Mutaista menoa

Tänään vietimme keväistä vappupäivää ulkoilemalla ja ihan vain olemalla. Oltiin paljon pihassa ja koirat peuhasivat keskenään tuttuun tapaan. Päivällä otin taas pennun mukaan pienelle metsälenkille. Se on reipastunut hirveästi ja menee metsässä jo hirveää kyytiä, uskaltaa välillä aika kauaskin yksinään haistelemaan.

Pidin koirat vapaina, niin kuin aina, ja Fisu kyllä keksi kaikkea kivaa. Se nautti uusista hajuista ja toteutti itseään juoksentelemalla mutaisissa lätäköissä. Kun suorin reitti eteenpäin oli oikaista mudan läpi, niin pentu ei kyllä epäröinyt hetkeäkään. Voi olla, ettei se aina tajunnut, että edessä on lätäkkö, mutta ei sitä yhtään kyllä haitannutkaan kastuminen ja likaantuminen. No, sehän onkin mutiainen.... Hienohelma-Maisa varmaan päivitteli mielessään, miten pentumaista käytöstä tuollainen oli. Se kun ei koskisi mutaan kuin äärimmäisen pakon edessä. Mutta pääasia oli, että pennulla oli kivaa. suihkuun ei kuitenkaan jouduttu menemään, sillä kura kuivui aika äkkiä ja puhdistin sitä vain vähän veden ja pyyhkeen avulla. Suihkukokemus on siis Fisulla vielä edessäpäin.

Tänään otettiin imuri esiin ekaa kertaa pennun tulon jälkeen. Olin varautunut imurintappoyrityksiin ja villitykseen, mutta Fisu ei ollu vempaimesta moksiskaan. Laitoin Maisan eri huoneeseen imuroinnin ajaksi, niin se ei päässyt näyttämään huonoa esimerkkiä. Pentu ei välittänyt kovasta äänestäkään, vaan söi namujaan tyytyväisenä imurin pauhatessa vieressä.

Fisu on kyllä kasvanut ihan hirveästi viikon takaisesta. Sehän on nyt siis ollut tasan viikon meillä. Tämä viikko on kyllä tuntunut enemmän kuukaudelta. Aika on mennyt hirveän nopeasti ja paljon ollaan ehditty tekemäänkin kaikenlaista. Pantu tuntuu jotenkin jo paljon fikummalta kuin tullessaan. Tai ehkä siihen on nyt vain tottunut. Se on kyllä sopeutunut tosi hyvin, ihan kuin se olisi asunut aina täällä. Tiistaina punnitsin sen henkilövaa'alla. Lukema oli 3,5 kg, mutta on se varmasti nyt jo vähän isompi. Jos se jatkaa syömistä samaan tahtiin kuin tähän asti, niin se on kyllä hetkessä ihan valtava! Sen ruokahalu on loputon!

Tänään otin uuden apuvälineen puremisen hillitsemiseksi. Etenkin väsyneenä pentu alkaa näykkiä ja saa ihan mielettömiä riiviö-hepuleita. Se ottaa vauhtia ja hyppii sekä näykkii. Tänään sitten kaivoin suihkupullon kaapista ja otin käyttöön. Muutaman kerran pääsin suihkauttamaan riiviötä juuri kun se oli puremassa tai repimässä lahjetta tms. Se hämmentyi sen verran, että lopetti hampailun samantien. Eli vaikuttaisi toimivan. Tähän asti olen napannut sitä niskasta kiinni ja murahtanut, mutta se on yleensä auttanut vasta muutaman toiston jälkeen. Haittapuoli siinä on myös Maisan väliintulo. Kun se kuulee, että pentua komennetaan, se ryntää paikalle haukkumaan. En tiedä käskeekö se mua lopettamaan vai pentua olemaan kunnolla. (?) Kaipa se tahtoo vain rauhoittaa tilanteen. Se ei voi sietää "järjestyshäiriöitä". Maisaahan on jo pitkään sanottu poliisiksi, ja se lempinimi on kyllä ihan paikallaan.... Mutta ehkä suihkupullo on tehokkaampi siinäkin mielessä, ettei pennun aina tarvitse yhdistää meitä ihmisiä ikävään toimintaan. No, katsotaan, miten se toimii. Täytyy vain yrittää pitää se lähettyvillä. Yleensä puremiskohtaus on jo ohi, kun vihdoin saa suihkupullon käsiin...