Melkoinen lenkki

Tänän ehti taas jo alkaa hämärtää kun oltiin lenkillä tyttöjen kanssa. Oltiin jo kävelty pitkään ja lähestymässä kotia. Espoossa hiekkateillä pidin vielä tytöt vapaana, mutta kun tuli koira vastaan, laitoin ne kiinni ja mentiin nätisti ohi pentu namuja syöden. Ajattelin kävellä sitten vielä metsän reunaan asti koirat hihnoissa, onneksi.

Kun oltiin jo lähellä metsää, Fisu rupesi vähän tuijottelemaan yhteen pihaan ja vetämään. Pysähdyin ja odottelin, että hihna löystyy, johon meni nyt vähän kauemmin aikaa kuin yleensä. Kun taas jatkettiin, näin yhdellä pihalla liikkuvan jonkin eläimen. Kurkottelin katsomaan paremmin ja tajusin sen olevan kettu. Olin niin keskittynyt eläimen bongailuun, että Fisun remmi pääsi irti mun kädestä kun se yhtäkkiä haukahti ja kiskaisi (oli siis myös huomannut ketun).

Fisu ryntäsi pihalle, mutta ehti vain muutamien metrien päähän, kunnes karjaisin. Huusin sille niin lujaa, että ihmettelin itsekin, miten paljon ääntä tarvittaessa lähtee. "EI MENE!!" kaikui varmaan kilometrin päähän... Ihme kyllä Fiz pysähtyi. Kutsuin sen äkkiä luo taskusta namuja kaivaien ja pentu onneksi totteli. Palkkasin sen tosi helpottuneena. Kettu oli jo ehtinyt kadota kun sitä yritin vielä nähdä. No, ei mikään ihme jos sekin mun huutoa pelästyi.

Loppulenkin tytöt saivatkin mennä hihnoissa. oikaistiin vielä metsän läpi, mikä ei tosin siinä vaiheessa enää kamalasti houkutellut hämärässä kettujen reviirillä. Olen toki repolaisiin ennenkin ihan meidän lähistöllä törmännyt, mutta viimeisestä kerrasta oli varmaan jo vuosi aikaa. Mutta ilmeisesti ne vieläkin tällä alueella liikuskelevat.

Muuten lenkki sujui hyvin. Ollaan jo useasti lenkkeilty ilman liinaa ja ei ole enää pitkään aikaa huutoryntäyksiä tapahtunut kenenkään luo. Tänäänkin tuli silloin tällöin ihmisiä metsässä ja peltojen laidoilla vastaan, mutta F pysyi hienosti hallinnassa ja tuli heti luo kun kustuin. Muutenkin voin luottaa siihen jo vähän enemmän, eikä tarvitse olla enää heti sitä huutamassa luokse vaikka joku olisikin näkyvissä. Pari koiraakin tuli vastaan kun tytöt olivat vapaana ja päästiin niistä ohi hienosti ilman huutoa tai huonoa käytöstä.

En tosin tiedä miten Fisu reagoisi jos metsässä tulisi yllättäen koira vastaan ja se olisi vapaana. Mutta paikoissa joissa näkee vähän pidemmälle, ei enää tuntuisi olevan mitään ongelmia. Metsässäkin on nyt paljon kivempi kulkea kun ei tarvitse koko ajan vilkuilla joka suuntaan ja vahtia pentua silmä tarkkana.

Tänäänkin pennun läheltä metsästä ilmestyi yhtäkkiä mies, kun itse olin kauempana takana. Fisu heilautti häntää pari kertaa, ei haukkunut tai huutanut ja tuli taas heti kutsusta takaisin. Reipas tyttö. =)

Välillä otin aina sivulletuloja lenkin lomassa, jotka sujuivat ihan kivasti. Vieläkin käsi tarvitaan tosin mukaan avuksi, pelkkä sana ei vielä riitä.

Kuvia lenkiltä:



Pentu vaanii Maisaa


Maisa poseeraa




Tytöt pellolla


Fisu tähystää


Kuvat saa klikkaamalla isommiksi