Lauantain treeni- ja kisaraportti

Unohtuikin kirjoittaa viikonlopun muista menoista. Lauantaina oltiin Fisun kanssa hakuilemassa Jusslassa. Meitä oli 4 mudistia paikalla, ja tällä kertaa mukana oli Fisun isukki Konsta vierailemassa. Konsta oli harmaantunut charmantisti ja näytti oikein arvokkaalta... Fisu tykkäsi isästään ja isukki oli myös Fisusta aika innoissaan. :)

Hakumaasto oli aika haastavaa, suht tiheää metsää ja kasvillisuutta & korkeuseroja aika paljon. Piilot saatiin sopivan vaikeisiin paikkoihin, taas oli kevythäkki ja kaksi uutta muovista umpipiiloa mukana.

Fisu oli taas toisena vuorossa. Tällä kertaa harjoiteltiin sen kanssa "norjalaista sekametsää" eli siirtyvät maalimiehet menivät ensin molemmilla puolilla kauimpiin piilopaikkoihin (100m) ja me samaan kohtaan keskilinjalla. He huusivat vuorotellen Fisua ja sitten siirryttiin 50metriin ja sama juttu. Lopuksi maalimiehet siirtyivät etukulmiin ja me Fisun kanssa keskilinjaa pitkin alkuun ja taas ukot huusivat Fisua metsästä, se viimeisenä, jolla F aloitti. Oli ainakin intoa koiralla ja se lähtikin hirveää vauhtia pinkomaan metsään kun vain sai luvan. Ja ukko löytyi ihan samantien umpipiilostaan. Samoin toinen maalimies löydettiin ihan hetkessä risukasasta. Ja ruokapalkkaa sekä kehuja riitti.

Kolmas maalimies olikin vähän vaikeammassa paikkaa. Fisu lähti hyvin matkaan ja katosi metsään. Se työskenteli pitkään ja hyvin ja ajattelin, että se kohta jo löytää ukon. Kohta Fisu tuli kuitenkin ihan toisesta suunnasta takaisin, ei siis ollut vielä löytänyt. Näin kuitenkin jo umpipiilon, eli oltiin aika lähellä. Lähetin Fisun siitä uudestaan sinne suuntaan, missä maalimies oli. Nyt löytyi ja Fisu tunki itsensä muovipiilon sisään maalimiehen kanssa herkuttelemaan.

Mä itse vähän epäilin seuraavan kohdalla, olisiko se Fisulle liian vaikea, mutta radiopuhelin piippasi melkein heti merkiksi siitä, että ukko oli löytynyt. Piti ihan kiirehtiä paikalle että ehdin mukaan kehumiseen kun Fiskars oli niin nopea.

Yhtä hienosti löytyivät kaksi viimeistäkin ukkoa, Fisu työskenteli ihan mielettömän upeasti ja löysi ukot tosta noin vaan. Olin ihan huuli pyöreänä miten hienosti pieni koira teki hommia! Kaikki 6 maalimiestä löytyivät siis hienosti, ja piilotkin olivat nyt monipuolisempia kuin yleensä. Fisu oli suoraan sanoen ihan loistava!



Hakuilemasta kiirehdittiin kotiin ja napattiin Maisa mukaan kohti Konalaa. Käytiin Maisan kanssa kisaamassa syysskaboissa yksi agilityrata. Tuomari oli hollantilainen Ronald Mouwen, jonka ratoihin tutustuttiin myös Janitan koulutuksessa elokuussa. Rata oli aika mielenkiintoinen, paljon vauhtipätkiä, mutta aina siellä täällä vaikeampi pyöritys-/haltuunottokohta sekä ansaesteitä paljonkin.

Ennen rataa oli aika jännittynyt olo, pari kohtaa jäi rataantutustumisessa aika epävarmoiksi, enkä tiennyt mikä niihin olisi paras ratkaisu. No, radalla kuitenkin nämä kohdat sujuivat yllättävän hyvin, ja virheet tulivatkin sitten muualta... Niinhän se yleensä menee.

Kepeille jouduin viemään Maisan vähän hankalasta kulmasta ja aika tiukasti haltuunottaen, ettei se ottaisi muita esteitä, joita oli lähellä houkuttelemassa. Maisa tuli kepeille hyvin, aloitti oikein, mutta jättikin toisen välin pujottelematta, ei varmaan vain ehtinyt kääntyä tarpeeksi kun kepeille tultiin vähän hankalasti yllättäen. otettiin sitten alusta ja saatiin pujoteltua oikein. Maisa pujotteli kuitenkin tosi hitaasti ja Kristakin kommentoi radan jälkeen, että Maisan pujottelu näytti tosi jäykältä. En tiedä mikä siihen sitten oli syynä, ei yleensä virheet lannista Maisaa niin pahasti, että sen takia olisi ollut vauhti poissa. No, kepeiltä siis vitonen.

Loppurata meni muuten aika hyvin, mutta Maisa tuli vikan hypyn ohi. Tämä oli oikeastaan sellainen kohta, mitä olin vähän tuskaillut etukäteen, sillä pelkäsin, että Maisa valitsee kahdesta vierekkäisestä hypystä väärän, kun en ehtisi valssata oikealle puolelle. No, käänsin sitten oikein kunnolla ja selvästikin liikaa. Ei menty siis väärälle hypylle, mutta ei kyllä oikeallekaan. Korjattiin sitten tämä vielä, joten tulokseksi saatiin 10 ja yliaikaa n. 9s virheiden takia. Ihanneaika ei ollut kamalan tiukka, joten ehkä oltaisiin siihen ehditty ilman näitä söhellyksiä.

kiva oli käydä kuitenkin kisaamassa ja jäi sellainen fiilis, että olisi voinut toisenkin radan vielä juosta. On aina kiva kun radassa on vähän jotain "erilaista", kuten Mouwenin radalla, mun mielestä.