Eilen lähdin ilalla pennun kanssa metsään ilman Maisaa. Ja tietty liinan kanssa.
Fisu pysyy tosi kivasti lähettyvillä, joten liinaa ei muuten tarvittaisi ilman näitä yhtäkkisiä huutoryntäyksiä.
Oltiin kävelty aika pitkään eikä ketään ihmisiä tietenkään ollut tullut vastaan. Se tässä liinaharjoittelussa ärsyttääkin kun tilanteita tulee niin harvoin joista pentu oppisi jotain ja huonoon käyttäytymiseen pääsisi puuttumaan...
Kohta alkoi kuitenkin meidän takaa kuulumaan ihmisen ääniä. Pentu oli mun takana, jäänyt jotain haistelemaan. Kohta näin, että meidän takaa oli tulossa kaksi flättiä ihmisensä kanssa. Koirat oli kiinni. Fisu alkoi haukkua, muttei ollut edes lähdössä niiden luo. Kutsuin sen luo, se tuli vähän epävarman oloisena, samalla haukkuen. Palkkasin ja kutsuin sen mukaan jatkamaan matkaa. Se kuitenkin pälyili koko ajan taakseen ja haukahteli välillä. Koirat tulivat siis meidän takana. Päätin antaa niiden mennä meidän ohi ja jätin vähän syrjemmälle polusta odottelemaan, namuja syöden.
Fisu haukahteli yhä välillä ja koirien omistaja ehdotti että antaisin pennun vähän tutustua niihin kun sitä selvästi kiinnosti, mutta samalla vähän jännitti. Päästin sis pennun haistelemaan ja se alkoi pian jo hakea koiria leikkimään. Omistajaakin se tervehti iloisena.
Kun jatkettiin matkaa, Maisa ilmestyi yhtäkkiä metsästä meidän luo. Tiesin, että äiti oli lähtenyt sen kanssa marjastamaan, joten kysyin Maisalta "missä äiti on?". Maisa lähti ryteikön läpi menemään ja me pennun kanssa perässä. Sieltähän se äiti löytyikin, Maisa oli tietysti kuullut pennun haukun ja sen oli ollut pakko päästä meitä etsimään. :D Ja voi että miten iloinen se oli kun meidät löysi. Mentiin siis kotiin lauma koossa eikä muihin enää törmätty matkalla.
Taitaa siis olla niin, että tytöt yhdessä ryntäävät huutamaan vastaantulijoille, mutta yksinään ei kumpikaan tee muuta kuin haukkuu paikallaan. Kasvattaja-Johanna ehdotti Maisallekin liinaa (voin jo nyt kuvitella 2 liinaa ihan solmussa...) tai sitten räminätölkkiä jos tytöt sillä pysähtyisivät. Varmaan otan tölkin käyttöön jos ei tilanne pikkuhiljaa parane liinan kanssa. Pitäisi vain useammin saada näitä tilaanteita, joissa ongelmaan pääsisi puuttumaan... Liian vähän tulee meidän metsissä porukkaa vastaan.
Tänään oli pentutottis peruttu, huomenna mennään Purinalle treenailemaan Kristan ja russeleiden kanssa.
Otin tänään vähän kotitokoa (sivulletuloa, maahanmenoa, paikallaoloa) ja harjoiteltiin näyttelyseisomista. Pentu pääsee lauantaina erkkariin esiintymään. Odotan innolla, mitä pentu siellä tekee. Varmaan riehuu ja pomppii kehässä sisarusten perässä... Täytyy varmaan varautua makkaralla tms. tosi herkulla.
perjantai 8. elokuuta 2008
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti