Tiistaina otin vain Maisan mukaan agilitytreeneihin. Kouluttajamme ei päässyt paikalle, joten tehtiin yhdessä rata. Tutustumisen jälkeen päätettiin kuitenkin Kristan kanssa tehdä ulos oma rata, tämä kun oli liian helppo, josta tuskin oppisi mitään.
Kristalla oli joku Jaakon rata taas mukana, josta me kasattiin pätkä ulkokentälle. Radalla oli poispäinkäännöksiä pari, jaakotus, hankalia keppikulmia ja mm. kohta, jossa kannatti jättää koiran ja ohjaajan väliin yksi este, jota ei suoritettu.
Rata oli tosi hyvä ja haastava, siinä sai todella kokeilla kaikkea uutta ja kehittävää. Yllätyin jälleen, miten hyvin Maisa tekee, vaikka monet jutut olivat sille ihan uusia. Mm. siinä ei ollut mitään ongelmaa, että jätin mun ja Maisan väliin yhden hypyn ja ohjasin sen ohi seuraavalle esteelle. Maisa meni suoraan sinne minne pitikin, eikä ollut ollenkaan menossa mua lähimmälle hypylle. Myös jaakotus onnistui tosi kivasti, vaikka niitäkään ei olla kuin pariin kertaan tehty.
Kepit onnistui aivan mielettömän hyvin joka kerta. Tuntuu, että Maisa olisi vihdoin oppinut hakemaan oikeaan keppiväliin ihan mistä vain. Kepeille jouduin esim. leikkaamaan takaa aika vaikeassa kulmassa, mikä sujui hienosti.
Maisalla riitti taas intoa enemmän kuin hyvin, en kyllä vinkuankasta luopuisi enää millään kun se toimii treeneissä niin tehokkaasti!
Saatiin myös kasattua matala A ulos, toivottavasti sitä ei nyt kukaan heti purkaisi. Laitettiin sitä nyt jo hieman korkeammaksi kuin aiemmin. Tein taas lelun kanssa ja innostin Maisan juoksemaan sen läpi hyvällä vauhdilla. Vauhtia riittikin aika mukavasti, mutta todennäköisesti tässä tulee jossain vaiheessa ongelmaksi, että Maisa hyppää suht korkealta... En kuitenkaan haluaisi (ainakaan vielä) alkaa taas pysäyttää sitä kun uskon, että vauhtia katoaisi siten liian paljon. Nyt kun ollaan saatu taas nopeutta suoritukseen lisää.
Mutta katsotaan nyt miten tässä edetään...
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti