. Dea tuntee meidät jo ja tietää mitä Fisun kanssa tarvii tehdä, kun taas uudelta kouluttajalta voidaan saada uusia näkemyksiä tähän hommaan. Hänellä on kuulemma itselläänkin koira, jonka vaiuhdin kanssa on tehty töitä. joten toivottavasti meillekin löytyy vinkkejä vauhdikkuuden suhteen.
Treeneissä tehtiin suht selkeä ja suoraviivainen hyppyrata, jonka F suoritti teknisesti ilman ongelmaa. Kyllähän se osaa, mutta se vauhti. No, ei sentään ihan lehmäilty, mutta vähän käynnistyminen taas kesti. Loppuradasta oli kuitenkin jo enemmän vauhtia. Kuulemma Fisua hidastaa selvästi jos olen itse paljon edellä, joten pitäisi varmaan yrittää lähteä enemmän sen kanssa samaan aikaan ja kiinnittä huomiota omaan sijoittumiseen. F sai kuitenkin myös kehuja, koska on niin taitava suorittaja. =) Ja onhan se. Puhuttiin, että Fisulle saisi tulla vähän lisää itsenäisyttä radalle, joten aletaan ottaa irtoamis-, etenemis- ym. treenejä oheisina.
Kertailtiin keppejä ja kontakteja erillisinä. Kepit ok, mutta kovasti se alkaa hidastaa lopussa. Mä vaan en tajua mikä näissä se juttu nyt on. Se tuntuu vaan paineistuvan jostain syystä mutta en yhtään tiedä mistä. Sama reaktio huolimatta siitä, edistänkö, jätätänkö vai mitä. Miksi en ymmärrä??
A oli hyvä, keinua otettiin avustajan kanssa. Milloinkohan uskaltaisin alkaa jättää avut pois? Ei sitä kolahduskaan tunnu haittaavan. Puomi vähän hidas kuten aina. :(
Tiistaina oli vuorossa Maisan "uusvanha" ryhmä, tuttua porukkaa siis edelliskaudelta, kiva! Tehtiin hauskan haastava rata, Maisa paineli taukoilun jälkeen taas niin lujaa, että mä olin monessa kohtaa myöhässä. :o Siis ihanko oikeasti mun heeleri menee radalla tuplasti kovempaa kuin mudi?? Tuli kyllä ihana fiilis, kun on koira, joka JUOKSEE! Sori nyt, Fisu. =(
Radalla kokeiltiin muutamissa kohdissa eri ohjaustyylejä, ja löydettiin parhaiten toimivat. Maisalle toimii takaaleikkaukset ja sylkkärit hienosti. Mun valssit taas tuppaa vähän venymään ja lisäämään kaarroksia. Ongelmia tuotti hypyn ohittaminen niin, että se jäi mun ja koiran väliin. Maisa hyppäsi kahdesti hypyn mua kohti, vaikka yleensä ei ole niin tehnyt. Mutta eipä näitä olla harjoiteltu vähään aikaan.
Kiva treeni. :-)
No, sai Fisukin vähän treeniä, kun ensin oli kasvattanut motivaatiotaan seinällä Maisan treenejä katsoen. ;)
Otettiin ulkona keppejä, ylläripylläri. Koira kävi tosi kuumana ja meinasi teloa itsensä jotenkin mun (liikkuvien) jalkojen väliin hyppäämällä. What? :D Ei onneksi ottanut itteensä. Eka F lähti pujottelemaan tosi tosi vauhdilla (!) ja pääsin palkkaamaan parista hyvästä suorituksesta (ei siis otettu kuin pari tistoa). Tokalla kerralla taas himmaili lopussa, mutta teki aina sentään loppuun asti. Kummia juttuja.
Otettiin myös vauhtipätkää ulkona, sekä lähetyksiä eteen lelulle. Kokeilin myös, miten F kiihtyy kun itse kiritän vierellä. Ja kiihtyihän se! Kolmen hypyn suora, lähdin täysillä ja otin koiran mukaan ja sehän juoksi! Jes!
Päätinkin, että otetaan tästä lähtien maanantaisin Fisulle ohjattu ratatreeni, ja tiistaisin on Fisun vauhti- & motivaatiotreenipäivä (Maisan oikean treenin ohella). Eli tiistaisin vain juostaan. :) No okei, ehkä keppejä saadaan vähän tehdä myös, niitä on pakko...
