Eilen otin molemmat tytöt mukaan Maisan treeneihin. Mentiin ensin ulkokentälle, verkotin kepit. Otin ensin Maisan kanssa keppejä pari kertaa, jos sillekin olisi verkoista jotain hyötyä. Otin lopussa reilusti sivuetäisyyttä, Maisalle tuli hätä ja se hyppäsi vikan verkkopätkän yli. Just... Otettiin uudestaan, mutta nyt jouduin avustamaan vähän turhan paljon, että se teki loppuun asti. Saatiin kai jokunen onnistuminen.
Kun Fisu pääsi seinästä irti ja treenaamaan, se kävi niin sairaan kuumana, etten ole vielä koskaan nähnyt sillä sellaista tulisuutta! Koira oli niin kierroksilla, että olin ihan ihmeissäni. Otettiin keppejä ja millä vauhdilla F ne teki! :o En meinannut ihan uskoa. Keppien puolivälissä oli vieressä hyppy poikittain, joka otettiin aina mukaan, joten sisäänmenoille tuli hyvä kulma. F oli vain niin upea, ettei mitään rajaa.
Jatkettiin pari kertaa kepeiltä muutamalle hypylle ja Fisu pysyi just ja just nahoissaan. oli ihan uskomattoman kivaa kun koira oli kerrankin ihan yli-innokas. Mä huusin ja kannustin ja nauroin niin lujaa, että kymmenen minuutin treenin jälkeen ei paljoa ääntä enää lähtenytkään. mutta kyllä oli kivaa. :D
Tehtiin myös parit kontaktit, tosi vauhdilla mutta silti ihan puhtaasti. Rengasta otettiin erikseen, lähetin sille kaukaa ja F haki hienosti ihan itsenäisesti. Pätevä tyttö! Otettiin sitten Oreniuksen vinkistä ihan lyhyitä parin hypyn pätkiä ja heti perään aina kunnon palkka, jotta koiralle jää mieleen, että palkka voi lentää ihan koska vaan, eikä aina pitkän pätkän jälkeen. Lyhyempiä harjoituksia siis, niin ehkä vauhtikin säilyy paremmin.
Varmasti se, että M sai tehdä ensin ja oli kentän laidalla huutamassa Fisun tehdessä hommia vaikutti paljonkin, mutta oli se vain hauska huomata, että tästäkin koirasta virtaa saa esiin.
Maisan treenivuorolla tehtiin ihan kiva rata, jossa taas huomasi miten mun todellakin täytyisi tehdä jotain käännöksissä, jotta se koiraa kääntyisi. Jos sen vaan lähettää kaukaa, niin kaarroksia tulee. Kokeiltiin nytkin niistoilla ja usea kohta parani ihan älyttömästi. Eron huomasi tosi selvästi. Jotenkin kai olen kuvitellut, että jos menen itse hypyllä koiran lähelle, se hidastaa koiraa. Mutta eipä oikeastaan, ja lyhyempi kaarros hyödyttää kuitenkin enemmän.
En oikeastaan edes huomaa, mutta pidän tosi paljon etäisyyttä Maisaan, mikä usein on aika turhaa. Pitäisi siis muistaa mennä käännöksissä mukaan ja todella kertoa koiralle, että nyt käännytään. Aikaa olisi ollut vielä enempäänkin, mutta lähdettiin vähän kesken pois, kun Maisa oli musta vielä viikonlopun jäljiltä vähän vaisumpi kuin yleensä. Ei rasiteta pieniä jalkoja liikaa. Otettiin loppuun vielä keinua erikseen, kun viime treeneissä M teki aika kamalia hyppyjä enenn keinun laskeutumista maahan... nyt otti ihan hyvin.
Kivat treenit kuitenkin, etenkin kikkuraisen osalta. Huippu fiilis!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti