Eiliset liitelyt

...Eli tietenkin agiliitelyt.
Oltiin siis Maisan treeneissä, molemmat tyttöset mukana tuttuun tapaan.
Tehtiinkin aika fiksulla tavalla rataa, tällä kertaa jokainen teki vuorollaan, mutta piti lopettaa heti virheen sattuessa. Osa pääsi siis loppuun asti, osa ei kovinkaan pitkälle. Ehdittiin tehdä samaa rataa kolme kierrosta.

Rata oli ihan mukava, ei mikään erityisen vaikea, mutta muutama hankala kohta löytyi. Maisa klaarasi alkuun aika hyvin pari sellaistakin kohtaa, joissa muilla sattoi tyssätä, mutta virhe sattuikin sitten ihan helpossa kohtaa. Kahden vierekkäisen hypyn väliin mun piti tehdä sylkkäri, mutta Maisa lähtikin ekalta hypyltä ihan väärään suuntaan, jolloin yritin korjata ja se tulikin saman hypyn väärin päin.

No, seuraavalla yritykselä sitten valssasin hyppyjen välissä, mikä onnistui ihan hyvin, mutta heti seuraavalla esteellä (rengas) Maisa kiersi koko esteen.. :o Saatiin tehdä se kerran uudestaan ennen kuin lennettiin "pihalle".

Vikalla kierroksella jauhettiin sitten vielä sylkkärikohtaa ja rengasta, joka ei taaksaan meinannut sujua. On se kumma, miten se metallirengas tuottaa vaikeuksia.. Maisa ei siis ole ainoa, jolla matka usein tyssää siihen...

Tehtiin sitten vielä erillisenä puomia ja nyt uskaltauduin pitkästä aikaa tekemään tavallisen kokoista A:ta. Tehtiin sitä ihan yksittäisenä, enkä aio enää Maisaa pysäyttää kontaktilla kun siitä taisi se hirveä hidastelu johtua. Vedin Maisan siis lelun avulla vauhdilla läpi ja hienostihan Maisa tuli, ei hidastellut ollenkaan ja kuitenkaan ei hypännytkään liian korkealta pois. Täytyy siis vaan alkaa olla A:lla aina mukana lähellä muistuttamassa ettei sieltä hypätä pois liian aikaisin. Kai me kohta sitten aletaan taas radallakin A:ta tekemään.

Puomilla huomasin, että jään aina itse paikalle kun pysäytän Maisan kontaktille, jolloin se tulkitsee mun liikahtamisen vapautussignaalina. Harjoiteltiin siis, että itse jatkoin liikkumista ja Maisan piti silti pysähtyä.

Itse radalla oli alkuun pitkä hyppysuora, jonka jälkeen kepit viistosti. Päätin ottaa koko alun niin että jäin itse ulkopuolelle ja "jouduin" takaaleikkaamaan kepeille, mutta koin sen paremmaksi vaihtoehdoksi siksi, että jos olisin olut toisela puolella, M olisi saattanut lähteä keppien vieressä olevalle hypylle, minne siis ei kuulunut mennä. Takaaleikkaus toimikin oikein hyvin, M myös haki hienosti oikeaan väliin, vaikka kuma oli aika vino, toiselta puolelta ohjattaessa se olisi saattanut herkästi mennä toiseen väliin..


Fisun kanssa ehdittiin ottaa alkuun parilla hypyllä ja putkella pieniä pätkiä, ihan taas vauhdikkaita ja kivoja harjoituksia. Kuumana se alkaa jo käydä..! :D

Lopuksi ehdittiin mennä viereiselle kentälle Fiskarsin kanssa treenailemaan kun toinen ryhmä lopetti aikaisemmin. Tehtiin parilla mutkaputkella ja niiden välissä olevalla hypyllä mm. takaaleikkauksia, mitkä Fisu on jotenkin tajunnut yhtäkkiä hirmu hyvin. Lähetin sitä myös putkiin vähän kauempaa, mitä se ei aluksi meinannut tajuta, jos olin itse kaarteen ulkopuolella, eli ikään kuin takaaleikaten lähetin. Hyvin se kuitenkin pian kekkasi kun ensin vähän vähennettiin etäisyyttä. Vauvarengasta otettiin myös, sen F hakee hienosti.

Päätin ottaa kokonaista puomia ekaa kertaa Fisun kanssa. Laitoin kosketusalustan ja siivekkeen Fisulle merkiksi pysähtymispaikasta. F lähti reippaana puomille, yläosalla vauhti vähän hidastui, mutta kun päästiin alastuloon, se tuntui nopeutuvan vähän liikaakin. Piti sis aika kovaan ääneen muistuttaa pentua pysähtymisestä. Hienosti se kuitenkin stoppasi oikeaan kohtaan ja sitten taas vähän nokittiin. Toistettiin muutamaan kertaan ja saatiin tosi hyviä onnistumisia. Kertaakaan F ei juossut läpi=unohtanut pysähtyä! Lopuksi puomilla oli jo aika hienosti vauhtia, eli ei tuntunut korkeat paikat Fisua jännittävän..

Ensi kerralla aletaan sitten tehdä A:n kontakteja niin, että alkuun F saa hypätä alastulokontaktille sivusta (pöydältä) ja kun se alkaa sujua, siirrytään jossain vaiheessa tekemään koko estettä. katsotaan nyt mitä näistä nokkimistyylillä tehdyistä tulee.. :)

Lopuksi tehtiin vähän keinua nokkimalla, sekin sujuu jo hyvin. Vähän jo annoin keinun kolahtaa maahan, eikä tuntunut koiraa haittaavan. Hyvät treenit siis Fisun kanssa, kyllä siitä vielä etevä agiliitäjä tulee!

Ainiin, saatiin Fisulle kevätkaudelle (huhtikuusta alkaen) ryhmäpaikka! Jees!
Päästään mölliryhmään siis treenaamaan ohjatusti. Tosi kivaa. =)