Viime aikoina on välillä tuntunut, että pentu alkaisi saada vähän järkeä päähänsä. Fisuhan on (ainakin Maisaan verrattuna) aika itsenäinen tapaus ja joskus tuntuu ettei sitä kiinnosta mitkään muut kuin sen omat jutut. Tämän huomaa joskus esim. pihalla tai metsässä; Fisu puuhailee mielellään omiaan eikä voisi vähempää välittää missä menen tai mitä teen. Joskus myös luoksetulokutsut kaikuvat kuuroille korville kun pennulla on jotain kiinnostavampaa mielessä. Tähän on myös vaikea puuttua: en tahdo lähteä Fisua jahtaamaan kun en sitä saa kiinni kuitenkaan, eikä ole myöskään kovin tehokas tapa jättää pentua yksin pihalle, ei se siitä välitä. Yleensä sitten yritän äännellä, juoksennella, heilutella keppejä tms. käteen sattuvaa tehdäkseni itsestäni mielenkiintoisemman (=saada hullun maine naapureiden silmissä?), mutta ei sekään aina auta. Varsinkaan jos Fisu on keksinyt jonkun "aarteen" (kakkakikkare, lelu, multakökkäre tms. ihanaa) minkä se tahtoo piilottaa, silloin ei yleensä auta mikään paitsi pensaan takana piileskely ja yllätyshyökkäys... No, ehkä vika on koulutuksessa, mutta tällaisiin ongelmiin välillä törmätään.
Kuitenkin lähiaikoina on silloin tällöin tullut huomattua pennussa enemmän kiinnostusta minuun. Esim. muutaman kerran metsässä Fisu on tullut omasta aloitteestaan luokseni (!!) ja olen silloin tietysti palkinnut ja kehunut vuolaasti. Muutenkin on välillä tuntunut, että pentu osoittaisi enemmän kiinnostusta minuun kuin aiemmin. Eli jotain edistystä on kai tässä tapahtunut. Pentu on lähiaikoina myös suunnannut hellyydenosoituksia meihin omiin ihmisiin aikaisempaa useammin. Välillä sitä ollaan niin herttaisia ja kilttejä että! ...kunnes taas otetaan hampaat esille...
Asia, missä on todella edistytty, on sisäsiisteys. Tuleehan niitä vahinkoja sisään edelleen, mutta nyt pentu on oppinut pyytämään itse ulos! Eli on sillä älyäkin päässä. Joskus. :D
Kynsienleikkuu sujuu edelleen helposti, mutta hampaiden näyttö on selvästi tyhmempää. Eläinlääkärillä rokotuskäynnillä huomattiin, että etuhampaita on jo muutama tippunut, ehkä vieläkin jatkuvan puremisen voi siis laittaa niiden syyksi. Selässä on jo "aikuisen koiran karvaa" eli eipä olla ihan pentumaisia enää.
Viikko sitten Fisu huomasi pääsevänsä sohvalle ja sänkyyn. SÄngyssä se ei tosin vietä aikaansa sen kummemmin, mutta sohvalta yllätän sen välillä lepäilemästä. Olen yleensä nostanut sen alas (mielenosoitusten saattelemana).
Yksi huomattava asia ovat juuri nämä mielenosoitukselliset murinat. Ehkä kyseessä on dominointi tai sitten välillä ihan leikkimurina, vaikea sanoa. Joskus kun pentua nostaa tai siirtää johonkin, se pitää murinaa syystä tai toisesta.
Tokoiluissa on nyt parin viikon tauko, mutta pian taas päästään jatkamaan totteluharjoituksia. Nyt ollaan kotiläksynä harjoiteltu paikallaoloa. Sivulletulo onnistuu kädellä avustaen hyvin, oikea paikka on jo hallussa. Katsekontakti tulee myös helposti, sitä olenkin paljon vahvistanut. Mm. ruoan saamiseksi ja hihnasta vapaaksi pääsemiseksi on katsottava silmiin ja hyvin pentu tämän on hoksannut.
Remmissä nätisti kävely on vielä vähän vaiheessa. Sitä pitäisi varmaan harrastaa useammin. Emme ole myöskään vähään aikaan käyneet sen kummemmissa vieraissa paikoissa. Tai olimme me tiistaina kirpputorilla käymässä. Pitäisi kuitenkin enemmän taas näyttää pennulle maailmaa...
Nyt muutamalla viimeisellä automatkalla on taas ilmennyt pahoinvointia (oksentelua), minkä luulin jo loppuneen kun sitä ei vähään aikaan esiintynyt. Toivotaan, ettei autosta tule pennuille kovin epämieluisa paikka... :(
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti