Supertreeniä

Hei, meillä oli oikein hyvän mielen treenit eilen Oreniuksen opissa! Kyseessä siis eka kerta seuran huippiskoulutusta, joka jatkuu tästä kolmen viikon välein Agilityakatemiassa.

23 esteen rata oli melko haastava, mutta jotenkin silti sopivan sujuva ja etenevä. Tällä radalla sai tosissaan itse laittaa jalkaa toisen eteen ja juosta! Ja oli muuten hauskaa. Kunnon hikitreeni! :D

Mikä ilahdutti eniten, oli se, että Fisu oli tosi innokas koko treenin ajan! Tehtiin rataa ehkä 15-20 min (harvoin treenataan putkeen niinkään pitkään), mutta Fisulta ei tsemppi loppunut kesken. Vaikka itse välillä kuuntelin ohjeita, enkä huomioinut koiraa, se lähti yhtä innokkaana taas seuraavaan yritykseen. Oli ihanaa taas huomata, että koiran kanssa voi treenata tosissaan ja se todella pistää parastaan!

Ja Fisu oli nopea! Esim. pussista se tuli sellaisella vauhdilla ulos, etten ehtinyt edes huomata kun se olikin jo mun selän takana ja ohjaus ihan myöhässä. :D Ja mua vaan nauratti, koska olin niin iloinen vauhdikkuudesta. =)

Saatiin hyvää palautetta. Mun ei selvästi kannata käyttää takaaleikkauksia kovin paljoa, koska vedätys tsemppaa koiraa paljon paremmin. Esim. puomilla oli huomattava vauhtiero takaaleikatessa ja vierellä juostessa. Takaakiertoja pitäisi toistaa paljon, jotta koiraa pystyisi lähettämään kauempaa.
Yleisesti koiraan saisi vielä lisää tsemppiä vedättämällä ja itse olemalla vielä tehokkaampi.

Jäi tosi hyvä mieli koko treenistä. Fisu on tosi osaava ja vauhdikas kun vain haluaa. Mun vaan täytyy löytää keinot, että saan sen vauhdin irti aina kun itse haluan. Oli ihan mieletön fiilis, kun oikeasti piti juosta täysillä, että pysyi koiran tahdissa. Vähän eri meininki kuin koiran odottelu -ohjauksessa....

Toivotaan, että tämä tarkoittaa hormonaalisen lehmäilyn ohittumista!