Nyt keväällä alkaa pyöriä aas kakkosvuorot, molemmille tytöille oma, mutta niissä tuskin tullaan ehtimään usein käymään. Muutenkin neljä agi-iltaa viikossa on vähän liikaa. Mutta kesällä tsempataan niiden(kin) suhteen. Kesällä me yritetään tsempata vähän kaiken suhteen. :P
Tänään juostiin, onneksi koira ei enää lehmäile niin pahasti.. Edelisviikolla nolotti lähestulkoon vetää koiraa lenkillä perässä, kun yhtä ei oikein huvittanut (mikään). Toivottavasti ei saada varsinaista valeraskautta..
maanantai 5. huhtikuuta 2010
Hyppynolla! (+video 8.4.)
Tänään käytiin taas juoksemassa yksi hyppäri Purinalla.
Heti alkulämmittelyissä musta tuntui, että koiralla oli vähän enemmän intoa kuin lauantaina ja uskoisin, että myös radalla mentiin nyt vähän kovempaa. Rata oli vähän haastavampi kuin lauantainen, tuomarina tällä kertaa Anne Savioja.
Meidän suoritus alkoi oikein lupaavasti, koira kulki vauhdilla ja tosi pätevästi. Vaikeahkot kohdatkin onnistui oikein nätisti, pystyin mm. lähettämään Fisua aika hyvin esteille ja ehdin siten itse valssailemaan ym. Jännitysmomentti tuli jälleen kepeillä. Sisäänmeno hieno, helppo linja suoraan putkesta taas pujotteluun. Tässä ei siis ongelmaa. Sitten taas keppien loppuvaiheilla tapahtui jotain kummaa: F lopetti ihan kesken kaiken ja pysähtyi paikalleen. Se ei kuitenkaan liikkunut pois esteeltä, joten yritin houkutella sitä vielä jatkamaan. Alkuun se yhä vain tuijotti mua ihan puulla päähän lyötynä "tämä mudi ei nyt ymmärrä yhtään. mitä mun pitää tehdä, mamma?". Sain sen kuitenkin jatkamaan ja tekemään pari vikaa väliä ja kepukat loppuun.
Sen jälkeen Fisu taas "käynnistyi uudelleen" ja loppurata mentiin ihan hyvällä vauhdilla. Lopussa olin vähän turhan edellä koiraa ja takaaleikkauksella meno meinasi tyssätä, mutta onneksi F hyppäsi kuitenkin, eikä saatu kieltoa. Aika mielenkiintoinen rata siis, mutta ilman virheitä. Koirahan kuitenkin kepeilläkin koko ajan suoritti estettä, vaikkakin piti mietintätaukoa välillä. ;-)
Tuloksena 0, aika -2,53 ja sijoitus neljäs. Päästiin taas palkinnoille. :)
Seuraavaksi pitää opetella keinu kuntoon, jotta voidaan osallistua agilityradoille, nyt kun hyppynolla on jo ansaittu. Ja okei, ehkä keppejä voisi vähän treenata. *shock*
Mutta radan jälkeen harjoitteluesteillä F teki ne ihan normaalisti vauhdilla loppuun, joten kyllä se ne osaa. Itse asiassa jälkikäteen tuli puheeksi, että viisaat ihmiset radan reunalla oli olleet sitä mieltä, että F lopetti pujottelun koska itse käännyin sitä kohti. Hyvin mahdollista, itse en vain muista yhtään. Voi olla että F sitten kuitenkin jollain tavalla paineistui mun toiminnasta. Olisiko sama juttu ollut lauantainakin..? Täytyy varmaan tarkastella videoita vielä kunnolla.
Harkkaesteillä kiinnitin oikein huomiota, etten vahingossakaan ole rintamasuunta koiraa kohti ja nyt vedätin vähän enemmän ollen jopa selkä koiraan päin ja toimi siis hyvin. Pitää siis kiinnittää jatkossa asiaan huomiota.
Saatiin kyllä vähän kommentteja radan jälkeen Fisun aivoituksista. :D Mun koiralta tosiaan taisi "viritys loppua kesken".. Tai ehkä se on vain mudi?
Video.
Kiitos taas Tiialle kuvaamisesta!
Heti alkulämmittelyissä musta tuntui, että koiralla oli vähän enemmän intoa kuin lauantaina ja uskoisin, että myös radalla mentiin nyt vähän kovempaa. Rata oli vähän haastavampi kuin lauantainen, tuomarina tällä kertaa Anne Savioja.
Meidän suoritus alkoi oikein lupaavasti, koira kulki vauhdilla ja tosi pätevästi. Vaikeahkot kohdatkin onnistui oikein nätisti, pystyin mm. lähettämään Fisua aika hyvin esteille ja ehdin siten itse valssailemaan ym. Jännitysmomentti tuli jälleen kepeillä. Sisäänmeno hieno, helppo linja suoraan putkesta taas pujotteluun. Tässä ei siis ongelmaa. Sitten taas keppien loppuvaiheilla tapahtui jotain kummaa: F lopetti ihan kesken kaiken ja pysähtyi paikalleen. Se ei kuitenkaan liikkunut pois esteeltä, joten yritin houkutella sitä vielä jatkamaan. Alkuun se yhä vain tuijotti mua ihan puulla päähän lyötynä "tämä mudi ei nyt ymmärrä yhtään. mitä mun pitää tehdä, mamma?". Sain sen kuitenkin jatkamaan ja tekemään pari vikaa väliä ja kepukat loppuun.
Sen jälkeen Fisu taas "käynnistyi uudelleen" ja loppurata mentiin ihan hyvällä vauhdilla. Lopussa olin vähän turhan edellä koiraa ja takaaleikkauksella meno meinasi tyssätä, mutta onneksi F hyppäsi kuitenkin, eikä saatu kieltoa. Aika mielenkiintoinen rata siis, mutta ilman virheitä. Koirahan kuitenkin kepeilläkin koko ajan suoritti estettä, vaikkakin piti mietintätaukoa välillä. ;-)
Tuloksena 0, aika -2,53 ja sijoitus neljäs. Päästiin taas palkinnoille. :)
Seuraavaksi pitää opetella keinu kuntoon, jotta voidaan osallistua agilityradoille, nyt kun hyppynolla on jo ansaittu. Ja okei, ehkä keppejä voisi vähän treenata. *shock*
Mutta radan jälkeen harjoitteluesteillä F teki ne ihan normaalisti vauhdilla loppuun, joten kyllä se ne osaa. Itse asiassa jälkikäteen tuli puheeksi, että viisaat ihmiset radan reunalla oli olleet sitä mieltä, että F lopetti pujottelun koska itse käännyin sitä kohti. Hyvin mahdollista, itse en vain muista yhtään. Voi olla että F sitten kuitenkin jollain tavalla paineistui mun toiminnasta. Olisiko sama juttu ollut lauantainakin..? Täytyy varmaan tarkastella videoita vielä kunnolla.
Harkkaesteillä kiinnitin oikein huomiota, etten vahingossakaan ole rintamasuunta koiraa kohti ja nyt vedätin vähän enemmän ollen jopa selkä koiraan päin ja toimi siis hyvin. Pitää siis kiinnittää jatkossa asiaan huomiota.
Saatiin kyllä vähän kommentteja radan jälkeen Fisun aivoituksista. :D Mun koiralta tosiaan taisi "viritys loppua kesken".. Tai ehkä se on vain mudi?
Video.
Kiitos taas Tiialle kuvaamisesta!
lauantai 3. huhtikuuta 2010
Hyppyhylly
Tänään käytiin Fisun kanssa hyllyttämässä yksi hyppyrata Purinalla pääsiäiskisoissa.
Rata oli aika kiva, ei mitenkään liian vaikea, vaan oikein sujuva ja mukava profiili. Virheet tuntui monille tulevan yhdeltä hyppysuoralta, jossa esteiden linjat oli vähän kinkkiset ja moni tuli esim. jostain hypystä ohi tms. Itse ohjasin tämän vähän varman päälle, takaaleikkasin yhdessä välissä, jolloin linja oli koiralle fiksumpi.
Meidän rata meni tavallaan tosi kivasti, tehtiin mun mielestä ihan nättiä rataa, kunnes tuli ne kepit.. Viime treeneissähän kepukat meni niin pieleen kuin voi ja mä mietin jo ennen rataa, että jos jokin osa radassa ei suju, niin se on ne kepit. Ja niinhän se oli.. Sisäänmeno oli helppo, putkesta suoraan ja sen Fisu hakikin tosi hienosti. Meni ihan kivasti, kunnes F pomppasikin veks ehkä 3. vikasta välistä. Paska! En tiedä, miksi se lopetti kesken, en ainakaan itse nähnyt siihen syytä. No, yritin korjata, mutta mentiin väärään väliin, joten annoin olla ja jatkettiin loppuun. Eipä se vitonen olisi tuloksena ollut sen parempi kuin hyllykään.
Jälkikäteen kuitenkin mietin, että hyvä että edes koitin korjata, koska koira varmaan tajusi, että nyt ei mennyt ihan nappiin joten matka ei jatku vielä. Fisu ei kuitenkaan ole niin toistonkestävä, että kannattaisi ottaa koko keppejä alusta, joten tämä oli varmaan ihan hyvä ratkaisu. Loppurata meni myös kivasti, ja loppusuoralla vauhtiakin oli hyvin. Harmillista, että virheet tulee noin tyhmistä jutuista. :(
Fisu oli kyllä muutenkin paljon normaalia flegmaattisempi, ja mun piti välillä esim. putkilla vähän odotella sitä. Mutta se on tämä juoksunjälkeinen aika, selvästi vaikuttaa nyt edellisiä juoksuja enemmän.
Ihan hyvä kisa kuitenkin, kyllähän se Fisu osaa, mutta noi kepukat nyt vain jostain syystä ei nyt(kään) sujuneet..
Video
Musta tuntui radalla, että koiraa sai odotella ja vauhti oli surkea ja niin se videolta katottuna tosiaan on. Tosi tosi turhauttavaa kun koira on tommoinen... No, toivottavasti hormonien tasaannuttua saadaan taas lisää intoa tähänkin hommaan.
Rata oli aika kiva, ei mitenkään liian vaikea, vaan oikein sujuva ja mukava profiili. Virheet tuntui monille tulevan yhdeltä hyppysuoralta, jossa esteiden linjat oli vähän kinkkiset ja moni tuli esim. jostain hypystä ohi tms. Itse ohjasin tämän vähän varman päälle, takaaleikkasin yhdessä välissä, jolloin linja oli koiralle fiksumpi.
Meidän rata meni tavallaan tosi kivasti, tehtiin mun mielestä ihan nättiä rataa, kunnes tuli ne kepit.. Viime treeneissähän kepukat meni niin pieleen kuin voi ja mä mietin jo ennen rataa, että jos jokin osa radassa ei suju, niin se on ne kepit. Ja niinhän se oli.. Sisäänmeno oli helppo, putkesta suoraan ja sen Fisu hakikin tosi hienosti. Meni ihan kivasti, kunnes F pomppasikin veks ehkä 3. vikasta välistä. Paska! En tiedä, miksi se lopetti kesken, en ainakaan itse nähnyt siihen syytä. No, yritin korjata, mutta mentiin väärään väliin, joten annoin olla ja jatkettiin loppuun. Eipä se vitonen olisi tuloksena ollut sen parempi kuin hyllykään.
Jälkikäteen kuitenkin mietin, että hyvä että edes koitin korjata, koska koira varmaan tajusi, että nyt ei mennyt ihan nappiin joten matka ei jatku vielä. Fisu ei kuitenkaan ole niin toistonkestävä, että kannattaisi ottaa koko keppejä alusta, joten tämä oli varmaan ihan hyvä ratkaisu. Loppurata meni myös kivasti, ja loppusuoralla vauhtiakin oli hyvin. Harmillista, että virheet tulee noin tyhmistä jutuista. :(
Fisu oli kyllä muutenkin paljon normaalia flegmaattisempi, ja mun piti välillä esim. putkilla vähän odotella sitä. Mutta se on tämä juoksunjälkeinen aika, selvästi vaikuttaa nyt edellisiä juoksuja enemmän.
Ihan hyvä kisa kuitenkin, kyllähän se Fisu osaa, mutta noi kepukat nyt vain jostain syystä ei nyt(kään) sujuneet..
Video
Musta tuntui radalla, että koiraa sai odotella ja vauhti oli surkea ja niin se videolta katottuna tosiaan on. Tosi tosi turhauttavaa kun koira on tommoinen... No, toivottavasti hormonien tasaannuttua saadaan taas lisää intoa tähänkin hommaan.
Ilmaisutreenejä
Viime keskiviikkona treenailtiin taas ilmaisuja parkkisolosuhteissa. Fisulla tuli taas hankaluuksia tuoda rulla mulle asti, joten jouduttiin ottamaan parilla maalimiehellä vararulla käyttöön. Varmaan ihan hyvä, että koira sai taas huomata, että rulla todella täytyy tuoda loppuun asti, muuten ei lähdetä näytölle ja palkalle, vaan haetaan rulla uudestaan.. Vikana otettiin näkölähtönä yksi maalimies, joka oikein innosti Fisua rullan kanssa ja sitten F sai lähteä perään hakemaan rullansa. opettavainen treeni.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
