keskiviikko 29. heinäkuuta 2009

Helpottavaa

Eilen otin Fisunkin Maisan agitreeneihin mukaan, vaikka aiemmin mietinkin, pitäisikö taukoilla kokonaan vai mitä tehdä. No, onneksi otin sen mukaan, eilen nimittäin saatii Fisulle tosi onnistuneet treenit. Se oli ihan kuin eri koira edelliseen verrattuna.

Varmasti tässäkin vireellä, valmistautumisella ja monella tekijällä on paljon vaikutusta, siihen täytyy siis alkaa kiinnittää huomiota. Eilen treenattiin ulkona ja otin molemmat koirat kentän laidalle odottamaan radanrakennuksen jälkeen. Maisahan huutaa kiinniollessaan ja tämä selväti nosti myös Fisun vireyttä aikalailla. Fisu ei yleensä käytä ääntä paljoa treeneissä, mutta nyt huusi ihan intona vuoroaan odottaessaan.

Tein helpon lyhyen pätkän valmiiksi, 2 hyppyä, mutkaputki ja hyppy. Otin ensin Maisan tekemään parit kepit ja radan, Fisu sai katsoa kateellisena. Fisu kävi ihan kuumana seinässä, ja Maisakin taisi vain innostua siitä, että toinen komentaa sivussa. Vaihdoin sitten nopeasti koiria ja otin Fisun radalle. Se oli heti ihan intona ja tehtiin rataa sairaan lujaa! Olin ihan revetä riemusta. :D Fisu tykkäsi ihan hulluna. Siis ihan eri meininki kuin maanantaina. :o

Otettiin myös keppejä Fisun kanssa, ihan hyviä toistoja saatiin vielä verkkopätkillä.
Ei kuitenkaan treenattu pitkään kerralla, vaan jätettiin vähän kesken, jotta ei ehditty kyllästyä.

Kohta Maisa pääsikin oikealle radalle ja Fisu sai odotella taas.
Maisa oli intona, kuten aina. Saatiin oikein hyvä rata tehtyä, ainoastaan lopussa keppien avokulma tökki, johon tein takaaleikkauksen. Maisa oli nähnyt, että sen lelu meni kouluttajalle radan päähän, mutta kepeille mennessä matkan varrelle sattui ruohotupsu, mitä Maisa ilmeisesti luuli leluksi. :D Maisa teki ihme kiepin ruohomättäälle ja sen jälkeen kepeille ei onnistuttu osumaan ihan oikeaan väliin. myöhemmin kuulin, että Maisa oli haukannut ruohoa matkalla....
No, lopulta saatiin kepit oikein ja löydettiin oikea lelukin radan päästä.

Tässä välissä tein taas Fisun kanssa ihan helppoja ja nopeita pätkiä. Saatiin tosi hyviä onnistumisia, ja koiralla pysyi oikea vire koko ajan. Selvästi kateuden hyödyksi käyttäminen todella toimii Fisulle. Fisu intoutui haukkumaan seinässä ja näin kuumensi itseään sopivasti valmiiksi rataa varten. Tätä tullaan siis käyttämään hyödyksi!

Maisan kanssa päästiin tekemään vielä toinenkin pätkä, valssiharjoittelua. Maisan kanssa oli tosi kiva tehdä. Se on niin helppo, kun se jaksaa lalunsa voimalla vaikka miljoona toistoa, eikä väsy/kyllästy kesken koskaan. Sen kanssa ei tarvitse turhia huolehtia vireestä tai mistään muustakaan. Eikä sitä haittaa, vaikka joudutaan ottamaan uusiksi, se lähtee aina yhtä innokkaana..

Mun vaan pitäisi muistaa, ettei toinen koira olekaan samanlainen. Mutta eilisen jälkeen tuntuu taas paljon myöntiesemmältä Fisunkin treenaus. Mun täytyy vaan todella nyt kiinnittää huomiota oikeaan vireeseen. Se kun tuntuu nyt olevan se, mikä ongelmia aiheuttaa.

2 kommenttia:

Terhi kirjoitti...

No niin, kyllä se siitä vielä iloksi muuttuu! :-) Yritä vaan pitää mielessä, että Fisu on vasta kakara, vaikka näyttääkin jo melkein aikuiselta. Myös valeraskausaika vaikuttaa sen käytökseen. Mun on kans vaikeeta välillä muistaa, että Muru on vasta aloitteleva koira, kun Sulo on niin pitkällä ja kokenut. Hyvin helposti tulee vaadittua Murulta liikaa ja vertailtua niiden suorituksia... Jäitä hattuun! ;-)

Noora kirjoitti...

Jepjep, yritän muistaa että käsissä on kaks ihan erilaista ja eritasoista koiraa. Se on välillä vaan olevinaan niin hankalaa... :o