Fisulla on jotain tosi kummaa naamataulussa. Sille tuli pari päivää sitten haava kuonoon, oli ihan ihoa lähtenyt palanen ja tosi inhottavan näköinen verestävä haava. Ajattelin, että se oli johonkin kolauttanut päänsä, vaikka ihmettelin kun en ollut huomannut, että haava olisi tullut esim. ulkona, vaan yhtäkkiä kotona sen huomasin. No, vasta kun eilen kuonoon ilmestyi kaksi muuta ihan samanlaista haavaa, rupesin ihmettelemään asiaa vähän lisää. Fisu raukalla on nyt kuono vähän turvoksissa ja haavat on todella inhottavan näköisiä eikä tunnu menevän umpeen ollenkaan. Kaiken lisäksi löysin sen korvan vierestä yhden ruven, joten alkaa nyt todella kummastuttaa.
Varasin nyt sitten Fiskarsille ajan lekurille, joten käydään selvittelemässä mystisiä haavoja. Koira on ihan kamalan näköinen, kuin olisi saanut pahasti turpaansa. Mutta en jaksa uskoa, että Maisakaan olisi jälkiä aiheuttanut, kun en ole huomannut, että tytöt olisivat ottaneet yhteen.
Saa nyt nähdä onko meillä menemistä viikonloppuna tuomarikollegioon kun koira on ihan karmean näköinen...
Edit. 29.10.
Eilen käytiin sitten eläinlääkärillä näyttämässä naamaa. Paljastui, että haavaumat kuhisee bakteereja ja saatiin Fisulle antibioottikuuri. Sen pitäisi helpottaa aika nopeasti, mutta jos niin ei käy, niin sitten täytyy ottaa ihan ihopalanäyte. Toivotaan kuitenkin, että haavoja ei ainakaan tule enää lisää.
Seuraillaan siis tilannetta.
keskiviikko 28. lokakuuta 2009
sunnuntai 25. lokakuuta 2009
Fiskarsin touhukas viikonloppu
Fisulla oli kamalasti ohjelmaa vkloppuna. Ehdittiin treenailla, agilitya, tottista ja hakua sekä käydä agilityn möllikisoissa. Viikonloppuun mahtui hyviä, mutta valitettavasti myös huonoja hetkiä.
Perjantaina oltiin agitreeneissä. Tehtiin kiva, helpohko rata. F juoksi ensin puomin kontaktin läpi, joten otettiin uudestaan ja sitten teki nätisti. Rata tehtiin muutamaan kertaan ja sattumalta huomattiin kouluttajan kanssa, että F sai aikalailla lisää tsempiä mun kannustuksesta. Kun tehtiin rata vielä kerran niin, että itse huusin ja kannustin, koira sai ihan älyttömästi lisää vauhtia. Miksen ole ennen tätä tajunnut!?
Keppejä otettiin taas yksittäisenä. Alkuun vähän huonosti vauhtia, mutta lopulta saatiin jo hyvä tempo. Pari väliä verkoista auki, ei ongelmaa. Myös A:ta otettiin erikseen.
Lauantaina suunnattiin sitten Hakkilaan epiksiin. Otettiin möllirata ihan harjoituksen kannalta, lähinnä kontaktitreeninä. Radalla oli puomi ja A, joka tehtiin kahteen kertaan. Palkkasin puomilla ja A:n tokalla suorituksella. Kontaktit oli tosi nätit ja nopeat! Radalla F tuli alkusuoralla muurista ohi, vaikka se oli suorassa linjassa muiden kanssa. En varmaan vain sitten ohjannut... En viitsinyt korjailla kun oli hyvä vauhti.
F tuli myös ensin puomin ohi. Tässäkin taisi olla mun moka, kun käänsin sitä varmaan turhan paljon jälleen, kun luulin että tarvitsisi suoristaa koiran linjaa edelliseltä hypyltä. Olin ylpeä itestäni kun maltoin kerrankin palkkailla ja vaatia kunnolliset suoritukset kontakteilla, vaikka oli "kisatilanne". Hyvä hyvä.
Tässä ratapiirros, Tollerwichin blogista lainattu:
Tässä video, just ja just kehtaan linkata... *shock* Minkä ihmeen takia mä en voi lopettaa tota huiskimista. Miksei ne kädet pysy vakaana?? :o Ja joo, A:lla pysähtymiskäsky tulee tosi myöhään... Hyvä huomata.
Kisojen jälkeen jatkettiin suoraan Viikkiin treenaamaan tottista Terhin ja Auran kanssa mudimerkeissä. Fisun kanssa otettiin vähän seuraamisia ja saatiin vinkkejä käännösten treenailuun. Fisu teki tosi nätisti ja oli iso apu kun joku muu naksutteli ja sai itse kesittyä suorassa kulkemiseen & koiraan katsomatta olemiseen.
Sain myös hyvän vinkin maahanmenon treenaamiseen sivulla, ettei Fisu menisi vinoon. Kun vähän kääntää rannetta ulospäin, koiran asento tuntuu muuttuvan aika pienestä avusta. Toivottavasti toimii!
Fisu sai myös olla paikalla vähän aikaa, kun kuivaharjoiteltiin seuraamisen käännöksiä ilman koiraa. :D Olihan ne askelkuviot aika itsestäänselviä lopulta...
Harmillisesti juuri kun oltiin tekemässä seuraamisen käännöksiä ja saatu paljon hyviä toistoja, alkoi jossain lähistöllä hirveä pauke ja pamahtelu, kulosti ihan ilotulitukselta tai ammuskelulta. Ääni vielä kaikui ikävästi läheisten kerrostalojen seinistä. Fisu meni ihan lukkoon ja tuijotteli taloa. Se ei reagoinut muhun enää mitenkään, vaan lähti hipsimän autolle ja olisi halunnut sinne turvaan. Sain sen houkuteltua takaisin kentälle, mutta se oli raukka ihan lukossa ja tärisi vaan mun jalan vieressä. Surullista. :(
Haettiin sitten Ronda-mudi autosta, ja hetken päästä Fisu oli vapautunut sen verran, että jo leikki Rondan kanssa. Päätettiin vähän ajan päästä ottaa vielä vähän treeniä Fisulle, ettei jäisi tuo paniikki päällimmäisenä mieleen tottistelusta. No, parit hyvät seuraamistoistot saatiin ja lopuksi leikittiin kunnolla lelulla, kunnes F taas kuuli jotain (auton oven pamahdus?) ja rupesi vain vilkuilemaan ympärilleen. Päästin sen sitten autoon "turvaan", eikä se enää ihan paniikissa kuitenkaan ollut, onneksi. On kyllä hirveän harmittavaa.
Se osuus treenistä, joka onnistuttiin tekemään ilman häiriöitä, sujui oikein kivasti ja tuli taas itselle hyviä vinkkejä jatkoon. Esim. nyt kun seuraaminen liikkeenä sujuu, voi jo ottaa "lentäviä lähtöjä" seuraamiseen leikistä, tyyliin riehumista--> lelu kainaloon --> seuraus ja kohta lentää palkka. Pitää huomioida, että vire pysyy oikeana, ehkä vielä vähän innokkaampi saisi koira olla.
Ja sain taas muistutuksen siitä, että koiralta pitää vaatia ne asiat, jotka se jo osaa. Eli esim. huonoista perusasennoista ei jatkuvaa "sivu"-toistoa ja pyynstöä korjata liike, vaan hihnalla pieni pakote ja koira heti terästäytyy. Turhaan helpotan hommaa sellaisten kohdalla mitkä koira varmasti tietää, vaan niistä pitää vaatia kunnon suoritus. Aivan.
Tänään sitten suunnattiin jälleen Landbon metsiin hakuilemaan. Ihana sää....not! :|
Fisun kanssa päätettiin kokeilla ilmaisun ja etsimisen yhdistämistä ekaa kertaa, tähän asti ollaan otettu erikseen rullantuontitreenejä suht lyhyellä etäisyydellä ja sitten yleensä lopuksi etsitty pari ukkoa suorapalkalla.
Nyt sitten kokeiltiin mitä käy, kun ukot ovat radan etukulmissa rullineen odottamassa. Ja eihän siitä sitten tullut mitään... Alkuun Fisu lähti ihan "väärään" suuntaan, todellisuudessa haju kulki tuulen mukana sen verran, että F kaarsi maalimiehelle aika kaukaa. Me keskilinjalta katsottiin, että koira painaa ihan harhasuuntaan ja sain ohjeen kutsua sen takaisin. Rupesin huutelemaan Fisua takaisin ilmeisesti juuri kun se oli menossa maalimiehelle ja sekoitin sen työskentelyn ihan täysin. Se malttoi juuri ja juuri hakea rullan ja lähti mua kohti niin kiireellä, että Terhi aavisteli jo piilolla ettei rulla pysy suussa loppuun asti. Ja ihän se pysynyt.
Lähetin koiran uudestaan ja taas se tuli ilman rullaa. Nähtiin kuitenkin että se oli tuonut rullan melkein mun luo, joten lähdettiin näytölle jotta saatiin palkattua koiraa melkein kelvollisesta suorituksesta.
Kokeiltiin vielä toisele puolelle, koira löysi maalimiehen (Fisulle vieras henkilö), mutta ei suostunut ottamaan rullaa. Päätettiin sitten helpottaa hommaa reilusti ja ottaa ihan lyhyellä matkalla jälleen pelkkää rullan tuontia. Siltikään ei meinannut rulla tulla mulle asti, vaan F oli selvästi jo tosi hämillään koko hommasta eikä oikein enää osannut tehdä mitään.
Saatiin kuitenkin loppuun pari hyvää tuontia kun ensin hetsattiin Fisua leikkimään ja oikein innostin sitä tuomaan rullan mulle asti.
