Reilu viikko ollaan nyt oltu uudessa osoitteessa ja koirat on sopeutuneet hirmu hyvin. Olin ihan yllättynyt, kun heti tänne tultuaan ne asettui ihan taloksi. Yleensä kun käydään vaikka kylässä jossain uudessa paikassa, tytöt tarkastaa paikan ja toteaa, että tämän on nyt nähty, jatketaan matkaa. :-) Mutta jotenkin ne näytti tajuavan, että tänne me nyt jäädään. Ehkäpä tutut huonekalut helpotti asian sisäistämistä.
En tiedä, oliko näillä asioilla mitään yhteyttä, mutta heti ekana muuton jälkeisenä yönä Fisu alkoi oksennella ja sitä jatkui (öisin) useamman päivän ajan. Päivisin se oli pirteä ja melko hyvinvoiva, mutta öisin jouduin aina pariin otteeseen heräämään siivoamaan oksennuksia. Neljän yön jälkeen olinkin ihan kuollut ja suunnattiin eläinlääkäriin. Mitään kummaa ei siellä löydetty, joten saatiin pahoinvoinnin estolääkitys, mikä auttoikin heti. Fisulla on joskus aiemminkin ollut pahoinvointijaksoja, mutta yleensä ne olvat ilmenneet ruohon syömisenä ja sen puklailuna. Nyt ekaa kertaa homma jatkui näin öisin. Mutta onneksi oikea lääkitys taas pelasti. Ei tullut tenttiin lukemisestakaan yhtään mitään kun aamuisin silmät ristissä heräsi siivoilemaan ja järjestelemään uutta kämppää. Olikin luksusta, kun ekan kerran sai nukkua koko pitkän yön heräämättä kertaakaan. Jätin Maisan yhdeksi yöksi "mummolaan" yökylään, jotta rauha oli taattu. Maisakin oli nauttinut nukkuessaan äidin peiton alla ja saadessaan kaiken huomion. Win win! =)
Fisu on ollut hiljainen kerrostaloasukki, kuten uumoilinkin, mutta Maisakin on yllättänyt esimerkillisyydellään. Montaa kertaa ei olla haukuttu, lähinnä rapussa juoksevia (lapsia, pyh!) vähän kommentoitu. Mutta aika vähän täällä kuuluukaan mitään, varsinkaan seinien takaa. Parveke on ollut jo kovassa käytössä, tytötkin tykkää haistella uusia tuulia siellä. Hesari haukuttiin kahtena ekana yönä (pyhien takia montaa ei ole vielä tullut), mutta nyt kahtena viimeisenä yönä ei olla enää vaivauduttu. Mietinkin, voisiko hesarin jakaja olla niin ystävällinen, että haukkumisen kuultuaan on alkanut tiputtaa sen vähemmällä kolahduksella postiluukkuun? Ainakin viime yönä olin kuulevinani paljon pienemmän äänen kuin aiemmin. Jatketaan kuulostelua.
Lähimaastoihin ollaan jo tutustuttu, ja hyvinhän tääällä riittää kävelyreittejä. Keskuspuisto alkaa heti kun käppäilee Hämeenlinnanväylän toiselle puolelle, eikä sinne ole kuin kymmenisen minuuttia käveltävää. Lähinnä vapaana juostavia metsiä kaivataan, niitä ei olla erityisemmin vielä löydetty. Täytyy ulottaa tutkimusretkiä vähän kauemmaskin, jos löytyisi syrjäisempiä reittejä. Me mieluummin kuljettaisiin ilman ketään ulkopuolisia "häiriköitä". :D Hiljaisiin metsiin kun on totuttu, heh. Oravia täällä on ihan kamalasti, mikä saa Fisun käymään vähän kierroksilla. Se kun ei voi sietää niitä. Ja se on myös mestari bongaamaan ne, vaikka kuusen latvasta.
Kaikin puolin muutto sujui kuitenkin hyvin ja tytöt on todella yllättäneet mut helppoudellaan. On ilo omistaa näin sopeutuvaiset koirat. :-)
Pari (känny)kuvaa uusista löhöilypaikoista ja uusista maastoista:
Mudin tyyliin:
Bongaa nenä!
Fisuhan viihtyi sohvan alla jo aiemmassa kodissakin ;)
Uudessa metsässä (mun lempiharrastus.... tää poseeraus! no ei, oikeesti vaan ootan herkkupalkkaa hienosta kiipeämisestä)
Varpaan tilannetta en olekaan hetkeen päivitellyt. Nyt olen uskaltautunut tekemään lyhyemmät (remmi)lenkit jo ilman "pakettia" eli ihan naturell, ja hyvin jalka on näyttänyt kestävän. Pidemmille lenkeille vielä paketoin jalan, mutta muuten se saa jo olla ihan normaalisti. Viime kuvien jälkeen ortopedi antoi ohjeeksi, että kahden kuukauden jälkeen (eli parin viikon päästä) saataisiin jo alkaa treenailla ja mennä entiseen malliin. Vähän pelottaa, miten uskallan antaa Fisun taas rellestää, mutta katsotaan pikkuhiljaa, miten jalka kestää.
Tällä viikolla alkoi jo kesäkauden agitreenit ja tiistaina voitiinkin ekaa kertaa kävellä purinalle. Kuin siistiä! :D Fisu sai tehdä pari putkea ja puomin alastuloa, mutta muuten se vielä tyytyi pieniin tokoiluihin.
Maisa oli taas niin intona (koskapa ei olisi? :p) ja saikin tehdä useita pätkiä rataa. Kokeiltiin monia eri ohjauksia lyhkäisiin pätkiin. Hauskaa treenata pitkästä aikaa.
Oltiin niin aktiivisia, että käveltiin myös tänään hallille ottamaan pientä treeniä. Maisa kertaili jaakotuksia ja saksalaisia, jotka tuotti ti päänvaivaa. Miten se voisi sujua, jos sitä välttelee niin paljon kuin suinkin? ;-) Mutta nyt saatiin toimimaan, Maisa-hiiri oli taidokas! Keppikulmien kanssa taisteltiin, ja keinuakin otettiin pitkästä aikaa. Ei siitä hyvää tulla millään saamaan, mutta olkoon.
Uskalsin ekaa kertaa yli viiteen(!) kuukauteen ottaa agia Fisunkin kanssa. Otettiin pari ihan lyhyttä juttua, putkia, pussia ja paria matalaa hyppyä. Fisulla oli siis jalka paketissa. Hyvin tuntui kuviot olevan vielä muistissa, mitä nyt keppien kanssa piti vähän enemmän muistutella. Tehtiin niitä vain kuudella ja saatiin ihan hyviä toistoja. Keinukin kerrattiin. Kyllä oli hauskaa mudillilla, voi että! Ja todisteeksi treenista oli taas ohjaajan käsi tutuilla naarmuilla. Miten oudoista asioista voikaan ihminen tulla iloiseksi?? :D
Kerrattiin myös tokoa, oikeastaan koko alo vähän lyhyenä versiona, eikä mitenkään järjestyksessä. Seuraa yhä hyvin, ja nyt käännöksetkin tuntui ihan ok. Kuukausi sitten lähes kaikki oli ihan unohtunut. :o Eikä me montaa kertaa senkään jälkeen olla reenailtu. Mutta ainakin vähän yritetään.
Otettiin myös tokohyppy. Sitä ei ihan meinattu muistaa. F lähti vakuuttavasti hypylle, mutta kesken kaiken usko loppuikin ja se jäi ihan hypyn eteen tyhmänä, ihan kuin kysyen "mitä tässä pitikään tehdä?". No, vähän muistuteltiin ja saatiin ihan ok hyppyjä. Tosi lähelle se hyppäsi, mutta yli kuitenkin. Luoksetulosta ei varmaan koskaan saada erityisen hyvää. Suorapalkalla on tietty vauhtia, mutta muuten ei kamalasti ja se sivulletulo vain tökkii tökkii tökkii. Äh, kun on vaikea.
Liikkeestä maahan ja seis oli hienoja, tosin ensin F seisomisen tilalle tarjosi istumista. Miksi ihmeessä olen koskaan opettanut sille liikkeestä istumista. Varmaan vuoteen olla sitä edes tehty, ja silti se sitä tykkää tarjota. Plääh. Mutta sen jälkeen teki hienoja stoppeja.
Mukavaa mukavaa treeniä, pitkästä aikaa! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti