LT lykkääntyy

Päätin nyt kuitenkin antaa Fisun kansvaa vähän ennen luonnetestiä. Fiskarsilla on ollut vähän jokin herkkä vaihe päällä (hormonaalista?), joten senkin takia on varmaan fiksumpi odottaa parempaa hetkeä testille. Fisu on nöyrä ja elää dominoivan Maisan alaisuudessa, joten aikuistukoon vielä rauhassa. Mieluummin odotan vielä vähän kun siltä tuntuu, kuin harmittelen jälkikäteen, että kiirehdin testiin... Ehtiihän sitä. Voi toki olla ettei se vuodenkaan päästä ole yhtään sen kypsempi, mutta katsotaan. Mun salainen haavehan on, ettei siitä koskaan "aikuista" tulekaan. Mun ihana vauva. <3

Yliaikanolla

Muttei sentään Fisulle. ;)
Maisakin pääsi viralliselle radalle eilen pitkästä aikaa. Muotkan rata ei ollut erityisen vaikea, suurimpia ongelmia useimmille taisi tuottaa putki A:n alla -rykelmä. Hyllyjä tuli paljon. Maisa lähti toisena radalle ja teki hyvän nollan. Valitettavasti tuli kuitenkin yliaikaa 0,9 sekuntia. :( Hitsi!

Lähdössä M tuli musta vähän varovasti ainakin ekan hypyn, aika korkeita olivat ja paksut rimat, taisi vähän koiraa hirvittää alkuun. Vauhtiin päästyään sen meno oli kuitenkin oikein mallikasta. Maisaa on niin hauska ohjata, kun se yksinkertaisesti tekee just niinkuin pitää. Helppoa! Alusta olisi siis ehkä saanut nipistettyä sen 0,9s pois, esim. lentävällä lähdöllä. Samoin A:n kontakti oli hidas, siitä olisi kepeästi saatu vähän pois... Kyllähän näitä jossittelun kohtia riittää.

Eipä se nyt kuitenkaan huono suoritus ollut. Koiria oli n. 34 ja Maisa sijoittui kolmanneksi!! Ihmeellistä, en muista ollaanko ennen palkinnoilla oltukaan kolmosissa. Joten ei paha ollenkaan! Maisa on hieno pieni!

Eiköhän taas innostuttu kisailemaan Maisankin kanssa. Hauskaa! =)

Juhannusta

Meillä oli oikein mukava juhannusviikonloppu. Perjantaina suunnattiin mökille, mutta tehtiin ensin pysähdys Lahdessa mummin luona, joka asustelee palvelutalossa Alzheimer-osastolla. Koirat pääsivät toki mukaan. Fisu on ihan uskomattoman helppo koira tällaisissakin oloissa, on rauhassa ja ottaa kaiken iisisti. On kiva nähdä, miten paljon iloa koirista on vanhuksille. Maisa on ihan reipas myös, mutta turhan kärsimätön. Se toteaa minuutissa, että nyt tämä paikka on nähty, jatketaan matkaa! Ei malttaisi olla paikallaan, kun ei tapahdu mitään...

Mökillä oltiin kaksi päivää ja jos ihmiset rentoutuivat, niin kyllä nauttivat koiratkin! Ne ei paljoa sisällä päivistään viettäneet. Sää ei ollut mikään helteinen, joten tytöt eivät pahemman kahlailleet (kumpikaanhan ei ui..), mutta muuten keksivät kaikkea toimintaa. Perjantai-iltana juostiin Fisun kanssa juhannuskymppi ja muutenkin kuljettiin mäökkiteitä sinne tänne. Erityisen mukava viikonloppu siis. :)

Tytöt taitavat tällä viikolla suunnata takaisin mökille, mutta itse olen valitettavasti töissä. Tänään käydään kuitenkin kisaamassa yksi rata illalla, sen jälkeen koirat pääsee vapaalle. =)

Huijarikoiran paluu

Otettiin taas pieni tokotreeni läheisellä hiekkakentällä. Ei muita häiriötekijöitä, paitsi kärpäset kiusasi. Maisa sai kertailla temppuja ennen Fisun vuoroa. Kyllä tekee mielellään nakkipalkalla. :) Ja tykkäähän se muutenkin tehdä, mitä vaan.

Fisu on tuntunut aika motivoituneelta treenaamaan. Leikitään että tauko on innostanut sitä, niin saadaan joku perustelu treenaamattomuudelle... ;-)

Nyt kun ollaan muutamia kertoja lyhyen ajan sisään tokoiltu, niin ongelmatkin muistuu mieleen. Niitä on mm. eteentulo. Se ei vaan koskaan ole toiminut, eikä toimi vieläkään. Muutaman metrin päästä se tulee hyvin, mutta vähänkin kun lisää matkaa niin se jää kamalan kauas. Ja kun en näistä palkannut, niin se alkoikin tarjota maahanmenoa, tassunantamista.... Siinä kahden metrin päässä mun edessä. Raukka ei edes tiedä mitä siltä odotetaan. Todellinen syy varmaan kuitenkin on se, että se vaan ei tykkää tulla niin lähelle, kun olen kasvot Fisua kohti. Näin luulisin. Paineistumista? Jotain kuitenkin. Pitäisiköhän unohtaa koko tyhmä eteentulo ja alkaa opettaa luoksetuloa suoraan sivulle tullen? Miettisi sitten asiaa uudelleen jos joskus (ikinä) esim. BH-kokeeseen asti päästään. Täytyypä miettiä.

Luoksetuloihin se lähtee kuitenkin tosi nopeaan ja innokkaana, ja palkkaankin melkein aina vauhdista. Kuitenkin kun nyt kokeilin ollakin paikallaan ja odottaa koiran tulevan istumaan, niin eipä toiminutkaan. Höh.

Otsikon viittaus huijarikoiraan tuli taas esille, kun jossain vaiheessa huomasin, ettei se taaskaan istunut sivulla. Pokkana vaan tulee "sivulle" ja jää seisomaan. :O En tiedä, onko se koko ajan tehnyt niin kun en ole huomannut. Laiska kurjimus!

Muita ongelmia.... Seuraamisessa edistää. Muuten ei huomaa pahasti, mutta kun pysähdyn, se "luiskahtaa" liian kauas. Kokeilin kävellä aavistuksen vasemman suuntaan, eli laajaa ympyrää, jolloin paikka pysyi paremmin. Muuten ihan pätevää seuruuta, mun mielestä. Käännökset toimii ihan ok. Tosin enpä itse niistä paljoa näe.. Peili/treenikaveri olisi kiva.

Kaukoista Fisu osaa istumisen ja maahanmenon. Mun mielestä osaa ihan hyvin jopa. Ei liiku. Se tuntui kerrasta oppivan, kun joskus vinkistä kokeilin laittaakin palkan sen eteen. Sitä inhotti niin paljon ajatus namun päälle joutumisesta, että ei ole liikkunut sen jälkeen. :-D

Nykyään osaa mennä sivulla maahan suoraan! Ennen kääntyi aina mua kohti vinoon. Tähän auttoi pieni käsimerkkiapu, jonka olen saanut jo häivytettyä. Ainakin tuntuisi olevan hyvä nyt. =)

Liikkeestä maahanmenoja kokeiltiin. Ihan ok toimi. Vähän hitaasti, laskee ensin peräpään ja sitten vasta kunnolla makaa. Ainakin mitä onnistuin huomaamaan. Mutta tajuaa kuitenkin homman, kai. Ollaan otettu silloin tällöin myös liikkeestä istumisia, jonka mun mielestä osaa aika kivasti.

Ehkä tästä vielä jotain tulee... Meidän ikuisuusprojekti.

Alikiitoa

Fisulla oli eilen melkoiset pienryhmätreenit, meitä oli kolme paikalla kouluttajan lisäksi. Teemana oli takaakierrot. Eka otettiin ihan helppo pätkä, jossa kaksi mutkaputkea vastakkain, joiden välissä 2 hyppyä vierekkäin. Aloitettiin putkesta, välissä takaakierto (oikeastaan twist) ja putkeen ja sama toiseen suuntaan. Yllättäen huonosti F lähti kiertämään, ilmeisesti en ole näitä pahemmin sille opettanut ja taisin ohjata niin kuin Maisaa. Fisu täytyykin siis saattaa pidemmälle, jotta tajuaa. Fisu täytyi myös selkeämmin kutsua vielä hyppäämään riman yli sen jälkeen kun sen sai hypyn toiselle puolelle. Näitä voisi vaikka treenailla joskus. :-D Sitä vain olettaa, että koira osaa tämmöiset jutut, mutta eihän se opettamatta...

Seuraavaksi tehtiin 7 esteen ratapätkä, jossa tuli kertailtua takaakiertoja. ihan kiva rata, mutta tuli myös paljon valsseja, joista taas todettiin, että ne ei sovi Fisulle erityisen hyvin. Olisiko syynä se, että itse käännyn koiraa kohti, vai mikä, mutta vähäisen ne sen menoa hidastavat. Täytyy joskus ottaa ihan erityinen treeni ja vertailla takaaleikkauksien, poispäinkäännösten, sylkkärien ja valssien eroja Fiskarssin kanssa. Tehtiin rata ainakin kolme kertaa alusta loppuun ja koiralla säilyi meno oikein hyvin! Fisu on muutenkin edistynyt huimasti vireen kanssa. Enää ei tarvitse olla niin varuillaan treeneissä, kyllä se koira tuntuu jaksavan. =) Mu-ka-vaa!

Loppuun tehtiin Fisulle kunnon vauhtipätkä, 2 suoraa putkea ja hyppyjä. F teki tosi intona, irtosi hienosti ja vauhtia riitti! :)

Väleissä otettiin toisella puolella kontaktien kertailua. Hallille oli tullut uusia esteitä, Agimetin kontaktisarja, jossa on sellainen muovipäällyste. Koeajettiin niitä Fisun kanssa. Keinu kolahtikin vähän erilailla kuin muut, mutta ei Fisua pahemmin haitannut. Vähän se kuunteli sitä eri tavalla kuin muuten, mutta teki kuitenkin hyvin. Kontaktit toimi, nyt myös puomilla pysähdyttiin heti oikeaan kohtaan ja tultiin aika hyvällä vauhdila loppuun asti. A on tosi hyvä ja nopea!. Oikea tehotreeni oli, hyvä niin!

Hakuja + tokoja

Kyllä, luit oikein: me ollaan tokoiltu! Jopa kaksi kertaa viime viikolla. Ihmeellistä... Ihan perusjuttuja kertailtiin, treenattiin meidän "kylän" futiskentällä, jossa oli sopivasti häiriötä: lapsia pelaamassa futista tai korista.

Fisu oli tosi tosi innokas tokoilija. Vähän ehkä liiankin, ei ehkä ollut maailman näteintä menoa. Mutta kivaa tuntui olevan, ja sehän on pääasia. :-) Vauhdikkaita luoksetuloja (palkka vauhdista), seuraamista, käännöksiä, liikkeestä maahan (&istu), kaukojen alkeita. Oli ihan hauskaa taas pitkästä aikaa. Haluttaisiin alkaa treenailla useamminkin, mutta mä en osaa enkä saa aikaiseksi yksin. =( Höh.

Torstaina taas hakuiltiin, Landbossa jälleen. Fisulle taisi olla vähän vaikea treeni. Teemana oli umpparit, ja ekaa kertaa päätettiin jättää rullat maahan, eikä pitää kädessä. Tämä olikin Fisulle haastava juttu. Ekalla piilolla se kävi, mutta ei saanut rullaa mukaansa. Seuraavalla lähetyksellä se lähti johonkin harhailemaan, eikä käynyt edes piilolla enää. Otettiin huuto avuksi, jolloin vihdoin onnistui.

Pari ihan onnistunutta, mutta sitten taas yksi rulla tipahti. Ja viimeisenkin se tiputti n. 2 metriä ennen kuin tuli mun luo. Kuulemma olin selkä koiraan päin. Ärsyttävää kun näiden rullien kanssa on aina sama ongelma. Turhauttavaa kun tuntuu ettei päästä yhtään eteenpäin, aina ne tippuu jossain vaiheessa. Muuten ihan hyvä treeni, mutta vähän kelju fiilis jäi. :/

Viikonloppu menikin agilityn sm-kisoissa, olipa jännää! Meidän seura sai hyvin menestystä ja oli mahtavaa nähdä muitakin tuttuja radoilla. Mudiedustus oli hienoa! Kummasti nousee omakin treeni- & kisamotivaatio... ;-) Ja eikun ilmoja menemään!

Mini-agilityt

Ei tosin minikoiran kanssa, vaan miniajankäytöllä. Otettiin eilen Maisan vuorolla ihan pieni treeni Fisun kanssa kun maanantaina jo reenailtiin kunnollisemmin. Maisa on ontunut toista etujalkaa muutaman päivän, joten se on levossa.

Fisu sai tehdä pienenpienen ratapätkän , jossa tuli pari takaakiertoa, tiukka kääntyminen suorasta putkesta ja vaikeahko poispäinkääntö. Heti eka suoraputki tuotti Fiskarsille vähän liikaa vauhtia ja käännös meni pitkäksi, jolloin hyppy suoritettiin väärältä puolelta. Uusintayritys onnistui.

Seuraava ongelmakohta oli sitten poispäinkäännös, jolla yritin viedä koiran takaakierrolle. Hyppy veti kuitenkin niin paljon, että F teki sen varmaan kolme kertaa suoraan, ennen kuin sain sen kierrettyä takaa. Mutta saatiinpahan onnistumaan! Ja erityisen positiivista oli, että pystyttiin hinkkaamaan samaa kohtaa se nelisen kertaa, eikä vauhti tai into edes hiipunut! Jee! Lopuksi otettiin koko yhdeksän esteen pätkä kokonaisuudessaan. Sujui alyttömän hyvin, Fisu oli ihan mahtava! :-) Radan lopuilla oli myös A, joka tehtiin vauhdilla ja silti tosi tarkasti! Hyvä Fiskars!

Lopuksi kertailtiin keppejä ja keinua pari kertaa. Keinu tosi hyvä, F tuli melkein päähän asti, keinu rämähti oikein kunnolla, eikä haitannut yhtään. :) Itse meinaan pelästyä, mutta koira onneksi ei..

Lopetettiin treeni lyhyeen ja lähdettiin taas treffaamaan 3kk vanhaa Kiira-kelpiä. Mikä ihanan reipas pusukone! <3
Erityisen ylpeä olin myös Fisusta, joka osasi käyttäytyä niin mallikkaasti pennun kanssa. Ei missään vaiheessa ärähdellyt tai ollut liian raju, vaikka pentu kulki puolet lenkistä sen huulia nuollen. :-D Fiz myös leikki pennun kanssa, sopivan nätisti. Mun aikuistunut teini. <3 Kiirasta tulee Fisulle vielä hyvä juoksukaveri kun vähän kasvaa. Nyt ei vielä ihan pysynyt mutiaisen vauhdissa. ;-)

Hyvän mielen agilityt

Eilen päästiin pitkästä aikaa Fisun ryhmän treenivuorolle. Varmaan kolme viimeistä kertaa jäänyt väliin. Ei sentään olla taukoiltu koko aikaa, vaan ollaan treenailtu sitten Maisan vuorolla molempien kanssa.

Tehtiin kaksi eri ratapätkää (n. 8 estettä molemmissa). Eka treeni vaikutti meille erityisen huonolta. Alussa oli kolmen hypyn suora, joiden jälkeen hypyistä muodostunut neliö. Neliössä piti harjoitella neljä eri rataa, joko kaikki hypyt "sisältä ulospäin" tai "ulkoa sisäänpäin" ja sama molempiin suuntiin. Ensin tutustuttiin kaikkiin neljään versioon ja vasta juuri ennen omaa vuoroa saatiin tietää, mikä niistä tehdään.

Olin vähän varuillani, että miten Fisu tämmöisestä pienessä tilassa pyörityksestä tykkää, mutta sehän menikin hienosti. Yleensä en myöskään tykkää jättää sitä kauas odottamaan ja suosin lentäviä (vauhdikkaita) lähtöjä, mutta nyt se joutui jäämään sinne neljän hypyn taakse odottelemaan. Hyvin kuitenkin jäi ja tuli kuitenkin vauhdilla radalle. :-) Ja treeni sujui hienosti. Karjuin sille aika tiukat käskyt, ja mun mielestä kuviosta tuli oikein siisti ja hyvä. Ei paljoa turhia kaarroksia ja vauhtia oli silti. Jei! =) Jätettiin yhteen onnistuneeseen kertaan.

Välissä tehtiin vähän keppejä ja puomin alastuloa. Puomilla se on vähän ruvennut miettimään, mihin kohtaan pitikään pysähtyä ja meinaa stopata jo ennen kuin tassut on maassa. Otettiin siis useampi toisto muistutteluna, pelkkää irrallista alastuloa. Saatiin hyviä onnistumisia. Kepit toimi myös hienosti. Fisu pelittää hyvin! :)


Toinen pätkä oli Fisulle sopivampi, jossa pääsi hyvin etenemään ja liikkumaan koiran kanssa. Haasteena mutkaputkien väärät päät, jotka kuitenkin ohitettiin hienosti. Alussa oli kaksi hyppyä vinottain, joilta tiukka käännös putkeen. Ensin valssasin, koska Fisulla on vähän tapana ampua lähimpään putken päähän. Valssi ihan ok, kääntyi hyvin ja tuli oikein. Toisella kertaa kokeilin valssaamatta vähän poispäinkäännön tyyppisesti ja yllättäen sekin toimi! Ajattelin, etten saisi sitä kääntymään vain vetämällä, mutta toisella kertaa se tuli jopa ihan siivekettä nuollen. Super! Ehkä se on vähän oppinut kuuntelemaankin. =)

Ei tehty enempää, ja lopetettiin kun vauhtia ja intoa vielä oli. Todella hyvä treeni siis. :-) Jäi tosi hyvä mieli näistä. Fisua on sitten hauska treenata.

Purinalta ajeltiin vielä ex-tempore Luja-miestä katsomaan ja kyllä olikin mutiaisilla hauskaa keskenään! Molemmat keksi jossain vaiheessa iihanan mutalammikon, johon ne painelivat yhdessä riehumaan ja olivat siellä mahaa myöten kurassa. Parasta! :D Lyhytkarvainen Luja oli aika koipeliini!

Lampaita siellä, mudeja (okei, pari kroatia myös) täällä

Tänään palattiin kesän ekalta paimennusleiriltä. Kyseessä oli siis mudien & kroatien paimennusleiri Somerolla Swedun paimennuskoululla. Takana on kaksi päivää treenejä lampailla, yhteensä 7 "paimennus"kertaa. Älyttömän kiva viikonloppu, oli hirmuisen mielenkiintoista nähdä eri koiria "hommissa" ja ihmetellä, miten omaa koiraa saisi jotenkin hallittua lampaiden seassa.

Lauantain ensimmäinen harjoitus oli melko pienessä aitauksessa neljän lampaan kanssa. Fisu oli tosi vaikeana, sitä ihmetytti oikeastaan kaikki ympärillä, liina ahdisti, kouluttaja ahdisti, lampaat ei kiinnostaneet yhtään. Ehdin jo miettiä tuleeko viikonlopusta Fisun kohdalla yhtään mitään, mutta onneksi turhaan..

Loput harjoitukset olikin kaikki vähän isommassa aitauksessa, nekin neljän lampaan kanssa. Aloitettiin ihan katsomalla, mita Fisu tällä kertaa tekisi. Meininki olikin ihan eri kuin pikkuaitauksessa! Nyt Fiz oli jo innokkaana, ja ääntäkin löytyi. Ekat kerrat meni lähinnä koiraa sytytellessä, ja totutellessa koko touhuun. Vaikein juttu tietenkin olisi itse tietää mitä tekee...

Pikkuhiljaa harjoitukset eteni, ja ehkä vikalla kahdella kerralla seitsemästä alkoi tuntua, että hommassa on vähän jotain järkeä. Lähtöpiste treenaamiseen taisi olla se, että F välillä syöksähteli lampaita "keräämään" ja välillä käveltiin yhdessä siellä täällä, lähinnä yrittäen itse pysyä lampaiden tahdissa, samalla estäen koiraa tulemasta mun jalkoihin. Hankalin juttu mulle ainakin oli se, että lampaat tuppasi karkaamaan aivan liian herkästi. :D Eikä ne oikein totelleet "odottakaa!", "tänne", "tulkaa", "mennään" ym. käskyjä... ;) Ekat harjoitukset menikin siinä, että lambit oli vähän väliä aitauksen reunassa kiinni, ja yritin saada niitä epätoivoisesti pois sieltä.

Yleensä aloitettiin niin, että F jäi odottamaan aitauksen suulle, menin itse käpyttelemään lammaslauman sekaan ja kutsuin sitten vasta koiran mukaan. Kun pari kertaa oltiin alkuun herätelty koiran toimintaa, otettiin mukaan yritys jollain lailla hallita sitä. Ja sekös vasta olikin hankalaa! Fisu yritti alkuun kamalan herkästi tulla mun jalkoihin pyörimään ja sitä sai kunnolla hätistellä pois. Kuitenkin jossain vaiheessa se oppi pysymään vähän etäämmällä, sauvaa se kunnioitti hyvin.

Alkuun oli tosi vaikeaa saada ohjattua koiraa johonkin mihin itse tahtoi. Se vain pyöri siellä täällä, ja lampaat taas karkasi kun se ajautui liian sivuun. Kuitenkin vikoilla harjoituskerroilla alkoi tuntua, että sen sai jo pysymään lauman takana, ja sain sen myös kääntymään kiertämään laumaa toiseen suuntaan. Mahtava tunne!

Tänään harjoiteltiin siis lampaiden kuljetusta ja koiran pysäyttämistä sekä lampaiden hakua. Mielestäni Fisulla toimi "odota" aika hyvin, se jäi siis seisomaan. Muutamat kerrat sitten kuljetusyritysten lomassa jätin koiran odottamaan lauman taa, palasin sen luo ja lähetin hakemaan lampaat. Ekat kerran meni plörinäksi sen takia, että palatessani Fisun luo se alkoi iloisesti pomppia mua vasten "ihanaa, mamma, kun et enää uhkaakaan sillä kepukalla..." ja lampaat säikähti pois. Kun keskityin pitämään koiran aloillaan, pääsin sen luo rauhassa ja sain sen lähetettyä laumalle. Mun mielestä F hiffasi siinä tilanteessa aika hyvin, että sen täytyy hakea lampaat. Sen se olisi voinut tehdä kuitenkin vähän hillitymmin... Yleensä se lähti niin vauhdilla (ja äänekkäästi!), että tilanteesta tuli lähinnä kaaos. :-D Mutta mä luulisin, että sillä oli kuitenkin jonkunlaista näkemystä siitä, että lampaita pitäisi tuoda mun luokse. Ja niin se kai välillä tekikin. Ja useimmiten ainakin yritti. Kai.

Jännä ilmiö oli kuitenkin (kaikilla) se, että kun aitauksesta tuli pois, oli aika totaalinen black out koko hommasta mitä siellä oli tapahtunut. Aitauksessa kun oli niin paljon liikkuvia asioita ja huomioitavaa, ettei todellakaan jäänyt itselle sellaista kokonaiskuvaa omasta ja koiransa toiminnasta. Tosi vaikeaa oli myös liikkua takaperin, aina ne lampaat juoksi mun ohi ja kohta tilanne oli taas se, että olinkin itse koiran ja lampaiden välissä... "Miten tässä näin kävi?" Onneksi meistäkin tuli pari videota, niin voi itse katsoa, miltä homma oikeasti näytti.

Loppuharjoituksissa sain hakata paimennuskepukalla (maata) aika tosissaan, että Fisuun sai otetta. Se keskittyi välillä vähän liikaa huutamiseen ja meinasi kiertää mun taa. Se kesti huitomisen kuitenkin hyvin ja myös tajusi välillä mihin halusin sen liikkuvan. Oli siistiä kun vihdoin sai hetkeksi koiran pysymään lampaiden takana edes hetken.

Viimeinen harjoitus olikin ihan pikakerta, mutta lampaita triplasti, eli 12 kappaletta. Kierrätettiin ne Fisun kanssa kerran aitauksen ympäri, eivätkä ne karanneet kertaakaan!! Fisu pysyi ajoittain lauman takana ja mun mielestä jopa liikkui sinne mihin sitä ohjasin. Tosin vähän hapuilua oli ja välillä se meinasi taas ajautua muhn selän taa eli liian sivuun, mutta joissain kohdissa piti tasapainon jo hyvin. Huutamistakaan ei enää tainnut olla niin paljoa.

Kokonaisuudessaan leiri oli kyllä mahtava kokemus. Oli tosi mielenkiintoista nähdä eri koiria ja ohjaajia. Lampaiden kanssa aitauksessa. Yleisössä saatiin monet naurut, ohjaajien yritykset oli usein aikas huvittavia. Niin varmasti myös mun.. ;p Oli mahtavia kilpajuoksuja, ohjaaja edellä, lampaat keskellä ja koira viimeisenä. Aina ei ollut niin selvää, kuka jahtaa tai paimentaa ja ketä. Itse muun muassa pyllähdin keskelle mutalammikkoa, meinasin heittää sauvalla silmääni (maan kautta) ja ties mitä muuta toilailin lampaiden keskellä. Luulisin, että jos kuraisimman ohjaajan palkinto olisi jaettu, olisin ollut hyvä voittajaehdokas... Vaikka koko viikonloppua ei satanutkaan, oli tosi märkää ja mutaista. Ikinä mun vaatteet ei ole varmaan olleet niin likaiset. Fisulla kun on vähän tapana pomppia ja nousta mua vasten. Siltä mä myös näytin.

Makea kokemus kuitenkin. Mun mielestä Fisulla oli vähän käsitystä, mitä siellä tehdään. Oli superia nähdä oma koira toiminnassa, jota varten se on jalostettu. Tästä on hyvä jatkaa!

Hyvä hylly!

Tänään käytiin kisaamassa yksi agirata Helsingissä Laakson kentällä. Oli vähän erilainen kisakokemus kuin yleensä; aikataulu oli niin reilusti (20 min) etuajassa, että juoksin rataantutustumiseen kesken kaiken, enkä ehtinyt tuomarin puhutteluun ollenkaan.

Fisun kuului startata neljäntenä, mutta välistä puuttui kaksi koiraa (josta en ollut tietoinen), joten tuli hirveä kiire radallekin. No, sinänsä ihan hyvä, että F oli juuri odotellut mua aidassa kiinni ja oli intona kun pääsikin heti hommiin.

Tuomarina oli Kari Jalonen. Rata oli helppo, ainoat "hankalat" kohdat oli parit tiukat käännökset ennen kontakteja, joista saattoi löytää tiensä väärille esteille. Fisu teki kuitenkin ihan upean radan, siis todella mahtavan! Kontaktit toimi, keinu toimi, kepit ihan loistavat ja vauhtia riitti! SUPER!!

Tultiin maaliin "nollalla", luulin että tehtiin puhdas rata, ja palkkaus (bileet!) oli sen mukainen. Radan jälkeen kuulin, että yksi rima tuli alas (valssatessa ennen A:lle kääntymistä), joten tulos olisi vitonen. Vielä vähän myöhemmin kuulinkin, että tulos olikin oikeasti hylly. Olin nimittäin palkannut koiran liian aikaisin. Heitin sile lelun kai aika pian vikan hypyn jälkeen, ja siksi tulos HYL. Täytyy sanoa, että jos tulos muuten olisi ollut nolla, niin olisi --tuttanut aika pahasti! Onneksi siis rima tippui, koska nyt ei hyllykään haitannut yhtään. Samahan se on, vitonen tai hyl, kun ei nolla kuitenkaan.

Radasta jäi kuitenkin ihan mielettömän hyvä fiilis! Fisu on vaan ihan LOISTAVA!! :) :) :) Ihan parasta!

Ihanneaika oli 49, meidän aika 37,10, eli aikavirhe -11,90. Edit. voittajan aika oli -12,21, eli toiseksi oltaisiin tultu ilman hyllyä. Ei huonosti siis! =) Voittajan tulos oli 5.

FISU ON PARAS! :D

LOISTAVA HAKUKOIRA

...asuu meillä! :)

Fisu oli eilen ihan SUPERpätevä hakutreeneissä! Viimekertaiseen sähläykseen verrattuna kaikki tuntui menevän ihan nappiin! Paikka oli kivan vaihteleva, korkeuseroja, kalliota, varvikkoa, aika kuivaa maastoa. Tehtiin Fisulle "norjalainen sekametsä", eli maalimiehet kutsui sitä molemmin puolin ensin kauimmilla piiloilla, sitten palattiin vähän takaisin päin, mm:t huusi taas molemmin puolin, ja taas siirryttiin ihan etukulmaan asti, jossa myös huudot. Yhteensä Fisu sai etsiä siis 6 ukkoa.

Ilma oli vielä Fisun vuorolla aika kuuma, edellinen koira sai lämpöhalvauksen tykittäessään maastossa. :S F jaksoi kuitenkin hyvin ja leikkikin vielä viidennen maalimiehen luona. Muuten oli ruokapalkkaa, kuten normaalisti. F löysi kaikki ukkelit heti ekalla yrittämällä ja rullat palautui KAIKKI tippumatta!! :-D Ehkä tsemppasin itse nyt rullien kanssa paremmin, menin vähän viistosti aina lähemmäs piiloa odottelemaan ja liikuin ja kannustin kun F toi. Erityisen positiivista oli myös se, että vaikka kutsuin Fisua aina saatuani merkin, että se on ottanut rullan, se ei siltikään tiputtanut yhtään kertaa. Välillä kun on ollut ongelmana, että F on "hätääntynyt" mun huutaessa (kiire mamman luo!) ja siksi pudottanut. Mutta nyt pystyin huutaa sille jotta se tiesi minne tuoda rulla. =)

Oli taas ihan ihmeellistä, miten paljon koira jo osaa. Fisu se vaan osaa aina ihmetyttää mua... Ihan mahtava fiilis jäi treeneistä, tosi kivaa!

Liitelyä & tottelemista

Tiistaina urakoitiin taas Maisan agivuorolla. Treeni oli aika vaikia taas, joten tehtiin kahdessa pätkässä. Maisa oli hauska, ihan täynnä intoa ja menoa! Vaikka tulikin vähän mokia, niin oli kivaa. :-) Maisalla oli välillä niinkin paljon menohaluja, että mun ohjaus meinasi olla sille ihan yhdentekevää. ;p

Fisu sai tehdä sivussa vähän vauhtipätkää ja keppejä. Kertailtiin myös keinua, hyvin meni. Lopulta otin pari pätkää radasta Fisun kanssa, tarpeeksi helppoja kohtia. F oli hyvä! Välillä otettiin joku vääräkin hyppy jostain, mutta jatkettiin vaan menemään, eikä välitetty pienistä! F kävi mukavan kuumana, ja valitsi välillä esteitä ihan omasta päästään. Hauskaa! :D Radan osana otettiin myös puomia ja A:ta kertailuna. Hienot kontaktit!


Nyt kun Maisan läsnäolo on todettu hyväksi Fisun agitreenivireelle, niin tuli mieleen, toimisiko sama vaikutus myös tottisteluissa (/tokossa). Tänään kokeiltiin pientä tottistreenin pätkää tossa futiskentällä, M sai ensin ottaa vähän temppuja ja Fisu odotella vuoroaan. Kyllä taas treeni maistui kun Fisu pääsi vuoroon! Selvästi Maisa pitää pitää Fisun treenissä mukana niin paljon kuin mahdollista. On se kateus ihmeellinen voima...

Otettiin Fiskarssin kanssa ihan perusjuttuja, seurausta, käännöksiä, kaukojen alkeita, eteentuloa ja vauhtiluoksetulo sekä loppuun eteenmeno lelulle. Oli hauskaa! Välillä liikkeet oli vähän sinnepäin, mutta pääasia, että vire ja meininki toimiuvat niinkuin pitää. =)