Harmitti kun F oli radalle tullessa niin kovin intona ja sitten menikin ihan plörinäksi koko juttu. No, huomattiinpahan, mikä on koiralle vielä liikaa ja tiedetään ettei vielä oltu valmiita näin vaikeaan juttuun. Päätettiin, ettei enää oteta etsimisiä suorapalkalla ollenkaan, vaan jatketaan rullatreeniä ja ruvetaan pikkuhiljaa vaan pidentämään matkaa. Toivottavasti Fisulle ei nyt jäänyt tästä huono mielikuva vaan seuraavat treenit taas sujuu.
Eipä ole aina ihan aurinkoista (kuvainnolisesti eikä kirjaimellisesti) tämä harrastaminen, huomattiin tänä viikonloppuna.
Perjantaina oltiin agitreeneissä. Tehtiin kiva, helpohko rata. F juoksi ensin puomin kontaktin läpi, joten otettiin uudestaan ja sitten teki nätisti. Rata tehtiin muutamaan kertaan ja sattumalta huomattiin kouluttajan kanssa, että F sai aikalailla lisää tsempiä mun kannustuksesta. Kun tehtiin rata vielä kerran niin, että itse huusin ja kannustin, koira sai ihan älyttömästi lisää vauhtia. Miksen ole ennen tätä tajunnut!?
Keppejä otettiin taas yksittäisenä. Alkuun vähän huonosti vauhtia, mutta lopulta saatiin jo hyvä tempo. Pari väliä verkoista auki, ei ongelmaa. Myös A:ta otettiin erikseen.
Lauantaina suunnattiin sitten Hakkilaan epiksiin. Otettiin möllirata ihan harjoituksen kannalta, lähinnä kontaktitreeninä. Radalla oli puomi ja A, joka tehtiin kahteen kertaan. Palkkasin puomilla ja A:n tokalla suorituksella. Kontaktit oli tosi nätit ja nopeat! Radalla F tuli alkusuoralla muurista ohi, vaikka se oli suorassa linjassa muiden kanssa. En varmaan vain sitten ohjannut... En viitsinyt korjailla kun oli hyvä vauhti.
F tuli myös ensin puomin ohi. Tässäkin taisi olla mun moka, kun käänsin sitä varmaan turhan paljon jälleen, kun luulin että tarvitsisi suoristaa koiran linjaa edelliseltä hypyltä. Olin ylpeä itestäni kun maltoin kerrankin palkkailla ja vaatia kunnolliset suoritukset kontakteilla, vaikka oli "kisatilanne". Hyvä hyvä.
Tässä ratapiirros, Tollerwichin blogista lainattu:
Tässä video, just ja just kehtaan linkata... *shock* Minkä ihmeen takia mä en voi lopettaa tota huiskimista. Miksei ne kädet pysy vakaana?? :o Ja joo, A:lla pysähtymiskäsky tulee tosi myöhään... Hyvä huomata.
Kisojen jälkeen jatkettiin suoraan Viikkiin treenaamaan tottista Terhin ja Auran kanssa mudimerkeissä. Fisun kanssa otettiin vähän seuraamisia ja saatiin vinkkejä käännösten treenailuun. Fisu teki tosi nätisti ja oli iso apu kun joku muu naksutteli ja sai itse kesittyä suorassa kulkemiseen & koiraan katsomatta olemiseen.
Sain myös hyvän vinkin maahanmenon treenaamiseen sivulla, ettei Fisu menisi vinoon. Kun vähän kääntää rannetta ulospäin, koiran asento tuntuu muuttuvan aika pienestä avusta. Toivottavasti toimii!
Fisu sai myös olla paikalla vähän aikaa, kun kuivaharjoiteltiin seuraamisen käännöksiä ilman koiraa. :D Olihan ne askelkuviot aika itsestäänselviä lopulta...
Harmillisesti juuri kun oltiin tekemässä seuraamisen käännöksiä ja saatu paljon hyviä toistoja, alkoi jossain lähistöllä hirveä pauke ja pamahtelu, kulosti ihan ilotulitukselta tai ammuskelulta. Ääni vielä kaikui ikävästi läheisten kerrostalojen seinistä. Fisu meni ihan lukkoon ja tuijotteli taloa. Se ei reagoinut muhun enää mitenkään, vaan lähti hipsimän autolle ja olisi halunnut sinne turvaan. Sain sen houkuteltua takaisin kentälle, mutta se oli raukka ihan lukossa ja tärisi vaan mun jalan vieressä. Surullista. :(
Haettiin sitten Ronda-mudi autosta, ja hetken päästä Fisu oli vapautunut sen verran, että jo leikki Rondan kanssa. Päätettiin vähän ajan päästä ottaa vielä vähän treeniä Fisulle, ettei jäisi tuo paniikki päällimmäisenä mieleen tottistelusta. No, parit hyvät seuraamistoistot saatiin ja lopuksi leikittiin kunnolla lelulla, kunnes F taas kuuli jotain (auton oven pamahdus?) ja rupesi vain vilkuilemaan ympärilleen. Päästin sen sitten autoon "turvaan", eikä se enää ihan paniikissa kuitenkaan ollut, onneksi. On kyllä hirveän harmittavaa.
Se osuus treenistä, joka onnistuttiin tekemään ilman häiriöitä, sujui oikein kivasti ja tuli taas itselle hyviä vinkkejä jatkoon. Esim. nyt kun seuraaminen liikkeenä sujuu, voi jo ottaa "lentäviä lähtöjä" seuraamiseen leikistä, tyyliin riehumista--> lelu kainaloon --> seuraus ja kohta lentää palkka. Pitää huomioida, että vire pysyy oikeana, ehkä vielä vähän innokkaampi saisi koira olla.
Ja sain taas muistutuksen siitä, että koiralta pitää vaatia ne asiat, jotka se jo osaa. Eli esim. huonoista perusasennoista ei jatkuvaa "sivu"-toistoa ja pyynstöä korjata liike, vaan hihnalla pieni pakote ja koira heti terästäytyy. Turhaan helpotan hommaa sellaisten kohdalla mitkä koira varmasti tietää, vaan niistä pitää vaatia kunnon suoritus. Aivan.
Tänään sitten suunnattiin jälleen Landbon metsiin hakuilemaan. Ihana sää....not! :|
Fisun kanssa päätettiin kokeilla ilmaisun ja etsimisen yhdistämistä ekaa kertaa, tähän asti ollaan otettu erikseen rullantuontitreenejä suht lyhyellä etäisyydellä ja sitten yleensä lopuksi etsitty pari ukkoa suorapalkalla.
Nyt sitten kokeiltiin mitä käy, kun ukot ovat radan etukulmissa rullineen odottamassa. Ja eihän siitä sitten tullut mitään... Alkuun Fisu lähti ihan "väärään" suuntaan, todellisuudessa haju kulki tuulen mukana sen verran, että F kaarsi maalimiehelle aika kaukaa. Me keskilinjalta katsottiin, että koira painaa ihan harhasuuntaan ja sain ohjeen kutsua sen takaisin. Rupesin huutelemaan Fisua takaisin ilmeisesti juuri kun se oli menossa maalimiehelle ja sekoitin sen työskentelyn ihan täysin. Se malttoi juuri ja juuri hakea rullan ja lähti mua kohti niin kiireellä, että Terhi aavisteli jo piilolla ettei rulla pysy suussa loppuun asti. Ja ihän se pysynyt.
Lähetin koiran uudestaan ja taas se tuli ilman rullaa. Nähtiin kuitenkin että se oli tuonut rullan melkein mun luo, joten lähdettiin näytölle jotta saatiin palkattua koiraa melkein kelvollisesta suorituksesta.
Kokeiltiin vielä toisele puolelle, koira löysi maalimiehen (Fisulle vieras henkilö), mutta ei suostunut ottamaan rullaa. Päätettiin sitten helpottaa hommaa reilusti ja ottaa ihan lyhyellä matkalla jälleen pelkkää rullan tuontia. Siltikään ei meinannut rulla tulla mulle asti, vaan F oli selvästi jo tosi hämillään koko hommasta eikä oikein enää osannut tehdä mitään.
Saatiin kuitenkin loppuun pari hyvää tuontia kun ensin hetsattiin Fisua leikkimään ja oikein innostin sitä tuomaan rullan mulle asti.
Harmitti kun F oli radalle tullessa niin kovin intona ja sitten menikin ihan plörinäksi koko juttu. No, huomattiinpahan, mikä on koiralle vielä liikaa ja tiedetään ettei vielä oltu valmiita näin vaikeaan juttuun. Päätettiin, ettei enää oteta etsimisiä suorapalkalla ollenkaan, vaan jatketaan rullatreeniä ja ruvetaan pikkuhiljaa vaan pidentämään matkaa. Toivottavasti Fisulle ei nyt jäänyt tästä huono mielikuva vaan seuraavat treenit taas sujuu.
Eipä ole aina ihan aurinkoista (kuvainnolisesti eikä kirjaimellisesti) tämä harrastaminen, huomattiin tänä viikonloppuna.
keskiviikko 21. lokakuuta 2009
Maisan tehotreenit + Fisun tottistelut
Ollaan me treenailtu, ei vain ehdi bloggaamaan...
Tiistaina meillä oli Maisan agitreeneissä vierailevana kouluttajana Timo Rannikko ja ratana tämännäköinen:
Tutustumisessa tuli taas sellainen "tästä ei tule yhtään mitään"-fiilis, mutta yllättävän hyvin päästiin kuitenkin Maisan kanssa lähes loppuun asti. Eri juttu sitten on, miten hyvää rataa tehtiin.
Mitään yllättävää ei ollut siinä, että eka virhe tuli tietty kepeillä, kun M jätti taas vikan välin tekemättä. Aina sama ongelma! Itse en huomaa että tekisin mitään eri lailla, mutta aina näissä kohdissa, kun rata jatkuu johonkin suuntaan niin, että tulee kiire, jotenkin mystisesti vedän koiran pois liian aikaisin. Liikunko sitten vahingossa jo eteenpäin, en todellakaan tiedä!
Suurimpia ongelmakohtia meillä oli hypyt 4-5 ja 7-9. Tollaiset kääntymiset ei vain oikein luonnistu. No, niitä vähän hiottiin, kokeiltiin "niistoja" ja tiukkoja pyörityksiä, mutta ei Maisaa oikein saa hyppäämään niin että se kääntyisi jo valmiiksi oikeaan suuntaan. Ongelmana kun on se, että se hyppää suoraan ja vasta sitten kääntyy. Mutta kun M on niin pieni, niin voi olla että se siksi hyppää suoraan, koska lyhin matka riman yli on suoraan hypäten.
Saatiin ihan hyviä vinkkejä muihinkin juttuihin, päällimmäiseksi lähinnä mieleen jäi ajatus, että mun täytyisi kokeilla rohkeammin eri ohjaustapoja eikä aina tyytyä niihin varmoihin ja kokeiltuihin. Koska eihän sitä kehity mihinkään jos aina tekee samoin. Ja parhain suoritus voi olla se haastavampi tapa, pitäisi vain uskaltaa kokeilla ja varmistella vähemmän.
Mun pitäisi myös muistaa säilyttää liike jotta Maisan vauhti pysyy parhaiten. Kokeiltiin esim. 7-10 hyppyihin niin, että lähetin Maisan 8-hypylle ja lähdin jo itse liikkeelle, jotta ehdin tehdä persjätöt seuraaville hypyille ja samoin putkelle. Tämä toimi tosi hyvin, vaikka persjättöjä kovasti vierastan.
Sain myös (jälleen) palautetta, että saisin olla tavallaan nopealiikkeisempi tiukoissa kohdissa, koska mun liike on vähän liian pehmeää, eikä tarpeeksi napakkaa. Samaa Janitakin mulle sanoi kesällä, samat kaavat näköjään toistuu yhä. Mutta näistä saatiin taas vinkkejä, kunpa toteutus myös joskus toimisi.
Fisun kanssa otettiin vähän keppejä (verkkoja vähennetään pikkuhiljaa) ja vähän kontakteja.
Fisu sai pitkästä aikaa taas tehdä tottisjuttuja ajan kuluksi ennen Maisan agilityjä. Otettiin myös yksi ilta läheisellä parkkiksella pieni tokoilu/tottis/mikälie- tuokio. Seuraaminen sujuu ihan ok, mutta pysähdyksessä koira jää vähän liian eteen. Käännöksiä ollaan varovaisesti vähän yritetty kai ottaa.
Ongelmia tällä(kin) hetkellä on sivulla maahanmeno, joka on yhä vino. Hmmm. Mun teoria tähän on se, että koira on niin pitkä, että se menee vinoon jotta se voisi tuijottaa mua paremmin. Miten sen saisi korjattua, sitä en tiedä.
Paikallaoloja niin, että menin piiloon, hyvin pysyi. Luoksetuloja ollaan otettu vauhdilla ja lentävällä palkalla tai eteentulolla. Vauhtia vähän puuttuu, selvästi hidastaa kun ollaan välillä liitetty se pysähtyminen tähän.
Vähän huteralla mallilla meidän tottelevaisuus siis, edelleen. Kun vain saisi aikaiseksi.. Mutta ihan mukavaa oli, ei siinä mitään. Koira sentään nykyään tekee mielellään, ehkä osaan itse asennoitua nyt paremmin, kun tiedostan ettei Fisu ole mikään täydellinen työmyyrä, joka tekisi ilman mitään motivoimista.
Tiistaina meillä oli Maisan agitreeneissä vierailevana kouluttajana Timo Rannikko ja ratana tämännäköinen:
Tutustumisessa tuli taas sellainen "tästä ei tule yhtään mitään"-fiilis, mutta yllättävän hyvin päästiin kuitenkin Maisan kanssa lähes loppuun asti. Eri juttu sitten on, miten hyvää rataa tehtiin.
Mitään yllättävää ei ollut siinä, että eka virhe tuli tietty kepeillä, kun M jätti taas vikan välin tekemättä. Aina sama ongelma! Itse en huomaa että tekisin mitään eri lailla, mutta aina näissä kohdissa, kun rata jatkuu johonkin suuntaan niin, että tulee kiire, jotenkin mystisesti vedän koiran pois liian aikaisin. Liikunko sitten vahingossa jo eteenpäin, en todellakaan tiedä!
Suurimpia ongelmakohtia meillä oli hypyt 4-5 ja 7-9. Tollaiset kääntymiset ei vain oikein luonnistu. No, niitä vähän hiottiin, kokeiltiin "niistoja" ja tiukkoja pyörityksiä, mutta ei Maisaa oikein saa hyppäämään niin että se kääntyisi jo valmiiksi oikeaan suuntaan. Ongelmana kun on se, että se hyppää suoraan ja vasta sitten kääntyy. Mutta kun M on niin pieni, niin voi olla että se siksi hyppää suoraan, koska lyhin matka riman yli on suoraan hypäten.
Saatiin ihan hyviä vinkkejä muihinkin juttuihin, päällimmäiseksi lähinnä mieleen jäi ajatus, että mun täytyisi kokeilla rohkeammin eri ohjaustapoja eikä aina tyytyä niihin varmoihin ja kokeiltuihin. Koska eihän sitä kehity mihinkään jos aina tekee samoin. Ja parhain suoritus voi olla se haastavampi tapa, pitäisi vain uskaltaa kokeilla ja varmistella vähemmän.
Mun pitäisi myös muistaa säilyttää liike jotta Maisan vauhti pysyy parhaiten. Kokeiltiin esim. 7-10 hyppyihin niin, että lähetin Maisan 8-hypylle ja lähdin jo itse liikkeelle, jotta ehdin tehdä persjätöt seuraaville hypyille ja samoin putkelle. Tämä toimi tosi hyvin, vaikka persjättöjä kovasti vierastan.
Sain myös (jälleen) palautetta, että saisin olla tavallaan nopealiikkeisempi tiukoissa kohdissa, koska mun liike on vähän liian pehmeää, eikä tarpeeksi napakkaa. Samaa Janitakin mulle sanoi kesällä, samat kaavat näköjään toistuu yhä. Mutta näistä saatiin taas vinkkejä, kunpa toteutus myös joskus toimisi.
Fisun kanssa otettiin vähän keppejä (verkkoja vähennetään pikkuhiljaa) ja vähän kontakteja.
Fisu sai pitkästä aikaa taas tehdä tottisjuttuja ajan kuluksi ennen Maisan agilityjä. Otettiin myös yksi ilta läheisellä parkkiksella pieni tokoilu/tottis/mikälie- tuokio. Seuraaminen sujuu ihan ok, mutta pysähdyksessä koira jää vähän liian eteen. Käännöksiä ollaan varovaisesti vähän yritetty kai ottaa.
Ongelmia tällä(kin) hetkellä on sivulla maahanmeno, joka on yhä vino. Hmmm. Mun teoria tähän on se, että koira on niin pitkä, että se menee vinoon jotta se voisi tuijottaa mua paremmin. Miten sen saisi korjattua, sitä en tiedä.
Paikallaoloja niin, että menin piiloon, hyvin pysyi. Luoksetuloja ollaan otettu vauhdilla ja lentävällä palkalla tai eteentulolla. Vauhtia vähän puuttuu, selvästi hidastaa kun ollaan välillä liitetty se pysähtyminen tähän.
Vähän huteralla mallilla meidän tottelevaisuus siis, edelleen. Kun vain saisi aikaiseksi.. Mutta ihan mukavaa oli, ei siinä mitään. Koira sentään nykyään tekee mielellään, ehkä osaan itse asennoitua nyt paremmin, kun tiedostan ettei Fisu ole mikään täydellinen työmyyrä, joka tekisi ilman mitään motivoimista.
tiistai 20. lokakuuta 2009
Fisu paimenessa
Sunnuntaina lähdettiin seiskan jälkeen ajelemaan kohti Rymättylää. Fisu sentään sai nukkua matkan, epäreilua! Kyseessä oli siis paimennuspäivä Koirataidossa, paikalla 7 koiraa. Osallistujista muutama oli käynyt aiemmin lampailla, mutta suurin osa ei, kuten ei mekään. Päivä alkoi teoriapätkällä ja tulevien harjoitusten läpikäymisellä. Nähtiin myös vähän esimerkkiä siitä, mitä osaavampi koira tekee. Ja hienoltahan se näytti, kieltämättä.
Harjoituksia lampaiden kanssa kaikki koirat sai kolme kappaletta erilaisissa aitauksissa. Lampaita oli aina suht sama määrä, n. 7kpl.
Aloitettiin aika isossa aitauksessa, ehkä n. 40mx20m tms. Nuoret lampaat oli aika herkkiä liikkumaan ja ekan koiran kohdalla ne tulivat aitauksen laidan yli vaikka koira oli vasta toisessa päässä aitausta.
Tässä harjoituksessa koira oli (liinassa) apuohjaajan kanssa ja ohjaaja itse kulki lampaiden mukana. Koirat ei päässeet lampaita kovin lähelle eikä F näyttänyt olevan kovin mukana hommassa, lähinnä maisteli herkkuja maasta. Itsellä oli kuitenkin täysi työ pysyä lampaiden kanssa oikeassa suunnassa ja ohjailla niitä. Kyllä Fisu perässä tuli ja kaipa vähän totteli ohjeita, pysähtyikin kun käskin. Tämä harjoitus oli aika lyhyt.
