Kuusvee!!

(kuva: Lilli Weckman)

Onnea meidän ihanalle pienelle Maisa-hiirelle keskiviikkoisen syntymäpäivän johdosta!!! Pikkutyttö täytti jo huimat kuusi vuotta - niin se aika rientää! Maisa on yhä yhtä pieni ja suloinen kuin ennenkin, eikä kyllä mitenkään uskoisi kuusivuotiaaksi. Toivottavasti sama meno jatkuu edelleen!
Onnea isosisko! <3

Agit + tokot

Eilen treffattiin Tanja ja kalju Luja tokoilun merkeissä Purinalla. Otettiin ensin Fisun kanssa lyhyt agitreenipätkä. Kerrattiin kontaktit, toimi hyvin ja nopeasti. Nyt siis täytyy enää tsempata vaatimaan sama suoritus myös kisoissa. Kepeillä takaaleikkailtiin, koira oli super! Intoa oli ihan älyttömästi, cool!

Siirryttiin tokoiluun. En edes muista, milloin viimeksi ollaan treenattu, joten lähinnä vaan muisteltiin perusjuttuja. Aloitettiin paikallaololla. Sen Fisu sentään osaa. =) Sitten Tanja kattoi meidän seuraamista, koira oli vähän innoton. Käännökset ei kauhean skarppeja, muuten kai ihan ok.

Otettiin jossain vaiheessa liikkeestä maahanmenoja, mutta yhtäkkiä F päättikin, ettei kertakaikkiaan osaa mennä maahan. Se tarjosi koko ajan istumista. Mun oli pakko ottaa ihan kunnon käsiapu, että se tajusi yhtään mitään. Kummaa. Olisin näyttänyt meidän kaukojen alkeita, mutta koira ei mennyt maahan. Ei ollenkaan. Istui vain. En käsitä. Kun otin maahanmenoa ihan yksittäisenä vauhdista lelun kanssa, se toimi, mutta paikallaan ei mitenkään. En tajua. Mikä lie ihme juttu.

Kertailtiin vähän eteentuloa lyhyellä matkalla, tämäkin vaatii vielä tosi ison avun, että tulee loppuun asti. Lopuksi otettiin vielä vauhtiluoksetulo lelupalkalla. Oli innokas. :-)

Masentava treeni kaiken kaikkiaan, voi meitä.

Luiza taasen oli ihan hirmuisen pätevä. Ihana karvaton kesämies!

Hauska hylly!

Eilen kisattiin kesän vika Hau Open -rata. Oli kuuma, mutta se ei selvästikään ainakaan hidastanut Fisun menoa. Koira oli ihan tykki!

Mia Laamasen rata oli tosi kiva, aika helppo ja hyvin etenevä. Mietin pitkään, uskallanko laikata takaa muurilla, jolloin voisin jäädä toiselle puolelle yhtä pätkää, mikä musta oli parempi ratkaisu siihen kohtaan. Melkein kaikki ohjaajat tuntuivat vaihtavan puolta jo aiemmin jolloin olisivat muurilla "oikealla" puolella, mutta kerrankin uskalsin kokeilla jotain vähän muuta. Takaaleikkaus sopi kohtaan kuitenkin tosi hyvin, koska muurin jälkeen rata kääntyi vahvasti. Kuvio toimi sairaan nätisti ja Fisu pelitti kuin unelma!

Fisulla oli alusta asti vauhtia enemmän kuin koskaan ennen kisoissa! Koira oli ihan tulessa. :D Puomin kontakti oli hieno, nopea pysähdys oikeassa kohtaa. jostain syystä mä taas itse alan luistaa (prkl!) näissä, joten A:n suoritus jäi vähän vajaaksi. Kuitenkin koira siis tuli ihan alas asti, mutta vapautin sen jo ennen pysähdystä. Miksi!? Idiootti! No, ei ole koiran vika se..

Matka jatkui sikakovaa, mulla oli oikeasti juoksemista että pysyin perässä! Takaaleikkaus oli tosi nätti, koira kääntyi täydellisesti ja painoi suoraan putkeen kuten kuuluikin. Putkesta mulla oli tarkoitus kutsua koira tiukasti nimellä, koska sieltä piti kääntyä kepeille. Olin kuitenkin niin hengästynyt (ja kiireinen), etten saanut oikein sanaa suustani kriittisessä kohdassa. Hennosti sain sanotuksi "tässä", ihan kuin koira enää olisi kuunnellut. :-D Se paineli suoraan edessä olevalle hypylle...

Komea hylly siis. No, ei siinä mitään, otin putken kautta uudestaan ja jatkettiin nyt sinne kepeille. Upea sisäänmeno ja hyvä rytmi. Loppurata sujui hyvin, ehdin valssata kahden vierekkäisen hypyn välissä, jolloin pääsin ohjaamaan pimeän putkikulman luontevammin. Keinulla F tuli tosi pitkälle vauhdilla, mutta pysähtyi kuitenkin oikein. Keinun laskiessa se taas tipahti ohi lankulta, hölmö.. :P Loppusuora oli vauhdikas ja hyvä. Ihan loistava rata olisi siis ollut ilman hyllyä. Voin vain kuvitella, mikä aika olisi ollut. Nopea!

Jäi älyttömän hyvä mieli radasta, Fisu oli vaan ihan SUPER!

Kohta, jossa hyllytettiin oli vähän vaikea, en vain ollut tajunnut, miten vahvasti hyppy on koiralle tyrkyllä. Ja oma äänenkäyttö oli niin rajoittunut, ettei onnistunut käskyttää niin kuin piti.. Rupesin myös miettimään, että Fisu ei ehkä edes reagoi mun sanallisiin käskyihin niin vahvasti, koska sen kanssa on tullut tavaksi olla tosi paljon äänessä kannustuksen takia. Täytyykin siis vähän miettiä, jos jossain vaiheessa alkaa vähän vähentää yleistä huudantaa radalla käskyjen perillemenon vahvistamiseksi. Nyt kun vauhtia näyttää jo olevan aika kiitettävästi muutenkin... =)

Ihan loistavaa kuitenkin. Video tulee myöhemmin.

Lambileiri

Reissattiin siis Vehmersalmelle paimennusleirille su-ma. Meno-ja paluumatkat olivat aika tuskaa ilmastoinnista huolimatta, mutta onneksi ei sentään tarvinnut yksin ajella. Fisu ja Muru (myös Terhi ja Noora :D ) tulivat tosi hyvin toimeen, uiskentelivat yhdessä, matkustivat nätisti takaluukussa ja intoutuivat kämpillä vähän possuilemaan vuorotellen. Fisu oli ensin syönyt 2 naudan maharullaa Terhin puolelta kun jäi yksin ja myöhemmin Muru söi pienen pussillisen Froliceja ihan omin luvin. Omatoimisia tyttöjä! :D

Majoitus oli erikoisuudessaan yllättävän mukava. Toki oli hiki 24/7 ja suihkun puute vähän harmitti, mutta hyvin pärjättiin kuitenkin. Lampaat eivät oikein nauttineet helteestä, joten paimentaminen jäi harmillisen vähälle. Sunnuntaina ei ollut tarkoituskaan treenata, joten harjoitukset alkoivat maanantai-aamuna. Treenattiin pari tuntia, jonka jälkeen oli ohjelmassa lounas ja parin tunnin siesta, joka venyikin iltayhdeksään saakka. Silloin oli edes vähän viileämpää, joten saatiin vähän jotain tehtyä lambien kanssa. Tiistaina herättiinkin kuudelta, jotta päästiin ajoissa pellolle. Ohjelma loppuikin sitten jo aamupäivällä, joten pakattiin ja lähdettiin rannan kautta kotimatkalle.

Mutta siihen paimentamiseen.. Alun harjoitukset tehtiin suunnilleen saman kokoisessa aitauksessa kuin Somerollakin. Siinä oli kunnolla tilaa kuljetella lampahia sinne ja tänne. Ensin ohjaaja sai mennä koiran kanssa lampaiden perässä, koira kytkettynä. Sinikka kulki lauman mukana ja ohjasi sauvalla koiraa ja ohjaajaa. Fisu tuli rauhallisena mun kanssa. Fisulla jäi turhan paljon aikaa katsella kärpäsiä, haistella maata ym. koska itse olin niin hidas. Sinikan mukaan Fisu on vahva koira, joten sen etäisyys lampaihin oli aika pitkä. Osittain kai siksikin sille jäi aikaa muuhun puuhailuun.

Seuraava harjoitus tehtiinkin niin, että itse olin lauman kanssa sauva kädessä, ja Sinikka tuli koiran kanssa (hihnassa) perässä. Tätä tehtiin muistaakseni kaksi kertaa. Fisu tuli ihan nätisti perässä, ja kuunteli sauvaa ja ohjeita ihan hyvin. Muutaman kerran F meinasu innostua vähän liikaa, otti äänen mukaan ja riehaantui, mutta rauhoittui hyvin kun muistutin asiasta. Osassa harjoituksista Fisu oli vapaana, ja silti se hillitsi itsensä hyvin, eikä riehunut.

Tiistaina tehtiin kaksi harjoituskertaa isohkossa pyöröaitauksessa. Koira oli vapaana. Nyt jouduin itse paljon enemmän hommiin ja miettimään taas askelkuviot uusiksi. Fisu oli jotenkin aika passiivinen, mutta se johtui kuulemma siitä, että lampaat ottavat sen niin tosissaan ja mä toisaalta olen niin hidas itse, että sekin passivoi koiraa. Mutta seuraavallakin kerralla kun ihan keskityin nopeasti (takaperin..) kävelyyn, niin siltikään se ei mun mielestä muuttanut asiaa. Kun hätistin koiraa sauvalla kiertämään, niin se tuntui vain väistävän johonkin ja jumittuvan sinne. Miten mäkään voin liikkua nopeasti, jos koira tökkii jossain paikallaan?

Kun tuskailin koiran liikkumattomuutta, Sinikka tuli näyttämään miten homma oikeasti toimii ja Fisuhan pelitti tosi hyvin! Ärsyttävää kun ei vaan itse osaa! :[ Pyöröhäkkeilyissä Fisu kuitenkin toimi mun mielestä paremmin kuin isossa aitauksessa, siihen sai ainakin kontaktia paremmin.. Kuitenkin kaikissa treeneissä este kaikelle järkevälle toiminnalle on lähinnä oma osaamattomuus.

Saatiin palautetta, että Fisu tarttisi multa enemmän innostusta ja mun täytyisi osata nostaa omaa "habitustani" korkeammalle, jotta Fisuun saisi paremmin tekemisen meininkiä. Fisu ja mä ollaan kai molemmat vähän rauhallisia, mikä ei välttämättä ole ihan paras yhdistelmä. Mutta näillä mennään, täytyy itse opetella vaan temperamenttisemmaksi ohjaajana. :-) Muissa lajeissa mielestäni osaankin sen jo aika hyvin, mutta uudet jutut vaativat niin paljon muuta aivotyötä, että koiran tsemppaus unohtuu...

Ehkä treenin osalta leiri ei meille ollut kamalan antoisa, tuntui vähän siltä, ettei kehitytty oikein mihinkään suuntaan.. Fisu alkoi pyöröhäkissä välillä napsia kärpäsiä, mikä sekin varmaan oli tietynlaita protestointia. Se ei kuitenkaan yrittänyt lähteä pois hommista. Kiva oli kuitenkin nähdä, että koira toimisi, kun mukana olisi vain toimiva ohjaaja...

Vaikka paimentaminen jäi vähän tyngäksi, niin nautin koko reissusta ihan suunnattomasti! Olisinko voinut kaksi lomapäivääni paremmin valita?? Auringonpalvojalle helle sopi mainiosti, ja sekään ei haitannut yhtään, että "piti" käydä useasti uimassa Vehmersalmella, syödä jäätelöä ja olla vaan rasittumatta lämmöstä liikaa. :) Täydellisiä lomapäiviä siis, oikeaa elämysmatkailua!

Fisua kärpäset vähän häiritsivät ja kuumuus tuntui öisin aitassa aika kovalta. Myös "mini"possu oli sen mielestä vähän pelottava, mutta muuten sekin oli oikein pätevä reissukoira. (=

Reissun kohokohtia oli myös Fisun uimaan "oppiminen"! Käytiin useita kertoja uittamassa koiria, jolloin Fisu alkuun kahlaili kuten normaalistikin. Se on aina menyt lelun perässä niin pitkälle, kun jalat ylettävät pohjaan. Nyt kuitenkin koirakavereiden läsnäolo taisi tehdä vähän paineita pienelle mudille, joka päättikin reippaana uida lelunsa perään! Olin ihan mielettömän iloinen. Riehuttiin vedessä ja Fisu lähti monta kertaa uintipyrähdykselle lelun perään! IHANAA!! Seuraavana päivänä se taas kahlaili ja riekkui vedessä, muttei ihan uiskennellut kuitenkaan. Olen kuitenkin ihan satavarma, että siitä saadaan vielä uimari. Fisun uimatyyli oli myös ihan moitteeton, ei mitään roiskimista ja räpellystä, vaan tosi siistiä menoa. :) Hauskaa!

Paimennuksesta tulee (ehkä) videoita ja koko reissusta kuvamateriaalia kunhan ehditään.

Ja taas nolla

Eilen oli Maisan vuoro tehdä virallinen nollarata Hau Openeissa. :) Anne Saviojan rata oli musta oikein kiva, oli kohtia, joissa piti tosissaan miettiä, miten ohjaa, mutta kokonaisuudessaan rata oli kuitenkin sujuva ja kiva suorittaa.

Vähän taas jännitti, ehditäänkö ihanneaikaan, kun viimeksi vähän ylittyi, mutta eilen oli parempi onni! Ihanneaika oli 45s, ja Maisan suoritusaika 44,72, joten alittui jopa 0,28 sekunnilla. ;-) Oli tosi hyvä fiilis kun maaliin päästiin.

Rataantutustumisessa mietin aika monia ohjausvaihtoehtoja muutamaan kohtaan. Maisa starttasi vikana virallisesta luokasta (33 koiraa), joten ehdin katsella muiden suorituksia ennen meidän vuoroa. Parissakin kohdassa tuli sellainen olo, että "kyllähän tossa ehtisikin valssata", mutta päätin, etten muuta enää omia kuvioita, vaan teen niin kuin suunnittelin. Ja sehän toimi oikein hyvin niin. =) Uskaltauduin jopa persjätön tekemään yhteen kohtaan, vaikka niitä en yleensä harrasta. Pahasti tyrkyllä olleet putkenpäätkin ohitettiin sujuvasti vain pienellä vedolla. Mun mielestä suoritus oli tosi onnistunut!

Kontakteihinhan Maisalla palaa aikaa, mutta niille en jaksa enää tehdä yhtään mitään uutta. Ei toimi, niin ei toimi. Muuten kyuitenkin sujuu, joten iloitaan siitä..
Nollia ei tullut montaa, mutta Maisan aika riitti vasta kuudennelle sijalle. No, eipä sillä että mitään sijoituksia odotettaisiinkaan... Kiva päivä kuitenkin. :-)

Fisu pääsi hallilla vähän kertailemaan kontakteja. Maanantain kisassa se pysähtyi A:lla ja puomilla hassusti ihan vähän ennen maata, mutta nyt muisti taas heti, miten kuuluu tehdä. Jännää.

Nollia!

Eilen osallistuttiin taas oman seuran Hau open -kisoihin Purinalla. Virallinen kisa oli ykkösluokille, muiden luokkien koirat sai tehdä saman radan epävirallisena. Maisan kanssa osallistuttiin ev. kisaan, Fisu sai tehdä saman virallisena.

Olikin ihan hauska tehdä sama rata molempien kanssa. Tavallaan sain ensin "harjoitella" Maisan kanssa epiksessä ennen kuin Fisun kanssa päästiin vuoroon. Eipä Maisan kanssa tehdystä radasta tosin Fisun suoritukseen ollut yhtään apua, ihan erilailla piti tehdä eri koirien kanssa.

Tuomarina oli Seppo Savikko, ihanneaika oli kolmosluokille 52s. Maisan kanssa takaaleikkailtiin muutamat kerrat, poispäinkäännös ennen keppejä, persjättö pussilla ym. Hyvä nolla tehtiin, aikakin oli ihan hyvä, 46,46 eli -5,54. Maisa on oikea nollakone, ei sen kanssa paljoa muuta saa aikaiseksi. ;-D Meidän sijoitus kokonaiskisassa oli 8./45.

Ennen Fisun rataa pääsin onneksi vielä uudelleen rataantutustumiseenkin ja piti vaihtaa aivot ihan eri taajuuksille, Fisu-moodille. =) Mitään kommervenkkejä, joita Maisan kanssa tehtiin, en uskaltanut tehdä Fisun kanssa (takaaleikkaus muurilla tai persjättö pussilla tai poispäinkäännös kepeille), joten valssailin tosi paljon. Ei siinä mitään, ihan hyvin toimi ja mielestäni aika hyvin onnistuin sijoittumaan enkä pahasti hidastanut koiran menoa. Jossain kohtaa tuli ehkä vähän kaarroksia. Hieno nolla kuitenkin ja tosi hyvään aikaan! Fisun suoritusaika oli 43,39s, eli tulos -14,61! Mahtavaa! Fisun kanssa sijoituttiin toisiksi virallisessa kisassa! Epävirallisessa kisassa, johon saivat siis osallistua kaikkien luokkien koirat, tultiin kolmansiksi. Fisu pääsi siis kaiken lisäksi kahdesti palkinnoille samalla suorituksella! :-)

Video radasta.

On mulla hienot koirat! :)