torstai 8. tammikuuta 2009

Agilitya pitkästä aikaa

Eilen käytiin Fisun kanssa kaksin Purinalla treenailemassa pitkän tauon jalkeen. Maisaa en ottanut mukaan, kun sillä oli pari viikkoa sitten jokin pieni haava tms jalassa, niin en halunnut rasittaa sitä nyt turhaan kun jo ensi viikolla alkaa treenit kuitenkin. No, Fiskars pääsi sitten taas "hommiin".

Aloitettiin puomin alastulopätkällä nokkimisella. Hyvin pentu muisti homman, tosin aluksi piti vielä laittaa kosketusalusta, jotta se muisti pysähtyä. Muutaman toiston jälkeen otin kuitenkin senkin jo pois, kun Fisu ei sitä kuitenkaan edes koske. Hyvin toimi ilman merkkiäkin ja nyt F muisti oikean paikan jo todella hyvin. Muutaman nokkaisun jälkeen vapautin ja otettiin muutamia kertoja uudelleen. Enää en laittanut siivekkeitä puomin sivuille, vaan nyt laitoin vain pituuden merkki"tikut" kummallekin puolelle. Ehkä ensi kerralla niitäkään ei enää tarvita, kun F tuntuu paikan jo osaavan. Oikein hyvin sujui siis tämä. :)

Seuraavaksi tehtiin pientä "rataa" muutamilla hypyillä ja putkilla. Otettiin ihan vauhdikkaita lyhyitä suorituksia, eikä mitään erityisen haastavaa. Hyvin pentu muistaa homman nimen, mutta vauhti oli taas vähän heikko. Sain kuumentaa Fisua ihan kunnolla ja innostaa sitä tekemään. Hyvin se kuitenkin teki, varsinkin lelun kanssa siihen saa mukavasti potkua. Ei se kuitenkaan hirveän suurella innolla (vielä) tee.

Sitten harjoiteltiin takaaleikkauksia. Niissä on välillä ollut suuriakin ongelmia, mutta nyt Fiz oli kuin vanha tekijä! En käyttänyt namukippoa, enkä lelun heittämistä, vaan ihan vain ohjasin ja Wau: pentu leikkasi nätisti mun edestä ja kääntyikin vielä oikeaan suuntaan. Hienoa! Ehkä tauko oli vähän kypsyttänyt ajatuksia Fisherin päässä tai sitten tämä oli silkka vahinko. Mutta se toimi molemmin puolin ja useamman kerran. :o Hah, ehkä se oikeasti on vaan oppinut! :D

Lopuksi otettiin vielä keinua. Laitoin maksipöydän laskevan pään alle. Anoin pennun kiivetä päähän asti niin, että kainulauta pysyi paikallaan, sitten sen piti nokkaista pari kertaa ja laskin keinun. Enää sillä ei tunnu olevan mitään pelkoa keinulla, mitä joskus vielä oli. Hienosti sujui ja F nokki nätisti ja odotti vielä lupaa päästä pois kun keinu oli jo pöydällä. Ehkä pikkuhiljaa aletaan tehdä ilman pöytä. Siihen kyllä tarvitaan sitten avustaja..

Hyvät treenit siis, tauko oli selvästi tehnyt pennule hyvää. Täytyy vaan muistaa inostaa sitä enemmän rataa tehtäessä. Maisan jälkeen ei vain oikein muista tsempata koiraa, kun M motivoituu nin hyvin leluista ja tekemisestä, ettei se tarvitse sen enempää kannustusta. Mutta pentuhan on vielä ihan alussa ja tarvitsee selvästi kannustusta ja riehumista.

On kuitenkin hirmu hauska nähdä, miten se tykkää tekemisestä, hallillakin se meni koko ajan puomille odottamaan, että pääsisi taas nokkimaan. =) Ja kyllä se muutenkin innostuu treenaamisesta, tuntuu vain, että sen täytyy olla ihan 100% varma mitä siltä odotetaan, jotta se tekee täysillä. Ehkä munkin täytyy olla siis selkeämpi. Hauskat treenit oli kuitenkin ja tästä on hyvä jatkaa taas kun ensi viikolla päästään ohjattuihin treeneihin. (siis Maisan treeneihin, pennulla kun ei vielä ryhmäpaikkaa ole...)

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Kiva pitkästä aikaa kuulumisia. :)

Ruutilla oli sama noissa takaaleikkauksissa se oppi ne melkein itse vähän miettimällä jostain harkoista ja seuraavilla pikku taon jälkeen ne sujuikin hyvin.

Noora kirjoitti...

Jep, ilmeisesti se tauko tekee sillon tällön ihan hyvää. :)
Kiva itekin huomata aina välillä jotain kehitystä..