Näin kirjoitin 13.11.: "Yhtä luvaa vaille kuninkuusluokkaa. ;-) Nyt sitten mietitään suunnitelmaa tarkkaan. Kolmosiin ei Fisu ole vielä valmis. Ehkäpä keskitytään hetkeksi pelkkään treenailuun..."
Ja kuinkas sitten kävikään? Pari viikkoa ja Fisu mursi varpaansa. Jotenkin tosi kieroa ja julmaa. Ei, tässäkään vaiheessa ei vielä naurata. Mun suunnitelmaan ei kuitenkaan kuulunut puolen vuoden sairasloma ja treenitauko.... Huh.
Mutta jotain positiivistakin:
18.10. fiilikset oli kisojen jälkeen tällaiset:
"Johtopäätöksiä:
-koira ei osaa kääntyä. ollaan treenattu niin paljon pelkkiä kivoja vauhtiratoja, että F ei osaa yhtään lukea esim. valsseja ja hyppy tarkoittaa sille "suoraan vauhdilla eteenpäin". se ei yksinkertaisesti osaa hypätä kääntyen.
-kontaktit on ihan rempallaan. Fisu ravaa puomilla, ja kuluttaa tosi monta ylimääräistä sekuntia hidasteluun. se on myös ihan pihalla siitä, missä sen pitäisi pysähtyä.
-vauhtia ei ole tarpeeksi. kun nollia tulee neljä, niin ei epäilystäkään että F ei olisi se neljäs...
Vähän motivaatio taas hakusessa."
Ollaan kyllä tästä päästy paljon eteenpäin. Kontaktit on tähän verrattuna nopeentuneet paljon. Käännökset... no, kyllä se jo jotenkuten kääntyy, välillä aika hyvinkin. Vauhtia on tullut lisää. Vieläkin se kovempaa pääsisi, mutta ei tilanne ihan kamalakaan ole. Kyllä tästä vielä hyvä tulee! :-)
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti