Keväisellä lenkillä

Tänään lähdin molempien tyttöjen kanssa kunnon lenkille. Pentu ei tietenkään vielä jaksa kovin pitkiä matkoja kävellä, joten otin sille repun mukaan. Lähdimme metsään ja koirat saivat tietysti olla vapaina. Välillä pidin pentua repussa ja sitten kohta se sai taas kävellä ihan itse. Suunnistimme hevostalleille ajatuksena näyttää Fisulle heppoja ekaa kertaa.

Kun tulimme talleille, oli pihassa yksi hevonen harjattavana. Pentu ei joko huomannut hevosta tai sitten ei vain välittänyt siitä, mutta joka tapauksessa se meni noin metrin päähän pollesta tervehtimään tyttöjä, jotka heppaa harjasivat (/sukivat tms.?). Fisu olisi mielellään mennyt seurustelemaan kaikkien tallilla olevien tyttöjen kanssa, mutta hihna esti pennun aikeet ikävästi. Se sai kuitenkin mutamaa ihmistä tervehtiä ja oli tietenkin heistä kovin innostunut.

Olimme jo lähdössä jatkamaan matkaa kun huomasin, että tallista rupesi tulemaan hevosia ulos enemmänkin. Jäimme siis pihan laidalle katselemaan ja pentu tuijotti niitä kovin tarkkaavaisena. Otin sen syliin, kun huomasin, että sitä vähän jännitti. Hepat kävelivät meistä pois päin, mutta niistä tuli tietenkin jonkin verran ääntä, kun kaviot kopisivat kivetykseen. Pentu oli kuitenkin melko rauhallisena ja lähdimme sitten kotiinpäin.

Tallien pelloilla koirat juoksentelivat innoissaan, mutta sen jälkeen pentu oli loppumatkan melkein kokonaan repussa, vaikka olisi varmaan jaksanutkin vielä kävellä. Matkalla kotiin törmäsimme vielä Maisan Fanny-siskoon, jolla oli juuri juoksu meneillään. Fannyn hormonit hyrräsivät ja se oli pennusta aika innoissaan. Fisu ei kuitenkaan oikein ymmärtänyt sen juttuja...

Pentu sai sitten kävellä kotiin asti ja kotona uni maistuikin hyvin. Olimme reilun tunnin matkassa, josta Fisu käveli itse noin puolet. On vähän vaikea arvioida, miten paljon sen antaa itse kävellä, kun se ei koskaan näytä västymyksen merkkejä. On kuitenkin ihan kiva ottaa se välillä mukaan vähän pidemmällekin niin se näkee uusia maisemia ja muutenkin tottuu monenlaisiin juttuihin.