Seuraavaksi mentiin vähän pienempään aitaukseen eri lampaiden kanssa ja nyt sain kuljettaa lampaita itse koiran kanssa aitausta ympäri, koira oli hihnassa. Fisu ei alkuun ollut kovin intona mukana hommassa, joten sain ohjeen itse "vaania" lampaita ja vähän hätistellä niitä. Kun itse olin tehokkaampi ja kiinnostuneempi lampaista, Fisukin kiinnostui niistä paljon enemmän ja pari kertaa ihan intoutui komentamaan niitä ja riekkumaan. Yritihj kehua ja kannustaa sitä mielenkiinnosta lampaita kohtaan, enkä kieltänyt myöskään huudosta tms.
Koiria oli aika erirotuisia ja myös hyvin erityyppisiä lampaiden suhteen. Osa oli aika riehakkaita ja "hyökki" lampaita kohtaan, kun taas Fisu oli Kaisan sanojen mukaan tosi "korrekti" ja hillitympi. Oli ihan mielenkiintoista kuljetella laumaa aitausta ympäri ja kiva oli nähdä, että Fisukin vähän intoutui asiaan, vaikkei se nyt varsinaisesti ehkä ihan paimentamista koiralle ollutkaan.
Viimeinen harjoitus oli sitten pienehkössä pyöröhäkissä ja lammasmäärä taas sama. Koirat oli alkuun aina lyhyessä liinassa, mutta Fisulta se otettiin pois heti alussa, kun ei sille ollut mitään käyttöä. Kuljin yhdessä lampaita ympäri Fisun kanssa, koira aina aidan puolella, välillä vaihdettiin kulkusuuntaa. Fisu oli taas aika viileä lampaita kohtaan, joten sain taas itse tökkiä lampaita eteenpäin ja käskeä niitä liikkumaan. Taas F tehosti omaa toimintaansa kun sai multa toimintamallia.
Multa jäi aika paljon pimentoon, mitä koira yleensäkin teki, kun mun piti yrittää katsoa aina lampaita ja huiskia niitä liikkeelle. Jossain vaiheessa mentiin Kaisan kanssa lampaiden taa/keskelle ja F jäi yksin reunalle. Se taisi kiertää meidät ja lauman pari kertaa ympäri ja jäi sitten haukkumaan paikalleen.
Sen jälkeen F rauhoittui ja kiinnostus eläimiä kohtaan lopahti. Kuulemma välillä koiran tarvitsee hengähtää kun se on ensin ollut niin kovin reipas paimen. ;) Kyykistyin lampaiden viereen ja kutsuin Fisun luo. Se nousi mun selkää vasten ja kurkisteli lampaita mun pään takaa. :D Huvittavaa.
Kohta kokeiltiin vielä kiertää laumaa ympari yhdessä, mutta Fisu ei enää ollut erityisen kiinnostunut lampaista. Ei sitten tehty enempää tällä kertaa.
Päivä oli hirmu mielenkiintoinen ja jäi kovasti kiinnostamaan päästä uudelleenkin kokeilemaan. Kaisan mukaan kerrankin kaikki kurssin koirat osoittivat mielenkiintoa lampaita kohtaan ja kuulemma Fisullakin jotain palasia loksahteli kohdalleen jossain kohtaa. Olisi varmaan ollut hyvä saada videolle harjoituksia, sillä oman koiran toiminta jäi aika lailla pimentoon kun itse oli niin keskittynyt omaan osuuteensa. Mutta mukavaa oli joka tapauksessa. Varmasti jos enemmän kävisi niin voisi oikeasti sanoa jotain siitäkin, olisiko Fisussa potentiaalia hommaan. Kivalta siis tuntui tämäkin laji!
Harjoituksia lampaiden kanssa kaikki koirat sai kolme kappaletta erilaisissa aitauksissa. Lampaita oli aina suht sama määrä, n. 7kpl.
Aloitettiin aika isossa aitauksessa, ehkä n. 40mx20m tms. Nuoret lampaat oli aika herkkiä liikkumaan ja ekan koiran kohdalla ne tulivat aitauksen laidan yli vaikka koira oli vasta toisessa päässä aitausta.
Tässä harjoituksessa koira oli (liinassa) apuohjaajan kanssa ja ohjaaja itse kulki lampaiden mukana. Koirat ei päässeet lampaita kovin lähelle eikä F näyttänyt olevan kovin mukana hommassa, lähinnä maisteli herkkuja maasta. Itsellä oli kuitenkin täysi työ pysyä lampaiden kanssa oikeassa suunnassa ja ohjailla niitä. Kyllä Fisu perässä tuli ja kaipa vähän totteli ohjeita, pysähtyikin kun käskin. Tämä harjoitus oli aika lyhyt.
Seuraavaksi mentiin vähän pienempään aitaukseen eri lampaiden kanssa ja nyt sain kuljettaa lampaita itse koiran kanssa aitausta ympäri, koira oli hihnassa. Fisu ei alkuun ollut kovin intona mukana hommassa, joten sain ohjeen itse "vaania" lampaita ja vähän hätistellä niitä. Kun itse olin tehokkaampi ja kiinnostuneempi lampaista, Fisukin kiinnostui niistä paljon enemmän ja pari kertaa ihan intoutui komentamaan niitä ja riekkumaan. Yritihj kehua ja kannustaa sitä mielenkiinnosta lampaita kohtaan, enkä kieltänyt myöskään huudosta tms.
Koiria oli aika erirotuisia ja myös hyvin erityyppisiä lampaiden suhteen. Osa oli aika riehakkaita ja "hyökki" lampaita kohtaan, kun taas Fisu oli Kaisan sanojen mukaan tosi "korrekti" ja hillitympi. Oli ihan mielenkiintoista kuljetella laumaa aitausta ympäri ja kiva oli nähdä, että Fisukin vähän intoutui asiaan, vaikkei se nyt varsinaisesti ehkä ihan paimentamista koiralle ollutkaan.
Viimeinen harjoitus oli sitten pienehkössä pyöröhäkissä ja lammasmäärä taas sama. Koirat oli alkuun aina lyhyessä liinassa, mutta Fisulta se otettiin pois heti alussa, kun ei sille ollut mitään käyttöä. Kuljin yhdessä lampaita ympäri Fisun kanssa, koira aina aidan puolella, välillä vaihdettiin kulkusuuntaa. Fisu oli taas aika viileä lampaita kohtaan, joten sain taas itse tökkiä lampaita eteenpäin ja käskeä niitä liikkumaan. Taas F tehosti omaa toimintaansa kun sai multa toimintamallia.
Multa jäi aika paljon pimentoon, mitä koira yleensäkin teki, kun mun piti yrittää katsoa aina lampaita ja huiskia niitä liikkeelle. Jossain vaiheessa mentiin Kaisan kanssa lampaiden taa/keskelle ja F jäi yksin reunalle. Se taisi kiertää meidät ja lauman pari kertaa ympäri ja jäi sitten haukkumaan paikalleen.
Sen jälkeen F rauhoittui ja kiinnostus eläimiä kohtaan lopahti. Kuulemma välillä koiran tarvitsee hengähtää kun se on ensin ollut niin kovin reipas paimen. ;) Kyykistyin lampaiden viereen ja kutsuin Fisun luo. Se nousi mun selkää vasten ja kurkisteli lampaita mun pään takaa. :D Huvittavaa.
Kohta kokeiltiin vielä kiertää laumaa ympari yhdessä, mutta Fisu ei enää ollut erityisen kiinnostunut lampaista. Ei sitten tehty enempää tällä kertaa.
Päivä oli hirmu mielenkiintoinen ja jäi kovasti kiinnostamaan päästä uudelleenkin kokeilemaan. Kaisan mukaan kerrankin kaikki kurssin koirat osoittivat mielenkiintoa lampaita kohtaan ja kuulemma Fisullakin jotain palasia loksahteli kohdalleen jossain kohtaa. Olisi varmaan ollut hyvä saada videolle harjoituksia, sillä oman koiran toiminta jäi aika lailla pimentoon kun itse oli niin keskittynyt omaan osuuteensa. Mutta mukavaa oli joka tapauksessa. Varmasti jos enemmän kävisi niin voisi oikeasti sanoa jotain siitäkin, olisiko Fisussa potentiaalia hommaan. Kivalta siis tuntui tämäkin laji!
Silmäuutinen
Unohtuikin kirjoittaa, mutta Maisalla oli lauantain tarkastuksessa terveet silmät! Iloista! :)
keskiviikko 14. lokakuuta 2009
Tiistain agilityissä
Eilen otin onneksi Fisunkin mukaan Maisan treenivuorolle. Meitä oli nimittäin kaksi koirakkoa paikalla koulutusvuorossa olevan lisäksi. Tehtiin ensin rata ryhmässä olevien koirien kanssa ja sitten oli aikaa puuhailla "pentujen" kanssa omatoimisesti.
Maisalla oli eilen sellainen päivä, että vauhtia ja intoa oli enemmän kuin koskaan ja tämä näkyi mm. siinä, että koira sinkoili oma-aloitteisesti ihan mille sattuu esteille aina vähän väliä. Siis Maisa!! Koira, joka ei koskaan mene minnekään muualle kuin tasan sinne mihin kuuluu... Mutta olipahan ainakin hauskaa. En voinut kuin nauraa kun koira oli koko ajan ihan missä sattuu. ihan uutta meille! :D
Tehtiin sitten vaikeampia kohtia lyhyempinä pätkinä ja kokeiltiin vaihtoehtoisia suoritustapoja. Kepeille oli aika vaikeat kulmat ja niitä hiottiin jonkun aikaa. Lopussa oli pöytä, oli hyvä harjoitella sitäkin pitkästä aikaa.
Pituudesta meinasi taas palaset kaatua kun siitä piti kääntyä tiukasti. Täytyy vissiin näissä erikoishypyissä aina antaa koiran suorittaa este rauhassa suoraan ja kääntää vasta sitten, muuten meinaa usein muurikin kolista...
Fisun kanssa tehtiin ihan alkuun pihassa taas kuutta keppiä ilman verkkoja. Alkoi olla hämärä, joten ei meinannut ensin oikea väli löytyä millään ja Fisu saattoi myös lopettaa kesken ja jäädä haukkumaan katsoen mua tosi kysyvästi. mikä lie turhautuminen siinä kävi.
Otin sitten vielä kerran toisen keppipätkän yhden hypyn takaa ja annoin koiran pujotella rauhassa. Nyt sitten osattiinkin ihan täydellisesti! Leikittiin runsaasti ja lopetettiin siihen.
Sisällä tehtiin vähän jotain pientä Maisan treenien jälkeen. Otettiin pari kertaa ihan suoria pätkiä eteenmenona, siten että jätin lelun vikan esteen taa odottamaan. Vauhti oli tosi hyvä! Sitten otettiin myös lyhyitä pätkiä joissa tuli myös vähän enemmän lähellä, "kädessä" olemista ettei koira totu pelkkiin irtoamisiin.
Näissä olikin yllättäen vähän haastetta ja F sinkoili vauhdilla minne sattuu kun en ehtinyt mukaan.
Mm. kohta, jossa Fisun piti tulla tiukasti parin hypyn välistä, johti aina siihen, että F kiersikin mun selän takaa toiselle hypylle. Tämä johtui ihan varmasti siitä, että olen pari kertaa treenaillut jaakotuksia ja nimenomaan opettanut, että silloin mennään selän takaa. No, taitaa opit mennä välillä vähän sekaisin, ei kaikkea voi muistaa. :)
Fisulla oli kuitenkin hirmu kivaa!
Ainoa hölmö juttu oli taas hidastelu puomilla. Sillä taitaa vähän sekoittua nyt keinu ja puomi, sillä puomin ylösmenolla se varoo tosi paljon. Pitäisi ehkä unohtaa keinu hetkeksi ja saada puomille varmuutta. Vai?
Maisalla oli eilen sellainen päivä, että vauhtia ja intoa oli enemmän kuin koskaan ja tämä näkyi mm. siinä, että koira sinkoili oma-aloitteisesti ihan mille sattuu esteille aina vähän väliä. Siis Maisa!! Koira, joka ei koskaan mene minnekään muualle kuin tasan sinne mihin kuuluu... Mutta olipahan ainakin hauskaa. En voinut kuin nauraa kun koira oli koko ajan ihan missä sattuu. ihan uutta meille! :D
Tehtiin sitten vaikeampia kohtia lyhyempinä pätkinä ja kokeiltiin vaihtoehtoisia suoritustapoja. Kepeille oli aika vaikeat kulmat ja niitä hiottiin jonkun aikaa. Lopussa oli pöytä, oli hyvä harjoitella sitäkin pitkästä aikaa.
Pituudesta meinasi taas palaset kaatua kun siitä piti kääntyä tiukasti. Täytyy vissiin näissä erikoishypyissä aina antaa koiran suorittaa este rauhassa suoraan ja kääntää vasta sitten, muuten meinaa usein muurikin kolista...
Fisun kanssa tehtiin ihan alkuun pihassa taas kuutta keppiä ilman verkkoja. Alkoi olla hämärä, joten ei meinannut ensin oikea väli löytyä millään ja Fisu saattoi myös lopettaa kesken ja jäädä haukkumaan katsoen mua tosi kysyvästi. mikä lie turhautuminen siinä kävi.
Otin sitten vielä kerran toisen keppipätkän yhden hypyn takaa ja annoin koiran pujotella rauhassa. Nyt sitten osattiinkin ihan täydellisesti! Leikittiin runsaasti ja lopetettiin siihen.
Sisällä tehtiin vähän jotain pientä Maisan treenien jälkeen. Otettiin pari kertaa ihan suoria pätkiä eteenmenona, siten että jätin lelun vikan esteen taa odottamaan. Vauhti oli tosi hyvä! Sitten otettiin myös lyhyitä pätkiä joissa tuli myös vähän enemmän lähellä, "kädessä" olemista ettei koira totu pelkkiin irtoamisiin.
Näissä olikin yllättäen vähän haastetta ja F sinkoili vauhdilla minne sattuu kun en ehtinyt mukaan.
Mm. kohta, jossa Fisun piti tulla tiukasti parin hypyn välistä, johti aina siihen, että F kiersikin mun selän takaa toiselle hypylle. Tämä johtui ihan varmasti siitä, että olen pari kertaa treenaillut jaakotuksia ja nimenomaan opettanut, että silloin mennään selän takaa. No, taitaa opit mennä välillä vähän sekaisin, ei kaikkea voi muistaa. :)
Fisulla oli kuitenkin hirmu kivaa!
Ainoa hölmö juttu oli taas hidastelu puomilla. Sillä taitaa vähän sekoittua nyt keinu ja puomi, sillä puomin ylösmenolla se varoo tosi paljon. Pitäisi ehkä unohtaa keinu hetkeksi ja saada puomille varmuutta. Vai?
maanantai 12. lokakuuta 2009
Melkein tuplanolla sekä muita viikonlopun tapahtumia
Hitsiläinen. Eilisissä Friscies cup -kisoissa jäi Maisalta tuplanolla 0,44sekunnin päähän. :( Kummallista oli, että yliaikaa tuli hyppäriltä eikä agiradalta, vaikka kontaktit on ne, mikä Maisaa yleensä hidastaa. Mutta fysiikan lait tulivat jälleen vastaan ja 39 sekunnin ihanneaika oli tällä kertaa pienelle koiralle liian kova, kun rimatkin olivat 35:ssä. Harmi.
Agilityradalla alitettiin ia vajaalla sekunnilla. Olin varma, että keinulta tuli vitonen, kun Maisa mun mielestä hyppäsi aika ajoissa pois, mutta virheettä tultiin kuitenkin maaliin. Kyllä vähän harmitti hyppärin jälkeen, mutta ehkä siksi agiradalla onnistuttiin kun ei tullut paineita ekan radan jälkeen... Radat oli aika mukavan loogisia ja hyvin eteneviä.
Näemmä oltaisiin saatu osallistua myös FC-finaaliin, mutta se jäi meiltä välistä. Sijoitukset oli meillä 12. ja 10., eli eipä erityistä kehumista siinä. Mutta ei sille mitään voi, kun koira vaan ei pääse kovempaa noilla töppöjaloillaan.
Fisu oli perjantaina agitreeneissä. Sieltä jäi käteen mm. se huomio, että mä huiskin ohjaavalla kädellä aivan liikaa ja "heitän" koiraa esteille kun pitäisi ohjata. Kädet siis vakaaksi ja alemmaksi ja heti sujuu paremmin. Fisu tuli itse asiassa puomilta kesken alas ekalla kerralla, mutta Lauran mielestä tämä johtui juuri siitä, että alkuun pidin kättä kamalan korkeualla ja sitten yhtäkkiä vedin sen alas. Koira tuli sitten käden mukana.
Kepit oli radalla verkotettu, mutta availtiin Fisulle osa väleistä ja hyvin toimi. Ruvetaan näitä vähentämään koko ajan. Ulkona tehtiin taas 6 keppiä ilman verkon verkkoa! Jes!
Keinua otettiin taas yksittäisenä, hyviä toistoja. Voi kuitenkin olla, että nyt kun ollaan tehty keinua taas enemmän, Fisu vähän varoo puomia muutenkin sillä on vähän huonosti vauhtia puomilla. Varmuutta siihen siis lisää.
kivat treenit, rata sujui hyvin.
Lauantaina sitten hakuiltiin jälleen Sipoon suunnalla. Paikka oli nyt tiheähkö metsä ja Fisu oli jälleen hyvin pätevä. Rullaharjoituksia otettiin nyt 4 kappaletta ja sen jälkeen haettiin vielä maalimiehet takakulmista, toinen umpipiilosta.
Rullaharjoitukset onnistui hyvin lukuunottamatta yhtä kertaa jolloin rulla tipahti kesken juoksun. Uusintayrityksellä kuitenkin onnistui. Itse vain lähinnä hidastan Fisun menoa ja näytöille lahdöissä höpöttelin turhia kun koira olisi ollut jo menossa. Tekniikkaa saisi vähän siis parantaa. ;) Kerran Fisu lähti itsenäisesti "näytölle" ennen kuin ehdin liinoineni mukaan ollenkaan. On vain niin monta asiaa, mitkä pitäisi hallita nopeasti, leikki, rullan ottaminen, liinan kiinnittäminen ja lähtö maalimiehen luo. Ei onnistu! Mutta siksipä sitä harjoitellaan...
Piiloutuneet maalimiehet löytyi tosi hienosti ja Fisulla oli kunnon draivi päällä koko treenien ajan. Kivaa.
Eilen lähdettiin sitten Maisan kisojen jälkeen Fisun kanssa taas lenkille Rimma-mudin kanssa ja voi että tytöillä oli kivaa! Tässä kuvia tyttöjen menosta.
Kaikissa copyright Karla Kylmäkoski!
Taitoilua
Best friends <3
kuvat klikkaamalla isommiksi.
Agilityradalla alitettiin ia vajaalla sekunnilla. Olin varma, että keinulta tuli vitonen, kun Maisa mun mielestä hyppäsi aika ajoissa pois, mutta virheettä tultiin kuitenkin maaliin. Kyllä vähän harmitti hyppärin jälkeen, mutta ehkä siksi agiradalla onnistuttiin kun ei tullut paineita ekan radan jälkeen... Radat oli aika mukavan loogisia ja hyvin eteneviä.
Näemmä oltaisiin saatu osallistua myös FC-finaaliin, mutta se jäi meiltä välistä. Sijoitukset oli meillä 12. ja 10., eli eipä erityistä kehumista siinä. Mutta ei sille mitään voi, kun koira vaan ei pääse kovempaa noilla töppöjaloillaan.
Fisu oli perjantaina agitreeneissä. Sieltä jäi käteen mm. se huomio, että mä huiskin ohjaavalla kädellä aivan liikaa ja "heitän" koiraa esteille kun pitäisi ohjata. Kädet siis vakaaksi ja alemmaksi ja heti sujuu paremmin. Fisu tuli itse asiassa puomilta kesken alas ekalla kerralla, mutta Lauran mielestä tämä johtui juuri siitä, että alkuun pidin kättä kamalan korkeualla ja sitten yhtäkkiä vedin sen alas. Koira tuli sitten käden mukana.
Kepit oli radalla verkotettu, mutta availtiin Fisulle osa väleistä ja hyvin toimi. Ruvetaan näitä vähentämään koko ajan. Ulkona tehtiin taas 6 keppiä ilman verkon verkkoa! Jes!
Keinua otettiin taas yksittäisenä, hyviä toistoja. Voi kuitenkin olla, että nyt kun ollaan tehty keinua taas enemmän, Fisu vähän varoo puomia muutenkin sillä on vähän huonosti vauhtia puomilla. Varmuutta siihen siis lisää.
kivat treenit, rata sujui hyvin.
Lauantaina sitten hakuiltiin jälleen Sipoon suunnalla. Paikka oli nyt tiheähkö metsä ja Fisu oli jälleen hyvin pätevä. Rullaharjoituksia otettiin nyt 4 kappaletta ja sen jälkeen haettiin vielä maalimiehet takakulmista, toinen umpipiilosta.
Rullaharjoitukset onnistui hyvin lukuunottamatta yhtä kertaa jolloin rulla tipahti kesken juoksun. Uusintayrityksellä kuitenkin onnistui. Itse vain lähinnä hidastan Fisun menoa ja näytöille lahdöissä höpöttelin turhia kun koira olisi ollut jo menossa. Tekniikkaa saisi vähän siis parantaa. ;) Kerran Fisu lähti itsenäisesti "näytölle" ennen kuin ehdin liinoineni mukaan ollenkaan. On vain niin monta asiaa, mitkä pitäisi hallita nopeasti, leikki, rullan ottaminen, liinan kiinnittäminen ja lähtö maalimiehen luo. Ei onnistu! Mutta siksipä sitä harjoitellaan...
Piiloutuneet maalimiehet löytyi tosi hienosti ja Fisulla oli kunnon draivi päällä koko treenien ajan. Kivaa.
Eilen lähdettiin sitten Maisan kisojen jälkeen Fisun kanssa taas lenkille Rimma-mudin kanssa ja voi että tytöillä oli kivaa! Tässä kuvia tyttöjen menosta.
Kaikissa copyright Karla Kylmäkoski!
Taitoilua
Best friends <3
kuvat klikkaamalla isommiksi.
torstai 8. lokakuuta 2009
Tiistain agitreeneissä
Oli nyt toiset treenit Maisan uuden ryhmän kanssa. Eikä tehty ihan helppoja juttuja tälläkään kertaa. Koiria oli vain 3, joten ehdittiin aika kivasti jauhaa rataa ja kokeilla eri suoritustyylejä.
Radalla vaikeimpia kohtia oli mm. putket A:n alla, vaikea vienti kepeille(90 asteen avo kulma takaaleikkauksena) ja ahtaat pyöritykset hyppyjen ympäri. Me ei taaskaan osattu pujotella (näitä päiviä tulee aina silloin tällöin, ikävä kyllä) ja varmaan vasta neljännellä yrityksellä päästiin kepit loppuun asti, kun aina jäi vika väli tekemättä. Vauhti siinä vaiheessa oli jo ihan matelua. Sisäänmenot kuitenkin sujui.
Jotenkin rata oli meille hankala, vaikkei siinä mitään kovin ihmeellisiä juttuja ollut. Olin varmaan itse jotenkin tosi jäykkä ja virheitä tuli ihan hölmöissä kohdissa. Esim. käänsin koiraa niin paljon ennen hyppyä, ettei se lopulta hypännyt ollenkaan, vaan tuli koko hypystä ohi. Kaarrokset oli pitkiä ja jotenkin ei vaan sujunut. :/
Tämänkertainen "coach" oli myös sitä mieltä, että Maisasta varmasti saisi enemmänkin irti ja kokeiltiin sitten joitain pätkiä niin, että pidin lelun kädessä ja innostin oikein kunnolla. Tämä tuntuikin toimivan, ja vauhtia saatiin vähän lisää. Maisa oli muutenkin vähän muissa maailmoissa välillä, se lähti odottaessaan hallia nuuskimaan ja meinasi merkata sisään, mitä ei yleensä koskaan tee. :o
Saatiin kuitenkin ihan hyviä onnistumisia loppuun, joten ei ihan huonot treenit kuitenkaan. Tehtiin lopuksi rata taas lopusta alkuun ja saatiin ihan uusia juttuja siihen.
Saapa nyt nähdä miten viikonloppuna sujuu, kun on parit vähän vähemmän onnistuneet treenit alla..
Fisu sai myös tehdä vähän jotain pientä ennen Maisan treenejä. otettiin mm. keppejä, puomia, ja joku eteenmenopätkä, kai. Vähän oli keskittyminen hukassa, muuten ihan jees.
Radalla vaikeimpia kohtia oli mm. putket A:n alla, vaikea vienti kepeille(90 asteen avo kulma takaaleikkauksena) ja ahtaat pyöritykset hyppyjen ympäri. Me ei taaskaan osattu pujotella (näitä päiviä tulee aina silloin tällöin, ikävä kyllä) ja varmaan vasta neljännellä yrityksellä päästiin kepit loppuun asti, kun aina jäi vika väli tekemättä. Vauhti siinä vaiheessa oli jo ihan matelua. Sisäänmenot kuitenkin sujui.
Jotenkin rata oli meille hankala, vaikkei siinä mitään kovin ihmeellisiä juttuja ollut. Olin varmaan itse jotenkin tosi jäykkä ja virheitä tuli ihan hölmöissä kohdissa. Esim. käänsin koiraa niin paljon ennen hyppyä, ettei se lopulta hypännyt ollenkaan, vaan tuli koko hypystä ohi. Kaarrokset oli pitkiä ja jotenkin ei vaan sujunut. :/
Tämänkertainen "coach" oli myös sitä mieltä, että Maisasta varmasti saisi enemmänkin irti ja kokeiltiin sitten joitain pätkiä niin, että pidin lelun kädessä ja innostin oikein kunnolla. Tämä tuntuikin toimivan, ja vauhtia saatiin vähän lisää. Maisa oli muutenkin vähän muissa maailmoissa välillä, se lähti odottaessaan hallia nuuskimaan ja meinasi merkata sisään, mitä ei yleensä koskaan tee. :o
Saatiin kuitenkin ihan hyviä onnistumisia loppuun, joten ei ihan huonot treenit kuitenkaan. Tehtiin lopuksi rata taas lopusta alkuun ja saatiin ihan uusia juttuja siihen.
Saapa nyt nähdä miten viikonloppuna sujuu, kun on parit vähän vähemmän onnistuneet treenit alla..
Fisu sai myös tehdä vähän jotain pientä ennen Maisan treenejä. otettiin mm. keppejä, puomia, ja joku eteenmenopätkä, kai. Vähän oli keskittyminen hukassa, muuten ihan jees.
keskiviikko 7. lokakuuta 2009
Fisu videolla
Tässä Fisun möllikisavideo parin viikon takaa. Jotenkin näyttää ihan hölmöltä videolla, mutta ehkä tästä oppii jotain... ;)
Kirjoittelen eilisistä agitreeneistä myöhemmin, kun ehdin.
Kirjoittelen eilisistä agitreeneistä myöhemmin, kun ehdin.
sunnuntai 4. lokakuuta 2009
Fisun agit ja haut
Perjantaina oli ekat treenit Fisun uuden ryhmän kanssa. Ryhmä on suunnilleen samantasoinen kuin meidänb edellinen ryhmä, kaverit ja coachit vaan vaihtui - ja ajankohta.
Aloitettiin treenikausi 16 esteen radalla, joka tehtiin kahdessa pätkässä. Radalla oli kepit verkotettuina ja keinua lukuunottamatta kaikki kontaktit. Fisu teki rataa oikein kivasti, kepit sujui hienolla rytmillä ja vauhdilla.
Kontaktit toimi, A:n alastulo oli vain vähän hidas. Otettiin radan jälkeen A yksittäisenä toisella kentällä ja silloin oli tosi hyvä vauhti loppuun asti. Puomi oli hieno radallakin. Vauhtia oli kivasti ja Fisu oli tosi hyvä. :) Otettiin välissä myös keinua yksittäisenä avustajan kanssa, hyvin sujui.
Tänään oltiin sitten hakuilemassa Landbon maastoissa. Sää oli suorastaan ihan kamala, mutta tulipahan kerrankin koirille harjoitus sateessa ja raekuurossa ja vähän epämukavammissa olosuhteissa.
Fisu sai tänään tehdä oikein kunnon treenin. Aloitettiin taas rullantuontiharjoituksilla, otettiin niitä 4 kpl. Sujui tosi hyvin! Nyt matka oli huomattavasti pidempi kuin aiemmin kun rata oli osittain peltoa, jossa näki pitkälle. Fisu otti jo kuulemma jo paljon paremman otteen rullasta ja toi sen mielettömällä vauhdilla mulle, minkä jälkeen paineltiin KOVAA "näytölle" eli palkalle. :)
Tämä hyvä puruote rullasta tuli todettua myös siitä, kun Fisu kesken kaiken humpsahti ojaan juostessaan rullan kanssa mun luokse. Koko koira tipahti näkyvistä, mutta kohta se hyppäsikin esiin, eikä ollut edes tiputtanut rullaa välissä! Saatiin kyllä päivän naurut tästä suorituksesta. :D Tämän jälkeen se kyllä osasi hyppiä ojien yli aika tarkasti. ;)
Neljä rullatreeniä meni siis oikein kivasti. Näiden jälkeen Fisu pääsi vielä etsimään maalimiehiä. Ukot menivät valmiiksi piiloihin ja F pääsi hommiin. Eka löytyi tosi hienosti ihan samantien, mutta toinen olikin tosi haastava tapaus. Mun piti lähettää koira monta kertaa uudestaan etsimään, kun se palasi mun luo löytämättä, mutta lopulta ukko sitten löytyi ihan ilman apuja. Ihmekös tuo, ettei meinannut alkuun löytyä, kun kävi ilmi, että ukko oli reilusti alueen ulkopuolella... ;)
Mutta Fisu löysi kuitenkin, pätevä kun on!
Hyvin Fisu työskenteli koko ajan, vaikka treeni oli kaikin puolin rankempi kuin yleensä ja sääkin oli vielä kamala. Hyvä harjoitus siis!
Aloitettiin treenikausi 16 esteen radalla, joka tehtiin kahdessa pätkässä. Radalla oli kepit verkotettuina ja keinua lukuunottamatta kaikki kontaktit. Fisu teki rataa oikein kivasti, kepit sujui hienolla rytmillä ja vauhdilla.
Kontaktit toimi, A:n alastulo oli vain vähän hidas. Otettiin radan jälkeen A yksittäisenä toisella kentällä ja silloin oli tosi hyvä vauhti loppuun asti. Puomi oli hieno radallakin. Vauhtia oli kivasti ja Fisu oli tosi hyvä. :) Otettiin välissä myös keinua yksittäisenä avustajan kanssa, hyvin sujui.
Tänään oltiin sitten hakuilemassa Landbon maastoissa. Sää oli suorastaan ihan kamala, mutta tulipahan kerrankin koirille harjoitus sateessa ja raekuurossa ja vähän epämukavammissa olosuhteissa.
Fisu sai tänään tehdä oikein kunnon treenin. Aloitettiin taas rullantuontiharjoituksilla, otettiin niitä 4 kpl. Sujui tosi hyvin! Nyt matka oli huomattavasti pidempi kuin aiemmin kun rata oli osittain peltoa, jossa näki pitkälle. Fisu otti jo kuulemma jo paljon paremman otteen rullasta ja toi sen mielettömällä vauhdilla mulle, minkä jälkeen paineltiin KOVAA "näytölle" eli palkalle. :)
Tämä hyvä puruote rullasta tuli todettua myös siitä, kun Fisu kesken kaiken humpsahti ojaan juostessaan rullan kanssa mun luokse. Koko koira tipahti näkyvistä, mutta kohta se hyppäsikin esiin, eikä ollut edes tiputtanut rullaa välissä! Saatiin kyllä päivän naurut tästä suorituksesta. :D Tämän jälkeen se kyllä osasi hyppiä ojien yli aika tarkasti. ;)
Neljä rullatreeniä meni siis oikein kivasti. Näiden jälkeen Fisu pääsi vielä etsimään maalimiehiä. Ukot menivät valmiiksi piiloihin ja F pääsi hommiin. Eka löytyi tosi hienosti ihan samantien, mutta toinen olikin tosi haastava tapaus. Mun piti lähettää koira monta kertaa uudestaan etsimään, kun se palasi mun luo löytämättä, mutta lopulta ukko sitten löytyi ihan ilman apuja. Ihmekös tuo, ettei meinannut alkuun löytyä, kun kävi ilmi, että ukko oli reilusti alueen ulkopuolella... ;)
Mutta Fisu löysi kuitenkin, pätevä kun on!
Hyvin Fisu työskenteli koko ajan, vaikka treeni oli kaikin puolin rankempi kuin yleensä ja sääkin oli vielä kamala. Hyvä harjoitus siis!
Normalisoitumista
Tänään tehtiin ekaa kertaa lenkki ihan normaalisti ilman että Maisaa sai kiskoa perässä tai että se pelkäsi metsää/Fisua/yleensäkään mitään. Täytyy nyt kuitenkin vielä miettiä jos sen käyttäisi lekurilla varmuuden vuoksi. Hmm..
perjantai 2. lokakuuta 2009
(Hormoni?)ongelmia
Maisa on ollut ihan todella kummallinen nyt eilen ja ehkä jo parikin päivää. Luulin, että pahin valeraskausaika olisi jo takanapäin ja oltaisi päästy vähän helpommalla tällä kertaa, mutta taitaakin aika lailla vielä hormonit hyrrätä.
Ensinnäkin, eilen Maisa oli tehnyt ihan täysstopin aamulenkillä, se oli jotenkin tosi peloissaan metsässä, eikä suostunut liikkumaan yhtään eteenpäin. Jäi aika lyhyeen se lenkki.
Toinen samanlainen tapaus sattui, kun olin eilen lähdössä iltasella samaiseen metsään ja M meni taas ihan pelokkaaksi ja pysähtyi sekä kiskoi kaikin voimin takaisinpäin. Fisu ei reagoinut mitenkään, joten en usko että kyseessä oli mikään pelottava haju tai ääni. En tosin varmasti voi tietää. M oli ihan hampaat irvessä Fisulle, ja tuntui olevan ihan paniikissa. Odottelin hetken ja ajattelin ottaa koiran syliin ja kantaa sitä vähän matkaa eteenpäin, jos se sitten suostuisi jo kävelemään. No, kun olin ottamassa koiraa syliin, Maisa meni ihan paniikkiin ja yritti purra mua. Oli onneksi hanskat kädessä, joten mitään ei käynyt, mutta on se aika kamalaa kun oma koira puree. :O :(
En tosiaan tiedä mikä sitä koiraa vaivaa, mutta jotain siinä on nyt kyllä pahasti pielessä. Sille tulee jokin ihme pelkotila ja se puolustautuu tosi aggressiivisesti. Tosi pelottavaa oikeastaan. En nyt tiedä, pitäisikö se viedä ihan lääkäriin ja hakea jotain lääkettä hormoneihin vai mitä. Mutta katsellaan varmaan tässä pari päivää. Jos tämä tosiaan hormoneista on kiinni (kuten vahvasti luulen), niin lähtee kyllä aika äkkiä leikkauspöydälle tuo koira. No, sitä nyt on pitkään harkittu muutenkin, että ehkä tämä nyt oli vain viimeinen juttu sinetöimään sen päätöksen... Tosi pelottavaa kyllä koko homma. Täytyy ihan varoa, ettei Maisa pääse Fisulle tekemään mitään, koska sitä tuntuu ottavan pahasti hermoon kun tällainen pelkotila iskee.
Ensinnäkin, eilen Maisa oli tehnyt ihan täysstopin aamulenkillä, se oli jotenkin tosi peloissaan metsässä, eikä suostunut liikkumaan yhtään eteenpäin. Jäi aika lyhyeen se lenkki.
Toinen samanlainen tapaus sattui, kun olin eilen lähdössä iltasella samaiseen metsään ja M meni taas ihan pelokkaaksi ja pysähtyi sekä kiskoi kaikin voimin takaisinpäin. Fisu ei reagoinut mitenkään, joten en usko että kyseessä oli mikään pelottava haju tai ääni. En tosin varmasti voi tietää. M oli ihan hampaat irvessä Fisulle, ja tuntui olevan ihan paniikissa. Odottelin hetken ja ajattelin ottaa koiran syliin ja kantaa sitä vähän matkaa eteenpäin, jos se sitten suostuisi jo kävelemään. No, kun olin ottamassa koiraa syliin, Maisa meni ihan paniikkiin ja yritti purra mua. Oli onneksi hanskat kädessä, joten mitään ei käynyt, mutta on se aika kamalaa kun oma koira puree. :O :(
En tosiaan tiedä mikä sitä koiraa vaivaa, mutta jotain siinä on nyt kyllä pahasti pielessä. Sille tulee jokin ihme pelkotila ja se puolustautuu tosi aggressiivisesti. Tosi pelottavaa oikeastaan. En nyt tiedä, pitäisikö se viedä ihan lääkäriin ja hakea jotain lääkettä hormoneihin vai mitä. Mutta katsellaan varmaan tässä pari päivää. Jos tämä tosiaan hormoneista on kiinni (kuten vahvasti luulen), niin lähtee kyllä aika äkkiä leikkauspöydälle tuo koira. No, sitä nyt on pitkään harkittu muutenkin, että ehkä tämä nyt oli vain viimeinen juttu sinetöimään sen päätöksen... Tosi pelottavaa kyllä koko homma. Täytyy ihan varoa, ettei Maisa pääse Fisulle tekemään mitään, koska sitä tuntuu ottavan pahasti hermoon kun tällainen pelkotila iskee.
torstai 1. lokakuuta 2009
Maisan uudet agituulet (+Fisun pienet tokotuulenvireet (; )
Tiistaina oli ekat treenit uuden ryhmän kanssa. Siirryttiin nyt "kimpparyhmään", joten enää ei ole varsinaista kouluttajaa, vaan "koulutamme" vuorotellen toisiamme ja silloin tällöin on ulkopuolisia coacheja.
