Perjantaina oltiin agitreeneissä. Tehtiin kiva, helpohko rata. F juoksi ensin puomin kontaktin läpi, joten otettiin uudestaan ja sitten teki nätisti. Rata tehtiin muutamaan kertaan ja sattumalta huomattiin kouluttajan kanssa, että F sai aikalailla lisää tsempiä mun kannustuksesta. Kun tehtiin rata vielä kerran niin, että itse huusin ja kannustin, koira sai ihan älyttömästi lisää vauhtia. Miksen ole ennen tätä tajunnut!?
Keppejä otettiin taas yksittäisenä. Alkuun vähän huonosti vauhtia, mutta lopulta saatiin jo hyvä tempo. Pari väliä verkoista auki, ei ongelmaa. Myös A:ta otettiin erikseen.
Lauantaina suunnattiin sitten Hakkilaan epiksiin. Otettiin möllirata ihan harjoituksen kannalta, lähinnä kontaktitreeninä. Radalla oli puomi ja A, joka tehtiin kahteen kertaan. Palkkasin puomilla ja A:n tokalla suorituksella. Kontaktit oli tosi nätit ja nopeat! Radalla F tuli alkusuoralla muurista ohi, vaikka se oli suorassa linjassa muiden kanssa. En varmaan vain sitten ohjannut... En viitsinyt korjailla kun oli hyvä vauhti.
F tuli myös ensin puomin ohi. Tässäkin taisi olla mun moka, kun käänsin sitä varmaan turhan paljon jälleen, kun luulin että tarvitsisi suoristaa koiran linjaa edelliseltä hypyltä. Olin ylpeä itestäni kun maltoin kerrankin palkkailla ja vaatia kunnolliset suoritukset kontakteilla, vaikka oli "kisatilanne". Hyvä hyvä.
Tässä ratapiirros, Tollerwichin blogista lainattu:
Tässä video, just ja just kehtaan linkata... *shock* Minkä ihmeen takia mä en voi lopettaa tota huiskimista. Miksei ne kädet pysy vakaana?? :o Ja joo, A:lla pysähtymiskäsky tulee tosi myöhään... Hyvä huomata.
Kisojen jälkeen jatkettiin suoraan Viikkiin treenaamaan tottista Terhin ja Auran kanssa mudimerkeissä. Fisun kanssa otettiin vähän seuraamisia ja saatiin vinkkejä käännösten treenailuun. Fisu teki tosi nätisti ja oli iso apu kun joku muu naksutteli ja sai itse kesittyä suorassa kulkemiseen & koiraan katsomatta olemiseen.
Sain myös hyvän vinkin maahanmenon treenaamiseen sivulla, ettei Fisu menisi vinoon. Kun vähän kääntää rannetta ulospäin, koiran asento tuntuu muuttuvan aika pienestä avusta. Toivottavasti toimii!
Fisu sai myös olla paikalla vähän aikaa, kun kuivaharjoiteltiin seuraamisen käännöksiä ilman koiraa. :D Olihan ne askelkuviot aika itsestäänselviä lopulta...
Harmillisesti juuri kun oltiin tekemässä seuraamisen käännöksiä ja saatu paljon hyviä toistoja, alkoi jossain lähistöllä hirveä pauke ja pamahtelu, kulosti ihan ilotulitukselta tai ammuskelulta. Ääni vielä kaikui ikävästi läheisten kerrostalojen seinistä. Fisu meni ihan lukkoon ja tuijotteli taloa. Se ei reagoinut muhun enää mitenkään, vaan lähti hipsimän autolle ja olisi halunnut sinne turvaan. Sain sen houkuteltua takaisin kentälle, mutta se oli raukka ihan lukossa ja tärisi vaan mun jalan vieressä. Surullista. :(
Haettiin sitten Ronda-mudi autosta, ja hetken päästä Fisu oli vapautunut sen verran, että jo leikki Rondan kanssa. Päätettiin vähän ajan päästä ottaa vielä vähän treeniä Fisulle, ettei jäisi tuo paniikki päällimmäisenä mieleen tottistelusta. No, parit hyvät seuraamistoistot saatiin ja lopuksi leikittiin kunnolla lelulla, kunnes F taas kuuli jotain (auton oven pamahdus?) ja rupesi vain vilkuilemaan ympärilleen. Päästin sen sitten autoon "turvaan", eikä se enää ihan paniikissa kuitenkaan ollut, onneksi. On kyllä hirveän harmittavaa.
