Vihdoin kuvamateriaalia tyttöjen uimakoulusta. Fisu nautti päästessään Inkoossa merellä kunnon hiekkarannalle, jossa oli matala vesi ja sileä, tasainen pohja. Sitä selvästi inhottaa jos pohjassa on risuja tai jotain "ylimääräistä" ja se turhaan kiinnittää sen huomion ja näin ollen latistaa uimafiiliksen. Täytyisi siis käydä useamminkin Inkoon mökillä. Ihme kyllä Fisu oikeasti
ui kepin perään! Myös namuset toimi sille hyvänä motivaattorina ja saatiinkin monta hyvää uintipyrähdystä niin, että houkuttelin sitä namujilla aina vähän syvemmälle ja lopulta se suostui jopa uimaan vähän matkaa. Sitten yhdessä kuljettiin taas vähän matalammalle ja otettiin uudestaan. Miten hauskaa!
Pikkukoirasta en oikeastaan ota selvää, uiko se oikeasti, vai huijaako vaan. Se nimittäin pääsee tosi pitkälle ihmeellisesti pomppimalla siten, että takajalat yhä osuu pohjaan. Vaikka näyttää, että se ui, niin totuus saattaakin olla muuta.. Mutta pääasia on, että sekin kastautuu mielellään ja viikonloppuna lähti ihan itsenäisesti aina terassilta rantaan ja tuli takaisin maha märkänä. :-D Eipä sen auringonpalvonta muuten varmaan mahdollista olisikaan, jos ei vilvoittelisi välillä.
Tunnelmia mereltä (kännykameralaatuisia):
Uimisen jälkeen oli aina pakko päästä hiekkaan ja levään kierimään! :D
Espoon Pitkäjärveltä pari räpsyä:
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti