tiistai 19. lokakuuta 2010

2 agiliitäjää, 1 tottelevainen

Fisu treenasi jälleen kahta lajia, Maisa keskittyi pelkkään liitelyyn.

Rakensin meille radaksi sunnuntain kisoista Herralan jälkimmäisen radan, joka Fisulta jäi siis kesken ihan alkumetreillä. Halusin päästä kokeilemaan, miten mun suunnitelma olisi toiminut.

Ensin pääsi Maisa vuoroon. Tein saman kaavan mukaan molempien kanssa. Maisa juoksi radan kaksi kertaa ilman virheitä. :) Toisella kertaa kokeilin vähän variaatioita ohjaukseen. M oli kauhean pätevä pieni. Helppo mikä helppo. (= Kontaktit tehtiin vauhdilla, mutta silti aika asiallisesti. Samoin kepit oli oikein hienot.

Sitten Fiskars vuoroon. Ainakin vältettiin hylly tällä kertaa. Itse asiassa päästiin rata nollalla loppuun! Parissa kohtaa tuli kaarroksia, mutta se nyt ei ole mitään uutta.. Puomin alastulokontakti edelleen tosi hidas, kun itse jouduin jäämään vähän taka-alalle. A parempi. Kepit loistavat, super sisäänemno ja vauhti!

Yritettiin sitten saada alkuun jotain järkeä. Sairaan vaikea kohta Fisulle (joka ei siis osaa kääntyä hypyllä), kun kahden suorassa linjassa olevan hypyn jälkeen pitäisi kääntyä tiukasti 90 astetta sivuun. Kisoissa otin vain vähän etumatkaa koiraan ja valssasin, ei toiminut --> kauhea kaarros, F hyppäri tosi pitkälle. Ja lopputulos oli aikalailla sama, ohjasin miten tahansa. Ei toiminut erityisen hyvin myöskään se, että odotin toisen hypyn takana valmiiksi menosuuntaan kääntyneenä (ikään kuin niistona). Kokeilin myös aloittaa takaaleikaten tokalle, mutta se hidasti selvästi vauhtia. Seuraavat treenit voitaisiinkin treenata käännöksiä.

Otin puomin vielä ratapätkän kera ja tsemppasin Fisulle kunnon vauhdin juoksemalla itse pitkälle. Nyt tuli kovaa ja osasi pysähtyä oikeaan kohtaan. Hyvä!

Lopuksi yritettiin vaikeahkoa keppikulmaa toiselta puolelta ohjaten. Ja tämähän ei sujunut yhtään. :D Mä olin auttamatta myöhässä aina ja koira rynni joka kerta mun jalkoihin. Ei päästy siis edes sinne kepeille asti. :D Palattiin siis alkuperäiseen suunnitelmaan...

Hyvän mielen treeni, molempien kanssa. :) Paljon on Fisulla opittavaa, mutta ehkä se ei olekaan ihan toivoton..

Välissä myös tokoiltiin.

Kerrattiin liikkeestä maahan ja seis. Nyt muisti molemmat heti ekalla yrittämällä! Jes! :-D Pari paikallaoloa F sai myös, kun nostelin välillä rimoja. Ympärillä oli liiketta ja toimintaa, joten vähän häiriötäkin saatiin. Hyvin pysyi.

Seuraamisessa kerrattiin erityisesti käännöksiä vasempaan. Olen selvästi treenannut näitä vähemmän, koska ne on huonontuneet selvästi. Hitsi. Vähän taas huonosti käytti takapäätä, jäi käännös vajaaksi. Kertailtiin jälleen paikalla kääntymistä. Niissä sentään pysyy hyvin mukana.

Seuraamisessa meinasi tosin käydä vähän sama ilmiö, kuin Tanjalle Lujan kanssa maanantaina: palkka oli liian herkullinen. Fisu sai grillattua kanan rintaa, joka pisti kikkuran vähän liiankin motivoituneeksi! Meinasi koko ajan edistää, mikä myös vaikutti vasemman käännöksiin. Hmm, palataan siis nakkeihin. :D Muuten ihan pätevää seurausta, pysähdykset oli hyviä.

Otettiin myös juoksupätkä seuraamiseen. Mulle tuli maanantaina uutena tietona, että uuden seuraamiskäskyn saa antaa. Ihan hyvin Fisu seuraa myös juosten. Ei pitäisi olla ongelmaa. Ei tosin ihan yhtä tiivistä, kuin normiseuruu, mutta mun mielestä ihan riittävää.

Lopuksi taas tokohyppyä ulkokentällä. Tosi hyvin toimii. Ainoastaan silloin kun se tietää saavansa lelun, se saattaa jäädä arpomaan hypyn eteen, mennäkö vai ei. Ehkä unohdetaan siis lelun heitto. Tai vastaavasti mä ryhdyn ennalta-arvaamattomammaksi (mikä sana!), jotta se ei tiedä, mikä palkka on tulossa.

Ainiin, luoksetuloa tietty hiottiin myös. Sitä kokeiltiin pari kertaa jo aiemmin päivällä pihapissatuksen yhteydessä pihalelulla. Silloin teki oikeastaan tosi hienoja. Saikohan revityspehmolelu sen tsemppaamaan erityisesti? Hallissa eka luoksetulo oli oikeastaan paras. Koira tuli selvästi sivulle, eikä arponut, mitä tarjoaa. Pari myöhempää meni taas siihen, että vähän ennen mua hidasti selvästi. Annoin silloin vielä sivu-käskyn ja vähän vartaloapua. Ihan hyviä toistoja saatiin loppuun, mutta tässä riittää vielä opiskeltavaa.

Hieno tokoilija Pisu kuitenkin oli. :)

Ei kommentteja: