perjantai 14. elokuuta 2009

Vähän tokoilua ja enemmän agilitailua

Vissiinkin viikko sitten otettiin taas pitkästä aikaa vähän tokojuttuja Fisun kanssa. Mentiin ihan taas meidän läheiselle hiekkakentälle ottamaan pienet treenit. Ihan perusjuttuja tehtiin. Seuraamispätkiä, välillä lopettaen pysähdykseen ja perusasentoon, välillä ihan liikkeestä palkaten. Muutama lyhyehkö paikallaolo, itse pompin ympäriinsä ja yritin aiheuttaa jotain häiriötä kun muuten olosuhteet oli niin helpot. Vähän käännöksiä seuraamisessa, luoksetuloja ja edestä sivulle siirtymisiä.

Tällä kertaa Fisulla oli vire oikein kunnossa. Innostin sitä vain namuilla ja se teki tosi innokkaana. Leluja ei virittelyyn tarvittu ollenkaan. Seuraaminen sujui aika kivasti. Paikka pysyi melko hyvänä ja pysähdyksissä koira jäi aika hyvään kohtaan. Ei ihan täydellisesti, mutta melkein. Hyviä onnistumisia joka tapauksessa. Käännöksiä vähän yritettiin tehdä mutta mä olen vähän pihalla mitä mun pitäisi itse tehdä, joten jätettiin ne vähän vähemmälle.. :o

Fisu osaa hyvin eteentulon, mutta pidemmällä välimatkalla se on vähän epävarma mitä sen pitää tehdä, eikä tule vielä kovin nopeasti. Ehkä siis otetaan vielä ihan perus-luoksetuloja ennen kuin aletaan vaatia eteentuloa siihen samaan. Edestä sivulle se siirtyy kivasti, tosin pienellä pomppauksella.

Fisu pomppaa myös kun sen pitäisi sivulla siirtyä mun mukana. Jos siis käännyn paikallani vastapäivään ympäri (koiran pitäisi liikuttaa perää oikealle), niin se aina pomppaa ja ottaa uudestaan perusasennon, eikä osaa siirtyä siististi. Ehkä pitäisi siis harjoittaa koiraa "tiedostamaan" takapäänsä vähän paremmin.

Paikallaoloissa ei ongelmaa, nitä pitäisi tehdä siis häiriössä. Ihan kiva tokoillakin välillä, pitäisi vain muistaa useamminkin... :/


Sitten niihin agilityihin.
Viime sunnuntaina (9.8.) oltiin siis Janita Leinosen koulutuksessa Järvenpäässä. Otin molemmille koirille oman paikan koulutukseen, mutta harmittelin sitä myöhemmin. Vähän turhaa oli maksaa Fisun osallistumisesta, kun ei sen kanssa voitu paljoa tehdä. Fisun ryhmä oli kokonaan möllitasoinen, mutta mun mielestä tätä ei oltu otettu oikein mitenkään huomioon. Rata oli sama minkä kisaavatkin teki (mekin Maisan kanssa) ja periaatteessahan kaikki teki sen minkä osasi, mutta Fisu kun muutenkin on herkästi kyllästyvää sorttia, meni siltä into hommaan aika äkkiä kun jutut oli sille liian vaikeita. Vaikka tehtinkin lyhyitä pätkiä, ei Fisulle ollut koko jutusta paljoakaan iloa/hyötyä. Höh.

Alkuun sillä oli kuitenkin jonkin verran vauhtia. Alkupätkässä tarvittiin perjättöjä, kaksikin peräkkäin. Mä en itse harrasta niitä oikeastaan koskaan, mutta hyvähän nekin olisi osata. Fisun kanssa saatiinkin alku onnistumaan ihan hyvin, muutaman yrityksen jälkeen.

Alkupätkän (4 estettä?) jälkeen alkoikin jo tökkiä. Vauhti lopahti ja Fisu kieltäytyi pari kertaa hyppäämästä kun ei ollut vauhtia ja hypyn jälkeen piti kääntyä tiukasti, jolloin itse ohjasin jo sen mukaan. Mutta jos koira tekee todella hitaasti, niin ei ohjaaminenkaan oikein onnistu. Kokeiltiin kai jotain muuta kohtaa sitten ja saatiin jotain tehtyäkin. Tehtiin esim. muutaman esteen pätkä kepeille. Tavallisia keppejä ei vielä tehdä, mutta Janita kehotti harjoittelemaan sisäänmenoa kuitenkin. Se olikin ihan hyvä vinkki, kuulemma koirat ei yleensä siitä sekaannu mitenkään, vaikka harjoittelisi sisäänmenoja erikseen esim. toimimaan kovasta vauhdista.

Kokeiltiin joitain kohtia radasta, mutta mulle oli tosi hankalaa yrittää ohjata koiraa kun vauhtia ei oikeasti ollut lähes ollenkaan. Päätin sitten lopettaa aika lyhyeen, kun en halunnut Fisua tylsistyttää ihan täysin. Ilmakin oli todella kuuma, joten sekin varmasti vähän vaikutti. Mutta ehkä tuollainen ohjaustekniikkatreeni on muutenkin vähän liikaa vielä Fisulle. :/ Jäi vähän harmittamaan ettei Fisulle saatu paljon mitään vinkkejä tms. hyödyllisiä oppeja. Ehkä olisi itse pitänyt tajuta olla viemättä sitä koulutukseen ollenkaan.

Ehdin kuitenkin alkuun vähän kysyä apua Fisun vire- ja vauhtiongelmiin ja sainsiihen uuden vinkin. Kun kyseessä on muuten vauhdikas ja liikkuvainen koira, pitäisi vauhti saada kanavoitua myös agilityyn. Kuulemma se, että Fisulla on jatkuvasti toinen koira leikkikaverina voi olla syy siihen, miksei agilitysta ole tullut sille mikään erityinen juttu. Koska F riehuu ja pääsee purkamaan energiaansa normaalipäivinäkin suht paljon, ei sille kerry selaista energialatausta, mikä pääsisi purkautumaan agilityssä. Täytyisi siis kokeilla "patouttaa" koiran energiaa esim. joitain päiviä tehden pelkkiä tylsiä lenkkejä hihnassa ja sitten agilitya kohtaan voitaisiin saada kanavoitua paremmin virtaa. Ihan kokeilemisen arvoinen idea.


No, Maisan kanssa päästiin rataa tekemään ihan tosissaan. Senkin kanssa ehkä "vaikein" juttu oli alun kaksi peräkkäistä persjättöä. Mulle on jotenkin luonnotonta jättää koiraa selän taakse, joten perjättö ei yleensä kuulu mun ohjaustapoihin. Hyvä oli kuitenkin harjoitella ja onhan se totta, mitä Janitakin sanoi, että ohjaajan pitäisi periaatteessa pystyä käyttämään kaikkia ohjauskuvioita, vaikka useimmiten olisikin tapana pysyä tietyissä tavoissa ohjata. Mutta sitten kun esim. juuri persjättöä tarvitsee, täytyy sitä osata voida käyttää.

No, eipä se kuulemma kovin tyylikkäästi mennyt, mutta oikein kuitenkin. Maisan kanssa tehtiin rataa aika pitkälle ihan ekalla yrittämällä, mutta sitten matka tyssäsi, kun olin auttamatta myöhässä enkä ehtinyt ohjata niinkuin piti.

Pitäisi saada kuva radasta, niin olisi helpompi selittää.
Mutta ensinnäkin kepeilltä oli hankala mun saada etumatkaa seuraaville esteille, kun joudun olemaan niin lähellä Maisaa etenkin loppupätkässä ettei se pomppaa kesken pois. Tähän pitäisikin kiinnittää huomiota, sillä itsenäisemmät kepit helpottaisi monessa kohtaa.

Lopussa opeteltiin myös meille uutta ohjauskuviota, oliko se sitten leikkausvalssi nimeltään, ehkä. Ihan hyödyllinen varmasti sekin. Yritän saada ratapiirroksen jossain vaiheessa ja selittää tätäkin tarkemmin.

Maisan kanssa oli kyllä kiva osallistua, kun pääsi tekemään tosi haastavaa rataa ja kokeilemaan eri tyylejä ohjata kohtia. Maisa sai paljon kehuja, erityisesti siitä, miten hyvin se lukee itse rataa ja korjaa mun pieniä mokia. Mä kuulemma ohjaan jotenkin tosi pyörein liikkein ja pitäisi opetella tekemään äkkinäisempiä liikkeitä. Ja toinen juttu mihin pitäisi kiinnittää huomiota on, että periaatteessa joka askeleella pitäisi myös kääntyä ja liikkua sen mukaan, mihin matka on jatkumassa. Mulle meinaa välillä käydä niin, että ensin liikun johonkin suuntaan ja sitten vasta käännyn tai valssaan tms. Ja näiden pitäisi siis tapahtua samaan aikaan.
Hyviä vinkkejä saatiin muutenkin ja koulutus oli kyllä hyödyllinen. Antoi taas väähn lisää motivaatiota itsellekin.


Tänään käytiin sitten päiväsellä Purinalla ottamassa vähän reeniä. Tytöt sai taas odotella kentän reunalla kun rakensin pienen ratapätkän. Fisulle laitoin pari hyppyä ihan suorassa linjassa, mutkaputken ja pari hyppyä takaisin päin.

Aloitin Maisan kanssa ottamalla vähän kontakteja, keppejä ja jotain pieniä tekniikkapätkiä. A meni ihan hyvin, mutta puomilla M jostain syystä tuppaa taas pysähtymään liian aikaisin. Keppejä otettiin nyt niin, että jätin palkan eteen ja otin itse etäisyyttä sivusuunnassa. Hyvin M pujoteli loppuun asti, mutta vauhti kärsi aika lailla. Mutta ehkä tästä saadaan harjoittelulla pikkuhiljaa hyötyä.

Fisu sai aloittaa ratapätkällään. Se kuumui sopivasti vuoroaan odottaessaan ja vauhtia oli nyt todella hyvin! Tehtiin rataa aika helppona, muutamat valssit johonkin tai takaaleikkaus ja sitten irtoamisia lentävälle lelulle. Fisu kävi tosi intona ja oli hirmu hauskaa!

Otettiin sitten keppejä, palkka edessä namukippo. Hyviä toistoja saatiin, otettiin nyt vähän haastavampia sisäänmenoja. Hyvin onnistui, mm. takaaleikkaukset ja vaikeamat kulmat. Vielä siis 6 keppiä ja kaksi verkkopätkää. Ei kuitenkaan kokonaan verkotettu.

Sitten tehtiin taas jotain Maisan kanssa ja Fisu sai lopuksi ottaa vähän ulkorengasta (vaikeampi metallinen) ja vielä muutamat kepit. Jäi todella hyvä mieli näistä treeneistä. Ehkä Fisun kanssakin saadaan homma taas sujumaan kun nyt todella muistan panostaa virittelyyn ja vauhdin säilymiseen.

Hyvä hyvä.

Seuraavaksi treenaillaan ja blogataan viikolla 35.

Ei kommentteja: