Maisa kulki kuten yleensä, innolla ja kovaa! Täytyisi kai tilata lisenssi tälle vuodelle, se kun on jotenkin unohtunut. Vihdoin alan uskoa, että ollaan voitettu varvaskirous ja päästään jatkamaan normaalia elämää. Nyt F on saanut liikkua jo enemmän ilman suojaa ja hyvin on näyttänyt jalka kestävän. Miten helpottavaa!
Tokoja kerrattiin Fisun kanssa, mutta mua alkaa aina turhauttaa se luoksetulo kun ei se vain toimi. F jää aina ties minne vinoon, eikä vaan osaa tulla sivuun ilman apuja. Liian laiska treenaaja ja liian sama vanha ongelma. Äh. Muuten kyllä osasi. Jäävät oli hienot, samoin seuruu tuntui toimivan. Voi kun jaksaisi treenata ahkerammin.
Lyhyen oksentelunestolääkekuurin jälkeen F jatkoi pahoinvointiaan vielä muutamana päivänä, mutta nyt tilanne näyttäisi rauhoittaneen, toivottavasti myös jatkuu hyvänä. Vaihdoin sen ruoan herkkämahaisten versioon, ja toistaiseksi on tuntunut hyvältä muutokselta. Pidetään jonkin aikaa ruokavalio ihan vakiona, jos sekin auttaisi oksukierteen selättämiseen.
Käytiin viettämässä äitienpäivää mummin merenrantamökillä, ja kyllä koirat nautti! Pari kuvaa:
Näin leveää hiekkasärkkää pitkin päästiin kuivin jaloin "meidän saareen"
Sakemanni :D
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti