Ageilua + hakuilua

Tiistaina oli molemmat tytöt mukana Maisan treeneissä. Fisu sai tehdä lähinnä kontakteja ja kepukoita, loppuun otettiin sitten myös pätkä ryhmän rataa.

Maisa sai tehdä kaksi rataa, joissa tuli treenattua mm. kepeille vaikeita vientejä, takaakiertoja, poispäinkäännöksiä ja välistävetoja. Maisalla oli nyt uusi vinkulelu mukana, joten vauhtia riitti vähän lauantaista paremmin. Ehkä valeraskauden vaikutus kohta hälvenee.

Ekalla radalla valssasin ensin keppien jälkeen ja tein pakkovalssin ennen seuraavaa hyppyä ja välistävetoa. Tämä toimi ihan ok, mutta saatiin sitten kokeilla vielä toisella tavalla. Mun piti ottaa sivuetäisyyttä keppien lopussa (ounou) ja jäädä hyppyjen toiselle puolelle ja niiden jälkeen poispäinkääntää. Ongelmahan tuli tietenkin keppien lopussa. M pomppasi veks ennen vikaa väliä, kun itse otin etäisyyttä. Ja on tätä treenattu, mutta silti! :o No, kokeiltiin uudestaan ja muutaman lisäepäonnistumisen jälkeen saatiin sitten toimimaan. Mutta hitto kun se vain on niin hankalaa. Miksei se koira voisi oppia itsenäisempää pujottelua?

Toisella radalla oli pimeää putkikulmaa, hämäysputkenpäitä ja avokulma kepeille. Nyt kepit jostain syystä toimi, mutta taaskin mentiin väärään putkenpäähän. En jälleen kääntänyt tarpeeksi, vaan oletin että koira tulee mua lähimpänä olevaan putkeen automaattosesti. No, eipä tullut. Pimeä putkikulma sujui ilman ongelmia.


Fisu teki taas keppejä niin, että toisen puolen verkot oli kokonaan poissa. Hyvin sujui ja otettiin lähetyksiä vaihtelevista kulmista & takaaleikaten ym. Aina oikeaan väliin, hienosti! Otettiin välissä myös 12 keppiä täysillä verkoilla. Hyvällä vauhdilla ja rytmillä Fisu jo pujottelee.

Lopuksi päätin piruuttaan kokeilla kuutta kepukkaa ilman verkkoja. Lähetin koiran kepeille muina miehinä ja sehän pujotteli ne ihan täydellisesti!! Kävin hirveän sodan pääni sisällä, kokeilla vielä uudestaan vai ei, ja ikäväkseni päädyin aiempaan vaihtoehtoon. Oli niin suuri himo koittaa vielä toiselta puoleltakin. Ja eihän siitä sitten tullut enää mitään. Aloitti hyvin, mutta lopetti ennen aikojaan. Hitto. Ja verkot oli jo viety sisään, joten oli pakko vain yrittää jotenkin saada vielä yksi onnistuminen loppuun. Otti niin päähän kun piti mennä vielä ahnehtimaan. :( Hirveän sähläämisen jälkeen sain Fisun vielä pujottelemaan kerran oikein, mutta kamalilla avuilla ja ihan surkeasti. Ärsyttää vieläkin.



Eilen pidettiin taas "pikaisemmat" hakutreenit. meni siihen seitsemältä koiralta taas reilu 3 tuntia, mutta heidttiin ennen pimeää! Paikkana oli tällä kertaa Kalliosolantie, meille ihan uusi ympäristö. Rataan kuului sekä aukeaa, että tiheämpää metsää ja tämä olikin vähän erilainen ratkaisu kuin yleensä.

Fisu ei saanut nyt mitään apuja alkuun, vaan lähetin sen suoraan ekan kulman valmiina olevaa maalimiestä etsimään. Fisu oli selvästi lähdössä vähän väärään suuntaan, joten odotin, että se katsoisi suorempaan eteenpäin ja taisin viedä sitä muutaman askeleen vielä edemmäksi, jotta saisin sen suoraan. F lähti kuitenkin keskemmälle kohti metsää. Se meni ihan vinoon, mikä näytti ihan väärältä suunnalta. Huutelin sitä sitten takaisin, mutta neiti päätti tehdä hommia itsenäisesti ja ryntäili metsässä vähän aikaa, kunnes sai hajun ja painoi täysillä ukon luo. Olin ihan ihmeissäni, että se taaskin löysin, vaikka lähti niin ihmesuuntaan. Kaipa tuuli taas vaikutti asiaan. Vielä suora namupalkka.

Toiselle pistolle F lähti taas vähän keskemmälle aluetta, eikä ihan etulinjan suuntaan. Se teki etsi aika pitkään, mutta lopulta huusin sen takaisin, kun ei tuntunut sieltä suunnasta löytyvän. Fisu selvästikin lähti aina metsän suuntaan, eikä tajunnut edetä aukeaa pitkin. Sain nyt lähetettyä sen suoraan ja se upposikin hyvin takarajalle (50m), josta maalimieskin löytyi hienosti. Fisu olikin kuitenkin käynyt aika läheltä piiloa aiemminkin, joten ei se ihan hakoteillä ollut ollut sittenkään.

Lopuksi otettiin ekaa kertaa rullantuontiharjoituksia. Innostettiin ensin Fisua patukkaan, jonka kanssa Terhi sitten lähti vähän matkan päähän metsään. Pidin Fisua kiinni. Lähetys patukalle ja kutsuin koiran heti kun se otti patukan. F tuli alkumatkaa hyvin patukan kanssa takaisinpäin, mutta loppuvaiheilla tiputti sen. Uusi yritys ja taas sama juttu. Olin itse (jälleen) vähän ulalla mitä tekisin, joten en tiennyt kehuako vai ei ja koirakaan ei tainnut tajuta mitä siltä haluttiin.

Lyhennettiin matkaa ja nyt innostin Fisua tuomaan patukan niin kuin normaalisti leikittäessä. Nyt neiti kekkasi homman juonen ja toi patukan hienosti, sai leikin sillä palkaksi. Sitten F sai voittaa, otin patukan ja käskin Fisun "näytölle" Terhin luo (joka taisi kutsua koiraa). Siellä ruokapalkka ja kehut.

Lopuksi F sai vielä namuja muiltakin maalimiehiltä ja yhden ylijääneen pöperölaatikon
vielä repuilla. :)

Ensi kerralla aletaan siis harjoitella kunnolla ilmaisuja. Fisusta tulee varmastikin siis rullakoira kun se on niin hiljainen hakumetsässä, että haukku tuskin tulisi kovin luonnostaan...