Aloitettiin heti "suht" haastavilla radoilla, tehtiin tämän vuoden mm-ratoja. Vuorossa oli maksien yksilö-agirata. Ratapiirros löytyy tuolta . Ainoastaan alku vähän erilainen, kahden ekan hypyn tilalla meillä oli pussi.
Rataa oli aika kiva tehdä, sai aika tarkkaan miettiä miten ohjaa. Puomin jälkeen tein jaakotuksen renkaalle ja siitä koira oikealla kädellä putkeen. A:n jälkeen vaihdoin ekalla kerralla puolta, mutta jäin vähän huonosti koiran linjalle seuraavilla hypyillä ja tuli kiire. Toisella kerralla sitten kokeilin jäädä samalle puolelle ja kiepauttaa koiran 10. ja 20. hypyn välistä 11:lle. Tämä toimi huomattavasti paremmin ja A:n kontaktikin oli vähän parempi kun itse tuin koiraa olemalla lähempänä sitä.
Ensin valssasin myös keinun jälkeen, mutta taas jäi vähän vajaaksi ja linja seuraaville hypyille oli tosi huono. Kokeilin takaaleikkausta hypyllä 14. ja tämä toimikin oikein hienosti. Kepeillä leikkasin takaa, toimi ihan hyvin vaikka vähän hidasti. Keppien jälkeen valssi ja vein koiran muurille niin että se hyppäsi sen seinän suuntaan, pysyi paremmin vauhti. Jäin itse myös seinän puolelle putken ja vikan hypyn kohdalla.
Seuraavaksi tehtiin sama rata, mutta lopusta alkuun. Esteiden suorituspuoli siis aina päinvastainen. Vaihdettiin renkaan ja 5-hypyn paikkaa. Rata olikin aika vaikea näin. Erityisesti ongelmia tuotti takaakierto hyppyjen 20 ja 10 välistä. Meni aina 20:lle...
Alussa vein koiran muurille takaakiertoon taas einän puolelta. Meinasi vain palat lennellä, kun M hyppää kai muurin vähän huonosti jos siihen ei saa kunnolla vauhtia. Myös kepeille vienti tuotti vaikeuksia, meinasi putki vetää aika pahasti. mutta tässäkin oli ongelmana se, että olin itse liian lähellä putkea, eikä koira varmastikaan edes nähnyt keppejä mun takaa...
14:n jälkeen valssasin ja keinulta yritin siis viedä 10-hypylle hypyn 20 vierestä. Kun itse tajusin jäädä tarpeeksi oikealle ja antaa koiralle tilaa väliin, sekin saatiin toimimaan. Loppu oli ihan ok.
kontaktit meni ihan luvattoman surkeasti koko radan osalta. täytyy ottaa A:lle namulätkä käyttöön, muuten se hyppää niin sairaan korkealta. :( Keinulta M pomppaa aina veks ennen kuin se laskeutuu maahan. Tosi turhauttavaa.
Muuten ihan kivat treenit, hauska saada kunnolla haastetta. Tuli taas vähän sellainen olo, että ei me osata kyllä yhtään mitään...
Fisun kanssa otettiin ulkona vähän pientä reeniä ennen Maisan vuoron alkamista.
Keppejä, loppuun taas 6 ilman verkkoja ja onnistui! Wau!!
Vähän kontakteja ja loppuun helppo vauhti-etenemistreeni renkaalla ja parilla hypyllä. Ja oli kyllä vauhtia. ;)
Jaakotusta vähän yritettiin, mutta ei meinannut onnistua kahdella hypyllä. F meinasi aina tulla mun väärälle puolelle. No, ehkä se nyt ei ole se tärkein juttu oppia vielä tässä vaiheessa...
Hauskaa oli kuitenkin.
Eilen otettiin taas vähän tokojuttuja vielä illalla ihan tiellä meidän talon edessä. :) Mulle tämä oli aika saavutus, kun "jo" toista kertaa viikolla tehdään näitä juttuja! Voisi yrittää panostaa vähän tähänkin lajiin.
Tehtiin eteentuloja, seuraamista (vähän pitempiä pätkiä jo), ja saatiin hyvä häiriö paikallaoloon, kun katua kulki ohi koira ja omistaja oli vielä niin typerä, että päästi rekkunsa ihan Fisun lähelle. Mutta hyvin pysyi! =) Fisulla häntä heilui ja olisi tehnyt mieli kaverin luo, mutta se katsoi kuitenkin mua koko ajan (kysyi kai lupaa päästä lähtemään...).
Vähän liikkeestä seisomisia myös, aika alkumetreilllä niissä vasta ollaan. Ja vauhdikkaita maahanmenoja otettiin myös, ihan hyvin toimi. kiva kiva.
Aloitettiin heti "suht" haastavilla radoilla, tehtiin tämän vuoden mm-ratoja. Vuorossa oli maksien yksilö-agirata. Ratapiirros löytyy tuolta . Ainoastaan alku vähän erilainen, kahden ekan hypyn tilalla meillä oli pussi.
Rataa oli aika kiva tehdä, sai aika tarkkaan miettiä miten ohjaa. Puomin jälkeen tein jaakotuksen renkaalle ja siitä koira oikealla kädellä putkeen. A:n jälkeen vaihdoin ekalla kerralla puolta, mutta jäin vähän huonosti koiran linjalle seuraavilla hypyillä ja tuli kiire. Toisella kerralla sitten kokeilin jäädä samalle puolelle ja kiepauttaa koiran 10. ja 20. hypyn välistä 11:lle. Tämä toimi huomattavasti paremmin ja A:n kontaktikin oli vähän parempi kun itse tuin koiraa olemalla lähempänä sitä.
Ensin valssasin myös keinun jälkeen, mutta taas jäi vähän vajaaksi ja linja seuraaville hypyille oli tosi huono. Kokeilin takaaleikkausta hypyllä 14. ja tämä toimikin oikein hienosti. Kepeillä leikkasin takaa, toimi ihan hyvin vaikka vähän hidasti. Keppien jälkeen valssi ja vein koiran muurille niin että se hyppäsi sen seinän suuntaan, pysyi paremmin vauhti. Jäin itse myös seinän puolelle putken ja vikan hypyn kohdalla.
Seuraavaksi tehtiin sama rata, mutta lopusta alkuun. Esteiden suorituspuoli siis aina päinvastainen. Vaihdettiin renkaan ja 5-hypyn paikkaa. Rata olikin aika vaikea näin. Erityisesti ongelmia tuotti takaakierto hyppyjen 20 ja 10 välistä. Meni aina 20:lle...
Alussa vein koiran muurille takaakiertoon taas einän puolelta. Meinasi vain palat lennellä, kun M hyppää kai muurin vähän huonosti jos siihen ei saa kunnolla vauhtia. Myös kepeille vienti tuotti vaikeuksia, meinasi putki vetää aika pahasti. mutta tässäkin oli ongelmana se, että olin itse liian lähellä putkea, eikä koira varmastikaan edes nähnyt keppejä mun takaa...
14:n jälkeen valssasin ja keinulta yritin siis viedä 10-hypylle hypyn 20 vierestä. Kun itse tajusin jäädä tarpeeksi oikealle ja antaa koiralle tilaa väliin, sekin saatiin toimimaan. Loppu oli ihan ok.
kontaktit meni ihan luvattoman surkeasti koko radan osalta. täytyy ottaa A:lle namulätkä käyttöön, muuten se hyppää niin sairaan korkealta. :( Keinulta M pomppaa aina veks ennen kuin se laskeutuu maahan. Tosi turhauttavaa.
Muuten ihan kivat treenit, hauska saada kunnolla haastetta. Tuli taas vähän sellainen olo, että ei me osata kyllä yhtään mitään...
Fisun kanssa otettiin ulkona vähän pientä reeniä ennen Maisan vuoron alkamista.
Keppejä, loppuun taas 6 ilman verkkoja ja onnistui! Wau!!
Vähän kontakteja ja loppuun helppo vauhti-etenemistreeni renkaalla ja parilla hypyllä. Ja oli kyllä vauhtia. ;)
Jaakotusta vähän yritettiin, mutta ei meinannut onnistua kahdella hypyllä. F meinasi aina tulla mun väärälle puolelle. No, ehkä se nyt ei ole se tärkein juttu oppia vielä tässä vaiheessa...
Hauskaa oli kuitenkin.
Eilen otettiin taas vähän tokojuttuja vielä illalla ihan tiellä meidän talon edessä. :) Mulle tämä oli aika saavutus, kun "jo" toista kertaa viikolla tehdään näitä juttuja! Voisi yrittää panostaa vähän tähänkin lajiin.
Tehtiin eteentuloja, seuraamista (vähän pitempiä pätkiä jo), ja saatiin hyvä häiriö paikallaoloon, kun katua kulki ohi koira ja omistaja oli vielä niin typerä, että päästi rekkunsa ihan Fisun lähelle. Mutta hyvin pysyi! =) Fisulla häntä heilui ja olisi tehnyt mieli kaverin luo, mutta se katsoi kuitenkin mua koko ajan (kysyi kai lupaa päästä lähtemään...).
Vähän liikkeestä seisomisia myös, aika alkumetreilllä niissä vasta ollaan. Ja vauhdikkaita maahanmenoja otettiin myös, ihan hyvin toimi. kiva kiva.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
