Molemmat tytöt pääsi taas tiistaina mukaan hallille. Ensin viriteltiin verkkopätkiä ja muoviohjureita ulkokentän kepeille. Tein ensin Maisan kanssa parit kepit Fisua motivoidakseni. M oli ihan pihalla ohjureitten kanssa, mutta teki sentään loppuun asti kepit, aika hitaasti tosin. Otettiin myös puomin kontaktit pari kertaa.
Kun F pääsi vuoroon, oli se taas ihan revetä liitoksistaan. Huusi, näykki, villiintyi. Ihanaa!
Kepit mentiin vauhdilla, mutta vika väli meinasi jäädä tekemättä kun ei ollutkaan mitään apuja siinä. Ohjuri siihenkin avuksi ja tehtiin tosi taitavasti. Olin laittanut sekaisin verkkopätkiä ja länkiä siten, että osa väleistä oli kuitenkin auki. Pikkuhiljaa vähensin niitä ennestään ja lopuksi jätin taas toisen puolen kepeistä kokonaan auki. Mutta Fisuhan on pätevä ja Fisuhan osaa! Jei!
Kertailtiin vähän kontakteja (puomi & A) ja otettiin kaukaa lähetyksiä renkaalle. Lopuksi otettiin lyhyitä, parin hypyn pätkiä ja aina palkka nopeasti heti suorituksen jälkeen. Näillä otettiin mm. parit välistävedot (jotka nyt sujui ihan hyvin!) ja vähän jotain muuta hauskaa ja nopeaa. Ja vauhtia ainakin löytyi. Älyttömän kivaa kun koira on intona!
Sitten siirryttiin Maisan vuorolle, F pääsi autoon odottelemaan. Tehtiin rataa, jossa korostui mm. keppikulmat ja putken väärät päät. Olin ihan varautunut sössimään kaikki kepeille menot, mutta kuinkas kävikään: M tekikin kaikki oikein, eikä kepeillä ollut mitään ongelmaa. Olin taas ihan ihmeissäni. Eka vienti kepeille oli paha avokulma, mutta vekkasin vähän ennen sitä ja suoristin koiran linjaa. Ja kas: M aloitti ihan oikein ja malttoi jatkaa, vaikka itse siirryin sen takaa toiselle puolelle.
Toinen kulma oli taas ihan päinvastainen, n. 90 asteen kulma vasemmalta puolelta. Ohjasin koiran tavallaan puolivalssilla ja taas löytyi oikea väli ilman ongelmaa. Jes, kerrankin!
Virheitä tulikin sitten niillä putkilla. Taas ihan hölmöjä juttuja, en ohjannut ja koira yllättäen haki väärän pään. Tai jaksotin oman liikkeen väärin ja koira ei mennytkään putkeen puomin alla kun oma liikkeeni pysähtyi liian aikaisin. No, saatiin nämä toimimaan ja muuten rata sujui oikein hyvin. Maisalla ei ehkä ollut vauhtia ihan yhtä paljon kuin välillä, mutta ei se hidaskaan ollut.
Lopuksi otettiin vielä lyhyehkö toinen pätkä, jossa tuli taas huomattua miten tyhmästi itse vaikeutan tai pidennän koiran matkaa. Pyöristän mm. ihan turhaan sen linjaa esteeltä toiselle ja aikaa kuluu. Mun pitäisi myös muistaa kertoa käännöksistä jo hyvissä ajoin. Eipä nämä ole mitään uusia juttuja, mutta aina teen samat virheet. Mutta jos nyt sitten oppisin niistä jotain? Toivon mukaan...
Ihan kivat treenit kuitenkin, kaiken kaikkiaan. Maisa oli kuitenkin oikein taitava, kuten yleensä.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti