Keppejä pihassa + muita kuulumisia

Nyt ollaan aina silloin tällöin treenattu Fisun kanssa pihassa keppejä kanaverkkojen kera. Pentu alkaa selvästi ymmärtää jutun juonen eikä enää yritä esim. keppien ohi namukipolle. Pari kertaa se on lähtenyt itsekseenkin pujottelemaan kun olaan oltu menossa keppien toiseen päähän tai sellaisessa tilanteessa, että namu on paikallaan toisessa päässä, enkä ole vielä ehtinyt lähettää sitä menemään niin se ryntääkin jo itse kepeille. Fiksu tapaus.. Ollaan myös paikallaoloa harjoiteltu ennen kepeille menoa, mikä sujuu myös jo hyvin. Eilenkin pääsin jo n. viiden metrin päähän ilman ongelmaa. :) len alusta alkaen yrittänyt viedä sitä vaihtelevista kulmista & eri puolilta, takaaleikaten ym. kepeille, eikä näissäkään tunnu olevan pennulle ongelmaa.

Maisan kanssa ollaan myös tehty pariin otteeseen kepeillä vaikeampia kulmia & lähetyksiä. Se lähtee tosi hyvin hakemaan kepeille vaikka lähettäisin sen metrien päästä keppien takaa ja jäisin paikalleen. Tässä on lelu toiminut hyvin, jonka voin sitten heittää päähän palkaksi. Myös tiukat kulmat takaaleikaten alkavat sujua jo hyvin. Se on sitten kuitenkin eri asia miten ne menee esim. kisoissa kun koira on kuuma ja vauhtia & intoa enemmän. Mutta ainakin pihassa sujuu, vaikka innostaisin vingun kanssa Maisaa enemmänkin.. Nyt muuten ilmoitin ekaa kertaa Maissin kolmosen hyppärille, viikon kuluttua sitten päästään katsomaan kolmosluokan menoa.

Pentu on välillä tosi kiltti ja kiva, mutta useimmiten lenkillä siihen saattaa mennä hermo pahastikin. Se on nyt jokin aika sitten keksinyt, että lenkillä se ei yksinkertaisesti osaa istua. Vaikka alusta alkaen sen on pitänyt pyytää lupa vapaaksi pääsemiseen istumalla ja katsekontaktilla, nyt yhtäkkiä se ei vain suostu millään istumaan. Parhaimmillaan saatan odottaa useita minuutteja metsän reunassa että pentu viimein kyllästyy ja painaa takapäänsä maahan. Mutta kyllä se kestää. Ja tietenkään en päästä sitä lähtemään istumatta kun kerran olen aluksi käskenyt sitä istumaan. Vaikka nykyään en edes viitsi "istu"-sanaa käyttää näissä tilanteissa, koska tiedän ettei se tottele. Jään vain paikalle odottamaan niin ennen pitkää se yleensä istuutuu. Mutta todella rasittavaa käytöstä tuollainen!

Lenkeillä liinasta on siinä mielessä ollut tosi paljon apua, että ryntäyksiä ei ole enää päässyt tapahtumaan, mutta en silti tiedä onko pentu vielä oppinut mitään. Jos se olisi vapaana ja joku tulisi yllättäen vastaan, voi olla että se edelleen lähtisi huutamaan. Liinan kanssa se on sentään hallinnassa.

Kotona pentu on useimmiten tosi lutunen ja kiltti vauva. Se on alkanut pusutella ja välillä on tosi hellyydenkipeä. Etenkin aamuisin & väsyneenä se on niin ihana kun se tulee "halaamaan" ja tunkee ikään kuin syliin. Suloinen pentu. :)