Aktiiviviikonloppu

Vkloppuna oli aika paljon kaikkea koiramaista toimintaa. Perjantaina Fisun agitreenit, lauantaina lihashuoltoluento & -koulutus ja sunnuntaina hakutreenit, joiden jälkeen kävin vielä Purinalla palelemassa kisatöiden merkeissä.

Perjantain agitreenit meni vähän päin vastoin kuin viikko sitten. Nyt tehtiin ensin tosi hieno upea rata, ja seuraava suoritus möhlittiin. Viimeksi taas eka rata meni vähän palasiksi, mutta toisella kertaa parannettiin huimasti ja jäi tosi hyvä fiilis loppuun.. No, toki eka hyvä rata oli iloinen juttu. Ainoa huono puoli radassa oli se, että se olisi ollut hyllyn arvoinen. Itse tutustuin ihan väärin. Tämä ei kuitenkaan menoa haitannut, ja meidän tekemä rata oli kyllä tosi hieno. ;)

Fisun tosin otti yhden väärän putken pään, mutta sitä lukuunottamatta oli ihan täydellinen suoritus. Käännökset oli loistavat, kerrankin onnistuin kertomaan koiralle etukäteen mihin matka jatkuu, eikä tullut kilometrin pituisia kaarroksia. Vauhtia oli kuitenkin hulluna! Koira irtosi tosi hyvin, mutta pysyi myös hallussa kun oli tarve. Kerta kaikkiaan jäi ihan todella hyvä tunne radasta. =)

Radalla oli keinu, mutta siinä oli ohjaaja laskemassa. Fisu otti keinun tosi nätisti, ihan ok vauhdilla, mutta stoppasi silti hyvin ja malttoi myös pysyä. Liike jatkui kuitenkin tosi hyvin kun jatkettiin matkaa. Keppejä tai muita kontakteja ei radalla ollut. Kepukat otettiin sitten ihan yksittäisenä kertaalleen. Yksi ohjuri oli, ja mentiin sairaan hienosti. Jee. :)

Toisella kertaa samalla radalla tulikin sitten vähän mokia. Ei edelleenkään päästy samaisen tyrkyllä olevan putken pään ohi, vaan taas koira lukitsi sen suoraan ja sinne meni! En saanut Fisua koko treenien aikana siis oikeaan päähän ja lopulta aikakin loppui ihan kesken. Käytiin sitten lopuksi toisella kentällä treenimässä vähän vastaavaa kohtaa, mutta eihän se ihan sama asia enää ollut. Höh. Tavallaan ihana, että koira irtoaa ja tekee vauhdilla, mutta voisi välillä vähän kuunnellakin... No ei vaan, oikeasti Fisu on kyllä tosi hyvin ohjattavissa, nyt oli vaan vaikea kohta.

Käännökset tehtiin tällä radalla vähän liian tiukiksi, niin tiukiksi, että koira ei lopulta hypännyt vaan kääntyi jo ennen hyppyä. Fisu on vielä sen verran epävarma, että kun olen jo liikaa menossa toiseen suuntaan, se ei suoritakaan estettä, vaan tulee mukaan. Multa siis malttia näihin. Radalla oli kuitenkin hyvä vauhti ja ihan hyviä kohtiakin oli. Mm. hyvä pimeä putkikulma ja pari ihan onnistunutta käännöstä. ihan kivasti sujui siis kuitenkin, mitä nyt pari mokaa.

loppuun treenattiin parit jaakotukset ihan kokeillakseni, olisiko tämä toiminut radalla yhdessä kohtaa (en uskaltanut vielä itse treenissä kokeilla). No, ihan hyvin toimi, joten ehkä ensi kerralla rohkaistun. ;)


Lauantaina sitten käytiin Fiskarsin kanssa opettelemassa lihashuoltoa. Ensin oli parin tunnin luento, ja sen jälkeen hieromis- & venyttelyosuus. Luento varsinkin oli oikein hyödyllinen, käytiin mm. lämmittely-, verryttely-, treeni-, palautumis-, lepo- ym. asioita läpi. Hyvin hyödyllistä asiaa, paljon uuttakin.

Tämän jälkeen vuorossa oli itse toimintaosuus. Fisu oli koko luennon ajan makoillut rentona mun vieressä, mutta nyt kun hänelle olisi pitänyt tehdä jotain, neiti menikin jäykäksi kuin mikä. F ei arvostanut ollenkaan ajatusta kyljellään käsiteltävänä makaamisesta, vaan päätti istua paikallaan korvat luimussa. No, turhaan sitä pakottamaan, raukka ahdistuisi vain enemmän. Mulle tuli yllätyksenä, että tämä oli Fisulle "kova pala", kun se yleensä on niin leppoisa halittava käsiteltävä koira. Mutta ehkäpä tällaista on harjoiteltu liian vähän. Toki tilanne oli koiralle vähän outo, kun ympärillä oli paljon muita koiria. Ehkä siksi ei nyt haluttu käydä palleroitavaksi makoilemaan. No, sain kuitenkin itse käsityksen siitä, mitä tuli tehdä ja ollaankin kotona harjoiteltu oppeja.

Olen vaivihkaan aloittanut harjoitukset kun koira pötköttää muutenkin raukeana paikallaan. Ja kas vain, Fisu on tuntunut ihan tykkäävän. Se on vain heti epäluuloinen jos sitä yrittää yhtään väkisin asetella mihinkään. Edetään siis Fisun ehdoilla. Harjoittelu jatkuu.


Sunnuntaina lähdettiin aamusta Fisun kanssa Tuomarinkylään hakuilmaisuja kertaamaan. Aivan ihana aamu, kaunis kuin mikä. Pirullisen kylmä vain oli kunnes aurinko alkoi lämmittää.

Otettiin treeni parkkipaikalla, näkölähtöjä paikallaan oleville maalimiehille rullan hakemisen kertauksena. Intoa oli riittämiin! On hauskaa, miten hyvin homma motivoi Fisua, ei todellakaan tarvita mitään virittelyjä mun toimesta, vaan koira kuumentaa itsensä ihan täysin. Ja hyvin muistettiin tämäkin juttu. Tauko oli varmaan tehnyt vain hyvää.

Panostin rullan vastaanottamisessa siihen, ettei koira pomppaa, vaan luovuttaa rullan nätisti. Menin itse kyykkyyn selkä koiraan päin, jolloin se malttoi tuoda rullan nätisti mulle. Alkuun se vähän sylkäisi, mutta seuraavilla pistoilla toi ihan käteen asti. Hienosti!

Rullat se nappasi hyvällä otteella ja eteni hienosti mun luo. En edes kutsunut sitä turhaan (paitsi ekalla vahingossa). Näytöille mentiin, tuttuun tapaan, vauhdilla. Fisulla oli kivaa! Palkalla mentiin taas hienosti makaamaan, ihan pyytämättä. On se hieno tyttö. (:

Lopuksi tehtiin lenkki mudiloiden kesken, ihana aurinko lämmitti mukavasti. Fisu ja Urkki oli kuin mikäkin rakastunut pariskunta. Heh!