Muro:
Viime sunnuntaina oltiin MURO-treffeillä tapaamassa muita mudeja. Paikalla oli mm. Fisun äiti, sisko, setä, siskopuoli ja vaikka ketä muita mutiaisia sekä muun rotuisia. Fisu oli aluksi aika hämmentynyt koirien määrästä ja tuli mun lähelle vähän peloissaan. Pian se kuitenkin huomasi joukossa siskonsa ja alkoi leikkiä tämän kanssa. Sen jälkeen se olikin laumassa ihan reippaana ja tervehti koiria ja ihmisiä iloisena. Maisa oli myös mukana. Olin kuvitellut, että se olisi koko ajan karvat pystyssä ja ärähtelisi muille, mutta olin tosi väärässä! Maisa meni omia matkojaan muiden seassa eikä välittänyt yhtään vaikka lähes kaikki muut koirat oli sitä paljon kookkaampia. Välillä se tuli tervehtimään ja sitten jatkoi taas omaa matkaansa pihassa. Tosi reipas tyttö siis sekin!
Fisu ja Riesa olivat taas tosi samankokoisia. Yritimme vähän mitata niitä ja saimme Riesalle korkeudeksi n. 37cm ja Fisulle 39 (sama tulos, jonka sain vielä myöhemmin kotona). Ikää niillä oli tasan 20 viikkoa. Treffit oli hauskat ja oli kivaa tavata mulle uusia sekä jo tuttuja mudisteja. :)
Fisu poseeraa
Lenkkiongelmaa:
Lenkkeiltäessä Fisu osaa nykyään jo aika hyvin tulla luo vaikka vastaan olisi tulossa ihmisiä. Aukeilla paikoilla, missä eteenpäin näkyy suht pitkälle tässä ei ole mitään ongelmaa. Mutta. Kun ollaan esim. metsässä ja joku ihminen (erityisesti jos tällä on koira mukana) tulee vastaan, Fisu on pari kertaa lähtenyt haukkuen juoksemaan tulijoita kohti. :( Tämä on tosi ikävää eikä pentua pysäytä enää mikään kun se kerran lähtee. Kerran se lähti n. 100 metrin päähän huutamaan kun eräs ihminen oli koiransa kanssa kävelemässä meistä poispäin!
Toissapäivävä se lähti myös pihasta tielle huutamaan erään ohikulkevan koiran luokse. Todella inhottavaa. Ja näissä tilanteissa on taas vaikea päättää miten itse toimii, sillä usein Fisu tulee (hieman nöyränä, mikä ei yleensä ole sen tapaista) mua kohti, jolloin en voi sitä enää toruakaan... Mutta muutaman kerran olen kyllä napannut sen kovakouraisemmin syliin kun olen saanut yllätettyä sen paikalta haukkumasta. Se menee ihmisistä n. metrin-parin päähän, eli ei se kiinni käy tai ole edes uhkaava (se vasta kamalaa olisikin...) mutta todella ikävää se on kuitenkin. Täytyy vain itse yrittää olla valppaampana ja napata pentu kiinni ennen kuin se huomaa ketään. Olisikin niin helppoa..
Koulutuksia:
Tokossa tehtiin tällä viikolla perusjuttuja; paikallaoloa, maahanmenoa, mukana kävelyä, kontaktia, ihmisten välistä pujottelua. Fisulla kyllä riittää kärsivällisyyttä hyvin "tylsään" tokoiluunkin. Onneksi se on niin perso makupaloille.
Näyttelyseisomista ollaan taas harjoiteltu pariin kertaan, sen se on tajunnut ihan muutamasta toistosta.
Pelko:
Pari päivä sitten kävelimme vielä illalla läheisen Pitkäjärven rantaan tarkoituksena viedä koirat kahlaamaan. Matkalla sattui tosi outo juttu. Noin puolessa välissä matkaa Fisu pysähtyi ja alkoi haistella ilmaa oudon näköisenä. Se tuijotti eteenpäin ja oli vähän pelokkaan oloinen. Kun aloin houkutella sitä jatkamaan matkaa, se pisti "jarrut pohjaan" ja rupesi riuhtomaan samaan suuntaan mistä oltiin tultu. Se oli todella peloissaan eikä rauhoittunut millään, ei suostunut ottamaan namuja eikä liikkumaan eteenpäin. Otin sen syliin, se ihan raapi kun halusi päästä pois paikalta. Päätin kuitenkin mennä rannalle niin kuin oli tarkoitus ja kannoin sitä vähän matkaa. Kun laskin sen maahan, se veti hirveää vauhtia kunnes parinsadan metrin jälkeen rauhoittui.
Rannassa se oli taas ihan normaali, leikki, riekkui ja jopa ui. Takaisin tultaessa samassa kohtaa tuli pennulle taas täys paniikki. Se kiskoi tien toiseen reunaan ja halusi taas äkkiä pois. Nyt samaa jatkui melkein puolen kilometrin verran kunnes Fisu taas rauhoittui.
En yhtään ymmärrä mistä outo panikkikohtaus johtui. Maisa oli koko ajan täysin normaali, ei haistanut mitään eikä reagoinut pennun pelkoon. Olimme kävelleet samasta paikkaa ohi vain kerran aiemmin eikä silloin mielestäni paikassa ollut mitään erityistä. Kun pelko iski, vastaan käveli kaksi sauvakävelijää ja koiranulkoiluttaja, mutta näihin käytös ei selvästi liittynyt. iiden menty'ä ohi pentu oli ihan yhtä kauhuissaan. Ehkä taloissa tällä kohdalla oli jotain, pihoista kuului jotain tai pentu haistoi jotain, en tiedä. Mutta hyvin hyvin outoa sen käytös oli, aiemmin se ei ole mitään vastaavaa tehnyt. Outoa oli myös, että Fisu ei ollenkaan rauhoittunut vaikka sen otti syliin, tai pysähdyin paikalle yrittäen saada sen huomaamaan ettei tilanteessa ollut mitään outoa. Kovin kummallinen tapaus.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti