sunnuntai 26. toukokuuta 2013

Fisulle AVO3

Tänään korkattiin tokon AVO-luokka Fisun kanssa. Vuoden treenitauko takana ja nyt toukokuun ajan ollaan treenailtu aktiivisemmin. Se on näemmä pakko ilmoittautua kokeeseen, jotta saa aikaiseksi. ;)

Koe oli Herttoniemessä hiekkakentällä. Meidän luokka oli puolilta päivin, eli mukavaan aikaan. Aamulla paistoi aurinko, mutta kisapaikalla olikin melko tuulista ja koleaa, ehti alka sataakin ennen meidän vuoroa, mutta onneksi sade taukosi kun suoritimme.

Paikallaolo tehtiin kahdessa ryhmässä, me oltiin myöhemmässä. Juoksutarkastus tuli Fisulle (ja mulle) vhän yllättäen ja se tuntui ottavan siitä vähän itseensä. Sen jälkeen se vähän kyttäili meidän jälkeistä koirakkoa ja tuntui olevan varuillaan. Ehkä siksi ei ollut ihan skarppina ja meni maahan vasta toisella käskyllä. Tätä ei tuomari kuitenkaan huomannut, meidän onneksi. F pysyi hienosti ja vaikutti ihan rauhalliselta. Vinosta asennosta rokotettiin 1 piste, joten arvosana 9.

Meidän vuoro yksilöliikkeissä oli luokan toiseksi viimeisenä, joten odottelua oli melko pitkään ennen kuin päästiin kehään. F oli ihan rentona, taisi vähän tylsistyäkin välillä. Odotellessa otin pari luoksetulon stoppia takapalkalla, oli ihan pakko, koska mulla oli pahasti fiilis, ettei F tule pysähtymään. Ehkä kannatti. :)
Juuri ennen meidän vuoroa "lämmiteltiin" hölköttelemällä edestakaisin, F meinasi kuumua haukkumaankin, varmaan yhdisti agin lämppäämisiin. :) Kehään mennessä se vaikutti ihan iloiselta ja innokkaalta.

Seuraaminen meni mun mielestä tosi hyvin. F pysyi hyvällä paikalla ja oli hyvin kuulolla. Pisteet 9. Seuraamisen jälkeen F oli selvästi ihmeissään kun ei saanutkaan palkkaa. Varmaankin vaikutti vireeseen myöhemmissä liikkeissä.

Liikkeestä maahan oli muuten hyvä, mutta alussa F lähti jotenkin laiskasti mukaan seuraamiseen (kuten tapahtui kaikissa myöhemmissä liikkeissä. Muuten hyvä, pisteet 9.  Sitten alkoivatkin ongelmat. :D

Luoksetulossa otin epähuomiossa toisella jalalla askeleen eteenpäin samalla kun annoin käsimerkin stopille. Pysähtyminen oli vähän hidas, mutta pysähtyi kokonaan kuitenkin, eli F oli ihan hyvä. Taisin jotain liikkua vielä liikkeen lopussa kun F ei tullut kunnolla sivulle ja käskin sitä korjaamaan. Onnistuin siis nollaamaan liikkeen itse, 0.

Liikkeestä seis onnistui hyvin. Alussa F lähti taas huonosti mukaan seuruuseen, mutta skarppasi parin askeleen jälkeen. Ei mennyt pisteitä kuitenkaan, tästä 10. :)

Noudossa jouduin antamaan toisen käskyn, jotta lähti kapulalle. Höh. :( Sama ongelma kuin treeneissäkin... Sen lisäksi palautus oli vino. Mutta yritti sivulle kuitenkin, eli jotain vihiä Fisulla sentään oli, että miten piti tehdä. Pisteet 6.

Kaukot oli mun mielestä muuten tosi hyvät, mutta toisen istumisen F ennakoi juuri ennen mun käskyä. Ei muuta valitettavaa, mutta pisteitä tuli 6. Onneksi ei jäänyt vammaamaan maahanmenoissa, kuten viimeisissä treeneissä.

Hyppy meni mun silmissä oikein hyvin. Istui heti käskystä ja hyppäsi reippaasti takaisin, mutta tuomarin mielestä mun käskyissä oli liikaa kehon apua mukana. Kuulemma nojasin "hyppy"-käskyssä eteenpäin ja "tule":n kohdalla taaksepäin. Hyvin mahdollista. Pisteet 7.

Kokonaisvaikutelma 9. Tuomari Timo Pussinen kommentoi, että koira teki hyvin, mutta mun pitäisi olla vähän parempi. :D Jooh, itse siis sabotoin Fisun suorituksia minkä kerkesin.

Yhteispisteitä kertyi 136, eli kolmostuloksen verran.

Sinänsä harmittaa, että F teki kyllä hyvin ja osasi paljon. Nyt ei kuitenkaan ollut meidän päivä. Koiran suoritukseen olen siis hirmuisen tyytyväinen. Ainoastaan pientä skarppiutta pitäisi olla lisää. Esim. liikkeellelähdöissä se myöhästyi kaikissa, ei ollut jotenkin yhtään kuulolla, vaan ihan poissaoleva. Välillä yritin ennen liikettä saada sen huomiota paremmin, mutta en saanut sitä katsomaan muhun, se vain toljotti eteenpäin. :/ Varmasti kisatilanteen ja palkattomuuden vaikutusta. Täytyy toivoa, ettei taas seuraavissa kokeissa tilanne vain pahene, kuten kävi ALO:ssa. :( Jäi sellainen olo, että tekee mieli mennä uudestaankin, mutta toivotaan että koira jaksaa kokeilla uudelleenkin. Katsotaan!

Mutta eipä se AVO mikään hirveän vaikea juttu ole. Kyllä me varmasti ykköstulokseenkin pystyttäisiin. Nyt suurimmat ongelmat on perusasennot liikkeiden (luoksetulo, nouto, hyppy) lopuissa. En ymmärrä, miksi se on niin vaikeaa. Niitä täytyy siis nyt tosissaan treenata! Sen lisäksi luoksetulon stopista pitäisi saada jämäkämpi ja kaukojen paineistumisia välttää. Tällä suunnitelmalla kohti seuraavia treenejä. :)

(Kuvat Tiian ottamia parin viikon takaisista treeneistä.)

9 kommenttia:

Petronella kirjoitti...

Sitä palkattomuutta voi ja tietty pitääkin treenata! Ei vetämällä koko luokkaa aina läpi, vaan minimissäään sellaisia pätkiä, joissa siirrytään liikkeestä toiseen niin että koira tottuu siihen että siellä välissä tulee vaan ne kehut.

Tässä sulle linkki, jossa hyvä vinkkejä kisatreenaamiseen:
http://www.fannygott.com/how-to-prepare-your-dog-for-obedience-trials

Noora kirjoitti...

No niin kyllä pitää. Hölmöä vaatia koiralta kokeessa sellaista, mitä se ei treeneissä ole joutunut tekemään. :/
Kiitti linkistä!

laura kirjoitti...

Joo, paljon ketjutusta ainakin parilla kolmella liikkeellä, ja koska avoimessa liikkeet tehdään lähes aina samassa järkässä, ne voi myös takaperinketjuttaa koiralle. Siirtymät ja joku vapautus/palkkaus kehässä pitää miettiä valmiiksi, koira ei saisi pettyä.

Noissa liikkeille lähdöissä, sanotko käskyn ja odotat hetken ennen ku lähet, vai teetkö niin että käsky tulee ku oot jo melkeen liikkeellä? Pk-puolella on 3 sekunnin odotus ihan säännöissä sanottu ja se olisi tokoihmisillekin hyvä. Tosi moni sanoo seuraa ja lähti jo, eikä koiralla oo mitään mahista ehtiä mukaan vaikka se olis kontaktissa. Ja jos ei ole, silloin ei varsinkaan lähdetä vaan hiihtämään! Käsky, odotus, liikkeelle :)

Noora kirjoitti...

Pyrin kyllä siihen, että annan käskyn hyvissä ajoin ennen liikkeelle lähtemistä. Nyt F oli vaan niin muissa maailmoissa, etten silti saanut sitä mukaan. :/ Tuolla kävi tosiaan niin, etten saanut sitä kontaktiin vaikka yritin. Se ei kuunnellut omaa nimeäänkään, vaan oli sen oloinen, että "kyllä mä oon tässä ja kuuntelen, mut ei mun tartte sua tuijottaa". Pakko oli vaan lähteä liikkeelle vaikkei koira kontaktissa ollutkaan.

En tiedä miksi mulle on niin haastavaa treenata kokeenomaisesti... Jotenkin haluaisin palkata koiraa mahdollisimman paljon. Mutta täytyy nyt oikeasti ottaa myös enemmän palkattomia pätkiä.

Menee nyt jo vähän ohi aiheen, mutta olen myös miettinyt, miten saisin noita "ongelmaliikkeitä" paremmiksi (lähinnä huonoa sivulle tulemista kaikissa liikkeissä). En tiedä kestääkö Fisu sitä, että jätän palkkaamatta huonoista suorituksista - usein homma meneekin siihen, että koira tekee puutteellisesti , korjaan ja palkkaan sitten. En kyllä tiedä oppiiko koira siten koskaan tekemäänkään alun perin oikein. :/ Toisena vaihtoehtona on antaa aina apuja niin paljon, että se oikeasti tulee kunnolla sivulle asti, mutta kun se tarttee ne samat avut sitten joka kerta...
Haastavaa!

Mutta täytyy tosiaan alkaa tehdä enemmän muutaman liikkeen pätkiä ilman palkkaa välissä. Avossa on sentään kiva, että ns. vauhdikkaampia liikkeitä tulee aika kivasti väleissä, jolloin koira ehkä saa vähän lisää intoa ilman palkkaamistakin.

laura kirjoitti...

Toi on tosi yleinen ongelma ettei raaski olla palkkaamatta treeneissä. Ei se mitään mutta sitten ei kyllä oo mitään asiaa mennä kokeeseenkaan, se jos mikä on todella epäreilua koiralle. :(

Takaperinketjuta se avoin luokka. Osaako se jonkun etäpalkan ja luopumisen siitä? Viette palkan, teet kokeenomaisen hypyn, vapautat palkalle. Seuraavana päivänä viet palkan, teet kokeenomaiset kaukot + hypyn ja vapautat palkalle. Jne. Tai sitten voit myös tehdä niitä jostain muusta välistä, esim. maahan - luoksetulo - palkka. Pari kolme liikettä tai joskus satunnaisesti koko luokka. Väliajoilla treenaat yksittäisiä osia, niitä missä on ongelmia. Ja silloin kun teet kokeenomaista, et korjaile tai puutu, vaan nimenomaan treenaat sitä ketjutusta ja koetilannetta ja olet jäykkä kuten kokeessa. :)

Miten oot sitä sivulle tuloa treenannut? Takapäänkäyttöä? Kun on tulossa, lähdetkin pois alta esim. pyörimään paikalla vastapäivään jolloin joutuu korjaamaan paikkaansa? Sivulle tuloa vinoista kulmista niin, että jätät koiran istumaan ja käännyt eri kulmaan ja pyydät sivulle (tarvittaessa nami käteen ja imutat sillä oikealle paikalle kuten alkeissivulletuloharkoissa pentuna)? Paikalla käännöksiä missä korjaa paikkaansa koko ajan pyörien?

Noora kirjoitti...

Just tota oon viime aikoina tehnyt paljon, että esim. luoksetulossa tai kapulan kanssa lähden itse pyörimään niin, että sen pitää hakea paikkaansa sivulla. Täytyy varmaan palata vielä enemmän noihin perusjuttuihin, joita nyt on tehty vähän vähemmän. Paikallaan kääntyilemistä myös ollaan tehty, mutta pitäisi tehdä taas enemmän.

En oo oikein saanut Fisun kanssa toimimaan, että palkka ois jossain odottamassa, se jää kyttäämään sitä, jos se on näkösällä ja kauemmaksi/piiloon jätetty palkka tuskin pysyy sen mielessä kauaa. Oon nyt pitänyt liivin taskussa purkkia, missä sillä on palkka. Jotenkin se purkki tuntuu helpommalta luoda semmoiseksi konkreettiseksi jutuksi kuin taskusta kaivetut pari yksittäistä namua. Täytyy sen kanssa kokeilla takaperinketjutusta. Miten mä en oo sitäkään tajunnut tehdä...

Ehkä toi just on mulle se vaikein, että oikeasti tekee sitten kanssa kokeenomaisesti eikä korjaile joka välissä. Tulee vaan sellainen olo, että koira oppii tekemään väärin, jos ei itse puutu mihinkää. Ainahan olisi jotain parannettavaa..

Kiitti Laura kun jaksat vaivautua. :) Oon niin tokotyhmä, etten oikein itse tajua tehdä mitään järkevää.

Petronella kirjoitti...

Selvempäähän se on koiralle, että vain hyvistä suorituksista saa palkan - ei sillä oikein muuten ole mahiksia oppia sitä mitä halutaan. Tietty jos kokoajan menee mönkään niin sitten täytyy jotenkin auttaa tai helpottaa! Ja itse ei saa tuskastua koiraan kun se tekee väärin, kun itsehän sitä on siitä palkinnut… ;)

Kokeenomaisessa treenissä helpottaa jos pitää kokoajan mielessä sen, että siinä kriteerinä on koiran asenne! On ihan turha toistaa sellaista treeniä, jossa koira lässähtää - se ei siitä opi muuta kuin että kokeenomaisuus on tylsää… Eli lähtee liikkeelle niin pienestä kuin on tarvis.

Ja se virheiden korjaamatta jättäminen on tärkeä treeni myös (sekä koiralle että omistajalle) koska siellä kokeessa pitää osata jatkaa hyvällä mielellä vaikka joku liike menisinkin pieleen.

Ja tärkeintä on muistaa, että Toko on kivaa! (Ai kenellä on vieroitusoireita… ;D )

laura kirjoitti...

Miten olet opettanut etäpalkkaa? Luopumista onko tehty? Eli alkuun ihan kotona koira remmissä, pistät palkan maahan ja pidät narusta sen verta ettei koira ihan yllä siihen. Älä kiellä vaikka se miten riehuisi, odotat vaan alkuun että ottaa kontaktia, jolloin heti vapautat palkalle. Kun tarjoaa itse aktiivisesti kontaktia eikä yritä enää varastaa palkkaa ilman lupaa, pyydätkin esim. sivulle ja siitä vapaa. Pikku hiljaa enemmän liikkeitä ennen vapautusta. Vapaaehtoisen luopumisen kautta opetettuna etäpalkka toimii paljon paremmin kuin pelkän hallinnan kautta tehtynä. Ja alkuvaiheessa on tärkeetä, ettet kiellä koiraa vaikka se kuin riehuisi - päin vastoin olisi hienoa jos se oikeesti haluisi yltää sinne palkkaan ja yrittää kovasti! Sitten kun se oppii pelin säännöt, saan saman yrittämisen koesuoritukseen. ;)

laura kirjoitti...

Ja noista kokeenomaisista. Ensinhän opetat liikkeen valmiiksi, ketjutus aloitetaan vasta kun osat on kunnossa. Jos joku on tosi vaiheessa tai sen onnistuminen on hyvin epävarmaa, et voi ketjuttaa sitä vielä, koska silloin opetat just että saa tehdä miten sattuu.

Tietenkään mikään ei ole koskaan täysin valmis ja idioottivarma liike. Päätät koska se on riittävän valmis, ja sitten aloitat ketjuttamisen. Mietit aina etukäteen millainen suoritus riittää ja mihin puutut, esim. mulla on se raja mihin kokeessakin puuttuisin (tokossa oli esim. merkin ohi rynniminen ohjatun kapuloille, luoksetulossa jos ei ole kuulevinaan vaan yrittää tulla läpi, jne, siis juttuja joita en koskaan antanut tehdä sen kokeessakaan vaan karjaisin sen verta että koira lopetti ja otin suoraan nollat).

Kuten Pee sanoi, on tosi tärkeetä treenata myös sitä, että joku juttu menee pieleen (väärä asento jäävissä tai kaukoissa, ruutu ei löytynyt, väärä tunnari jne) mutta suoritus jatkuu. Jos treenaat kokeenomaisesti ja tapahtuu just joku tällanen, et korjaa sitä. Ei se nyt kerrasta opi tekemään aina väärin, merkkaat vaan ylös että tämä ei onnistunut ja treenaat sitä seuraavien viikkojen aikana paljon erillisenä asiana. Kokeenomaisessa keskityt nimenomaan siihen ehjään, harmoniseen KOKONAISsuoritukseen, et nipota yksityiskohtia, et korjaile mitään mitä et kokeessakaan voi korjata (esim. tosi vinon loppuperusasennon voit toki lisäkäskyllä suoristuttaa, mutta jos jäävissä tekee väärin, et voi ottaa mitään uutta yritystä). Jos kokeenomaisessa aina korjaat väärin menneen jäävän, kokeessa et kuitenkaan saa tehdä sitä, ja esim. pieleen menneen maahan menon jälkeen koirasta on tosi outoa ruveta tekemään luoksetuloa kun se huomaa susta kuitenkin että et ollut aivan tyytyvinen ja treeneissä silloin aina otetaan uusiksi. Sen takia "on ihan hyvä" jos kokeenomaisissa treeneissäkin välillä joku menee pieleen. Opetat sille jonkun signaalin että nyt ei mennyt ihan niin kuin oli tarkoitus mutta jatketaan. Musta toimivinta oli olla ensin että "oho", sitten pyytää vaikka "istu" tai "sivu", kehua kunnolla siitä jotta nollaa sen mokan, ja siirtyä seuraavaan liikkeeseen.

Sit jos treenaat samalla kertaa eri juttuja, niin kuin noista uusimmista postauksista ymmärsin, niin pidä selvästi erillään se ketjutussuoritus ja normaali treeni. Eli tee ketjutus/kokeenomainen, palkkaa, vie koira autoon. Toisella kierroksella treenaa yksittäisjuttuja. Ei niin, että välillä teet pari juttua putkeen etkä huomaa virheitä, sitten nipotat niistä samoista virheistä, ja taas yrität tehdä putkeen. Selvä tauko että koirakin pysyy jotenkin kärryillä. :)