Se osuus treenistä, joka onnistuttiin tekemään ilman häiriöitä, sujui oikein kivasti ja tuli taas itselle hyviä vinkkejä jatkoon. Esim. nyt kun seuraaminen liikkeenä sujuu, voi jo ottaa "lentäviä lähtöjä" seuraamiseen leikistä, tyyliin riehumista--> lelu kainaloon --> seuraus ja kohta lentää palkka. Pitää huomioida, että vire pysyy oikeana, ehkä vielä vähän innokkaampi saisi koira olla.
Ja sain taas muistutuksen siitä, että koiralta pitää vaatia ne asiat, jotka se jo osaa. Eli esim. huonoista perusasennoista ei jatkuvaa "sivu"-toistoa ja pyynstöä korjata liike, vaan hihnalla pieni pakote ja koira heti terästäytyy. Turhaan helpotan hommaa sellaisten kohdalla mitkä koira varmasti tietää, vaan niistä pitää vaatia kunnon suoritus. Aivan.
Tänään sitten suunnattiin jälleen Landbon metsiin hakuilemaan. Ihana sää....not! :|
Fisun kanssa päätettiin kokeilla ilmaisun ja etsimisen yhdistämistä ekaa kertaa, tähän asti ollaan otettu erikseen rullantuontitreenejä suht lyhyellä etäisyydellä ja sitten yleensä lopuksi etsitty pari ukkoa suorapalkalla.
Nyt sitten kokeiltiin mitä käy, kun ukot ovat radan etukulmissa rullineen odottamassa. Ja eihän siitä sitten tullut mitään... Alkuun Fisu lähti ihan "väärään" suuntaan, todellisuudessa haju kulki tuulen mukana sen verran, että F kaarsi maalimiehelle aika kaukaa. Me keskilinjalta katsottiin, että koira painaa ihan harhasuuntaan ja sain ohjeen kutsua sen takaisin. Rupesin huutelemaan Fisua takaisin ilmeisesti juuri kun se oli menossa maalimiehelle ja sekoitin sen työskentelyn ihan täysin. Se malttoi juuri ja juuri hakea rullan ja lähti mua kohti niin kiireellä, että Terhi aavisteli jo piilolla ettei rulla pysy suussa loppuun asti. Ja ihän se pysynyt.
Lähetin koiran uudestaan ja taas se tuli ilman rullaa. Nähtiin kuitenkin että se oli tuonut rullan melkein mun luo, joten lähdettiin näytölle jotta saatiin palkattua koiraa melkein kelvollisesta suorituksesta.
Kokeiltiin vielä toisele puolelle, koira löysi maalimiehen (Fisulle vieras henkilö), mutta ei suostunut ottamaan rullaa. Päätettiin sitten helpottaa hommaa reilusti ja ottaa ihan lyhyellä matkalla jälleen pelkkää rullan tuontia. Siltikään ei meinannut rulla tulla mulle asti, vaan F oli selvästi jo tosi hämillään koko hommasta eikä oikein enää osannut tehdä mitään.
Saatiin kuitenkin loppuun pari hyvää tuontia kun ensin hetsattiin Fisua leikkimään ja oikein innostin sitä tuomaan rullan mulle asti.
Harmitti kun F oli radalle tullessa niin kovin intona ja sitten menikin ihan plörinäksi koko juttu. No, huomattiinpahan, mikä on koiralle vielä liikaa ja tiedetään ettei vielä oltu valmiita näin vaikeaan juttuun. Päätettiin, ettei enää oteta etsimisiä suorapalkalla ollenkaan, vaan jatketaan rullatreeniä ja ruvetaan pikkuhiljaa vaan pidentämään matkaa. Toivottavasti Fisulle ei nyt jäänyt tästä huono mielikuva vaan seuraavat treenit taas sujuu.
Eipä ole aina ihan aurinkoista (kuvainnolisesti eikä kirjaimellisesti) tämä harrastaminen, huomattiin tänä viikonloppuna.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti