Rääkkiä

Parina viime päivänä ollaan oltu reippaita koirien kanssa. Maanantai-iltana tehtiin liki kahden tunnin lenkki, josta osa juostiin ylämäkitreeniä Paloheinän mäessä, osa spurttailtiin pelloilla ja osa juostiin muuten vain. Toki suurin osa silti käveltiin. ;) Oli taas helppo todeta, ettei musta ole koirille mitään vastusta juoksukisassa. Kipitin täysillä ylämäessä ja kaksi mustaa vain sujahti molemmilta puolilta ohi ja suoraan mäen päälle. :-D Kateellisena katsoin nelivetoja. Keskuspuistossa oli ilahduttavan vähän vastaantulijoita ja saatiin kulkea melko huoletta. Fisu löysi myös siilin matkan varrelta, joka kummastutti tyttöjä suuresti. Onneksi kumpikaan ei työntänyt neniään liian lähelle piikikästä palleroa.

Eilen oli vuorossa agilitytreenit Sari Vähäniityn koulutuksessa, ja olikin kunnon treeni! Maisa sai aloittaa mineistä, Fisun kanssa juoksin vikana.
Tykkäsin radasta tosi paljon. Vaikka haastavia kohtia oli useita, päästiin välillä myös kunnolla vauhtiin ja pyörityskohdat oli jotenkin selkeitä.

Rata alkoi hypyllä ja pituudella, jolta käännyttiin heti tiukasti ehkä 140 astetta takaisinpäin, josta hyppy ja pimeä putkikulma. Suoran putken jälkeen sai pinkoa aikalailla seuraavalle muurille, jolla jaakotin (Maisan kohdalla), ja tiukka käännös kepeille. Kepeiltä tyrkättiin koira takaakiertoon, ja itse täysillä seuraaville hypyille, joilla päällejuoksua ja koiran lähettämistä. Taas kunnon vauhtisuora, jonka päässä takaaleikkaus hypyltä mutkaputkelle ja välistävetoa, jonka jälkeen takaisin putkeen. Putkesta hypylle pakkovalssilla, ja kepeille avokulma. Keppien päässä valssi ja käännös takaisinpäin, lähetys takaakiertoon hypylle ja loppusuora maaliin. (Eipä kerro sanallisena tietty mitään, mutta ehkä saan vielä aikaiseksi piirrellä radan jossain vaiheessa tämän pohjalta..)

Maisan kanssa tuli muutoksia kohdissa, joissa kuvittelin sen tulevan nopeammin putkesta ulos. Molemmissa kohdissa olin varautunut leikkaamaan takaa, mutta toiseen sopi sitten paremmin persjättö ja jaakotus ja toisessa ehdin hyvin valssailla vauhtisuoralla. Maisa teki tosi hyvää työtä ja loppua kohden saatiin suoritus aika hyväksi hiottua. Käännös pituudelta sujui yllättävänkin hyvin, mutta pari kertaa se otti kosketuksen pituuteen. Lopuksi kaikki koirat sai tehdä radan vielä kerralla läpi ja Maisa tekikin hyvän nollaradan. On sen kanssa vaan kiva mennä! :)

Fisun kanssa vähän pohdin, miten rata sujuu, kun ei piiitkään aikaan olla tehty oikeasti pitkää rataa saati sitten oltu kenenkään koulutuksessa. Hyvin Fisuli kuitenkin tsemppasi, varsinkin alussa oli vauhtia ihan superisti ja tosi hyvä meininki! Eka ongelmakohta olikin meillä heti toisena esteenä olleen pituuden tiukka kääntyminen. F meni varmaan viisi kertaa putkeen mun selän takaa, vaikka oikeasti ohjasin selkeästi sen tulemaan kädessä hypylle ja putken toiseen päähän. Varmaan sillä viidennellä kerralla ihan kunnolla kielsin kun se taas paineli putkeen musta välittämättä, jolloin se sentään kääntyi sieltä takaisin. Tämän jälkeen se kuunteli ja tuli mukaan.

Pimeän putkikulman F haki hienosti, mutta vähän hitaasti kun itse jo jatkoin toiseen suuntaan. Takaaleikkaus pituudella ja tiukka käännös siitä kepeille sujui hienosti. Ihanaa kun koira hakee kepit itse! Keppien jälkeen tulikin ongelmia, kun F ei osannut lähteä takaakiertoon vähän kauempaa lähettämällä. Mun piti viedä se tosi pitkälle, jolloin myöhästyin auttamatta seuraavasta vauhtisuorasta, jolla oli tarkoitus tehdä päällejuoksu. Tämä kuvio vaihtuikin sitten pariksi takaaleikkaukseksi. Ihan ok tämäkin toimi, mutta vähän ihmeissään koira taisi olla kun jäin niin taakse ohjaamaan.

Seuraava tiukka käännös hypyltä ja vauhtisuora, jonka päässä takaaleikkauksella kääntö putkeen, sujui nätisti! Myös tämän jälkeinen välistävetokohta toimi ihan hyvin. Fisu kyllä kääntyy jo aika mainiosti, tosin vauhti tietysti myös vähenee. Keppien avokulman haki tosi hienosti. Kepeiltä valssi ja loppusuoralle, mikä mentiin lujaa!

Oli ihana huomata, että Fisu oikeasti osaa jo(/vielä?) näin paljon ja tekee pitkääkin rataa näin innolla. Toki se kisoissakin tekee pitkiä ratoja, mutta ei näin jankkaamalla ja moneen kertaan toistaen. Etenkin aina silloin kun heti radan alussa joutuu jauhamaan jotain tiettyä kohtaa, niin pelottaa että koiralta kuolee into. Mutta eipä kuollut. Lähinnä keppejä toistettaessa rupeaa vauhti selvästi vähenemään, mutta muuten tsemppi pysyi tosi kivasti.

Fisunkin kanssa tehtiin koko rata vielä kertaalleen läpi toisella kierroksella ja kas, päästiin virheittä maaliin! Vauhti oli etenkin alussa aika lailla hakusessa, mutta loppua kohden parani, kun päästiin vauhtipätkillä menemään. Koska vauhtia ei ollut liikaa, ehdin ohjaamaan tosi hienon radan. ;-) Loppusuoralla tipahti muurin pala, joten otettiin se vielä uudelleen. Mutten oli tosi siisti suoritus! Ihana Fisu!

Jäi tosi tosi hyvä fiilis tästä treenistä, molemmat koirat oli superosaavia! En malta odottaa seuraavia startteja Fisun kanssa, kun kulkee näin hyvin. :) Myös Maisan kanssa oli älyttömän hauska treenata, se kun on niin helppo ja varma suorittaja. Ihanaa, kun tuntee koiransa ja tietää, mitä sen kanssa tehdään. Helppoa, helppoa.

Tästä alkaakin kesäkauden tauko, mutta me tuskin taukoillaan. On tässä ihan tarpeeksi jo odoteltu, että päästään kunnolla treenin makuun! Kerrankin tuli sellainen olo, että kyseessä on agilityurheilu. Kahden koiran kanssa kun juoksi, niin loppusuoralla alkoi jo tuntua, ettei jalat kanna eteenpäin. Tätä lisää! :-D