Agilityilee jälleen

Pari viikkoa viime treeneistä, pienen tauoan jälkeen maistuu taas. :)
Tiistaina käytiin taas Juha Oreniuksen opissa Vantaalla. Aika haastava rata oli taas meidän päänmenoksi odottamassa, mutta kuitenkin mukavan sujuva ja suoritettavissa, ei siis mahdoton. ;) Yllättävän hyvin Fisu selviytyi, vaikka vaikeitakin paikkoja riitti.

Päivän sana taisi olla takaakierto, niitä radalla riitti. F oli jotenkin vähän tahmea irtoamaan, ja mun piti aika pitkälle se viedä aina takaakierroissa. Vauhti ei ehkä ollut ihan tykimmillään, mutta rata olikin sen tyyppinen, ettei monessakaan kohtaa päässyt hirveällä vauhdilla painamaan. Mistä olen ylpeä, on se, että uskallan nykyään kokeilla myös niitä vaikeampiakin ohjauksia, joista ei ole lähellekään täyttä onnistumisvarmuutta. Esim. tiistaina kokeilin jaakotuksia kahteen eri kohtaan, vaikkei olla niitä Fisun kanssa kamalasti harrastettu. Mutta hyvin toimivat, kannatti yrittää. :) Eihän siitä mitään opikaan, jos ei yritä uutta.

Kepit oli radalla vähän kiperässä kohtaa, alku puomin ylösmenon vieressä ja loppupäässä koiran piti kääntyä 180 astetta takaisinpäin. Sisäänmenon F haki edeltävän jaakotuksen ansiostab hyvin, eikä lähtenyt hakemaan puomia. Lopussa mun piti tulla koiran mukana aika pitkälle, koska en uskalla jäädä taka-alalle, ettei F tule kesken pois (vaikkei se sitä yleensä teekään). Anyway, pitää muka varmistella (se siitä uuden kokeilusta). Tästä tuli vähän tönkkö ohjaus seuraaville hypyille, oli pakko pari askelta peruuttaa koiran edessä. Tähän voitaisiin miettiä joku toimivampi ratkaisu ensi tiistain ryhmävuorolla.

Kontaktit toimi hienosti (jes, nää F osaa!). Tosin keinun suoritus on vieläkin vähän epävarma lätäkkötreenien jälkeen (vieläkin harmittaa). Mutta parempi jo.

Loppusuoralla mentiin sikakovaa, F tykitti ihan täysillä! :-D
26 esteen rata sai (ohjaajan) jalat ihan maitohapoille. Lopuksi rykäistiin hela hoito (ilman virheitä!) alusta loppuun, ja just ja just riitti henki kehumaan koiraa vikan hypyn jälkeen... Happea!

Kommentteja suorituksesta:
-Fisu kulkee tosi lähellä mua, mikä hidastaa suoritusta. mun pitäisi vedättää enemmän, jolloin vauhti pysyisi paremmin. myös Fisun itsenäisyyttä pitäisi vahvistaa.
-mulla on turhaan jaakotuksissa (ja joissain muissakin kohdissa) vastakkainen käsi mukana ohjauksessa. se tekee välillä sen, ettei koira suoritakaan estettä, kun mun käännöksen ohjaus on liian vahva. Fisu on muutenkin hyvä kääntymään, joten vastakkainen käsi on ihan turhaa koiran häirintää.
-itse totesin, että nyt otetaan projektiksi takaakiertoon lähetys. niitä toistetaan seuraavat treenikerrat ja yritetään saada koira hakemaan niitä mahd. kaukaa ja itsenäisesti. tässä seuraava projekti. :)

Sikakivat treenit, ihanaa kun saa kunnolla juosta ja hikoilla ja olla ihan kuollut kotiinlähtiessä! Tykkään! :) :)

Tänään käytiin ottamassa pienehköt keskipäivän agiliidot Purinan pihalla. Maisa kertaili lähinnä keppejä ja keinua. Kepeillä suoritus oli nyt onneksi hyvä. Viimeksi sille tuli ihme ongelma vikan välin suhteen. Pieni koira paineistui kai mun irtoamisesta, eikä enää voinut pujotella loppuun kohta ollenkaan. Huh, nyt onneksi oli viime kerran ongelma unohtunut. Keinukin oli ihan jees.

Fisu irtoili takaakiertoihin. Kyllä se niihin ihan hyvin lähtee, tiistaina vain tuntui, että se oli koko ajan mussa kiinni, ihan kuin liimattuna. No, näitä jatketaan. Nyt muistin, että mun piti ottaa myös irtoamistreeniä, no, ens kerralla.
Kertailtiin myös puomin nopeita kontakteja (superhienot lelupalkalla!) sekä keinua nakin kanssa. Hyvin maistui. :)

Tulipa hyvä mieli agisulkeisista ihan omassa rauhassa ja omien parhaiden treenikaverien kanssa! Just sopivaa opiskelun sijaistoimintaa. ;-)